mammografi.html.xml

Suomeksi / Finska	Davvisámegiella / Nordsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor)
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Manin dárbbaha dutkojuvvot ?
(ca 3 sidor)	(ca 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Manin dárbbaha dutkojuvvot ?
(ca 3 sidor)	(ca 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)
Yleistä	Almmolaččat
Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.	Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid.
Tutkimus voidaan tehdä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa terveystutkimuksena, eli ns. seulontana, tai naisen itsensä tai lääkärin huomattua rinnassa jonkin muutoksen.	Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis.
Mammografiaa ei saa tehdä terveystarkastuksena, jos nainen on raskaana tai jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke.	Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis.
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.	Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje
Miten tutkimus tehdään ?	Got dutkamuš dáhpáhuvvá ?
Tutkimus tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.	Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas.
Mammografiatutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.	Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.	Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja vaikeuttaa arviointia.	Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama.
Röntgentutkimuksen aikana seistään ja asetetaan rinta kerrallaan levylle, jossa on ns. kuvailmaisin.	Röntgendutkamis galgá čuožžut, ja bidjat ratti gearddiinis pláhta nala mas lea ng. govvadetektora.
Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä.	Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin.
Tällöin kuvasta tulee selkeä ja samalla säteilyannos voidaan pitää alhaisena.	Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.	Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin.
Rinnan puristaminen kasaan voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.	Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ?	Got veadjá maŋŋel ?
Tutkimuksen jälkeen vointi on sama kuin ennenkin.	Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat.
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Manin dárbbaha dutkojuvvot ?
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Manin dárbbaha dutkojuvvot ?
Kyhmyt on helpoin tuntea suihkussa, kun rinnat on saippuoitu.	Lea álkimus guldalit eahpedássitvuođaid riššus go raddi lea sáibojuvvon.
Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...	Lokte gieđa, guldal ratti ja gieđavuoli njulges suorpmaiguin ja gehpes deaddimiin...
... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.	... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.
Aloita nännin ympäriltä ja lopeta kainalokuoppaan.	Álgge čiččeruoppi birra ja heaitte gieđavuollái.
Mammografiatutkimuksessa rinnat röntgenkuvataan tekniikalla, jolla saadaan hyvin yksityiskohtaisia kuvia.	Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid.
Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.	Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.
Vuosittain Ruotsissa tehdään yli 500 000 rintaröntgentutkimusta.	Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas.
Menetelmä rintasyövän varhaiseen havaitsemiseen	Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat
Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40–74-vuotiaille naisille.	Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan.
Maakäräjät tarjoaa kaikille 50–69-vuotiaille naisille mahdollisuuden käydä mammografiatutkimuksessa.	Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama.
Useimmissa lääneissä tarjotaan tutkimusta lisäksi 40–74-vuotiaille, mutta tutkimusten aloittamisikä ja tutkimusajanjaksojen kesto vaihtelevat.	Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá.
Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein.	Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan.
Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.	Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi.
Näissä terveystarkastuksissa rintasyöpäkasvain voidaan havaita ennen kuin se aiheuttaa mitään oireita tai ennen kuin sitä edes voi tuntea rinnassa.	Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis.
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia.	Dieđalaš dutkamat leat čájehan nissoniin geat oassálastet mammongráfa dearvvašvuođadutkamiidda unnu jápmin raddeborašdávdii 40 proseanttain.
Myöhään tehdyn löydöksen vaara on, että syöpä on ehtinyt levitä, ja silloin tarvitaan enemmän ja vaikeampia hoitoja kuin jos kasvain havaitaan varhain.	Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat.
Tunnustele rintojasi säännöllisesti	Guldal jeavddalaččat rattiid
Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen.	Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus.
Se johtuu siitä, että rinnoissa on sekä maitorauhasia että rasvakudosta, minkä johdosta ne tuntuvat epätasaisilta.	Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin.
50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.	50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái.
Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan.	Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid.
Kuukautisten viimeisen päivän jälkeinen päivä voi olla hyvä päivä tunnustella rintoja itse, koska silloin rinnat ovat yleensä pehmeät ja helpot tutkia.	Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat.
Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.	Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset.
Kannattaa valita tietty päivä kuukaudessa, jotta voi helpommin verrata tuntemuksiaan.	Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá.
Hyvä tilaisuus voi olla suihkussa, koska tunnustelu on helpompaa rintojen ollessa saippuoituina.	Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon.
Tunnustelu tulisi tehdä sekä seisten että makuuasennossa.	Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha.
Hyvänlaatuiset kyhmyt tavallisia	Buorresorttat buhkkot dábálaččat
Kyhmyn tai tiivistymän löytyminen kudoksesta saattaa aiheuttaa levottomuutta, mutta useimmiten kyseessä on hyvänlaatuinen muutos, erityisesti nuorilla naisilla.	Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin.
Se voi olla kysta, ts. nestetäyteinen rakkula, tai sidekudoksen hyvänlaatuinen paksunnos.	Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun.
Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset	Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid
Muutos rintarauhasessa voi olla kuitenkin rintasyövän aiheuttama.	Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan.
Rintasyöpä kuuluu naisten yleisimpiin syöpämuotoihin.	Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma.
Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.	Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda.
Rintasyövän riski kasvaa iän myötä.	Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde.
Rintasyövän tavallinen oire on kyhmy rinnassa tai kainalokuopassa.	Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis.
Toinen oire on nännin tai rinnan ihon vetäytyminen sisään.	Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui.
Epätavallisempia oireita ovat rinnan selittämätön punoitus tai turvotus, parantumaton haavauma tai verensekaisen nesteen vuotaminen nännistä.	Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis.
Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.	Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid.
Tällöin voi hakeutua terveyskeskukseen, naisten terveyskeskukseen tai erityiselle rintavastaanotolle, joita on eräissä suurissa sairaaloissa.	Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin.
Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.	Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan.
Näin se käy	Ná dat dáhpáhuvvá
Näin se käy	Ná dat dáhpáhuvvá
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, joka sisältää kasetin röntgenfilmeineen.	Ovttaskas oažžu bidjat ratti gearddiinis pláhta vuostá mii siskkilda kaseahta mas lea röntgenfilbma.
Sitten rinta puristetaan litteäksi ja otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Dasto raddi deddojuvvo čoahkkái ja guokte golbma gova váldojuvvot.
Tarvitaan erikoisröntgenlaite	Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo
Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.	Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas.
Tutkimuksia tehdään myös erityisillä rintavastaanotoilla ja eräissä terveyskeskuksissa.	Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
Käytettävä röntgenlaite on erityisesti muotoiltu ottamaan hyviä kuvia rintakudoksesta heikon röntgensäteilyn avulla.	Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin.
Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.	Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.
Näin se käy	Ná dat dáhpáhuvvá
Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.	Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje.
Ensin tutkittava vastaa muutamiin kysymyksiin ja kertoo, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö hän hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Sitten saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.	Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin.
Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.	Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan.
Sitten kuvattava siirtyy röntgenlaitteen ääreen ja seisoo sen edessä.	Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas.
Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.	Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora.
Rintaa puristetaan sitten läpinäkyvällä levyllä, jota painetaan rintaa vasten.	Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá.
Käsivartta pidetään ylhäällä nojaamassa laitetta vasten sen ajan, kun otetaan kahdesta kolmeen kuvaa.	Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot.
On tärkeää olla aivan liikkumatta.	Lea dehálaš čuožžut siivvuid.
Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.	Dasto dahkko seamma ládje nuppiin rattiin.
Koko tutkimukseen kuluu noin 15–30 minuuttia, varsinainen kuvaus kestää viidestä kymmeneen minuuttia.	Olles dutkamii gollá 15-30 minuhta, ieš govaváldimii 5- 10 minuhta.
Miltä mammografia tuntuu ?	Mot mammongráfa dovdo ?
Rinnan puristaminen litteäksi voi tuntua epämiellyttävältä tai sattua pienen hetken.	Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
Mutta se täytyy tehdä, koska siten kuvan laadusta tulee parempi ja tutkimuksesta varmempi.	Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon.
Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi.	Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái.
Joskus tarvitaan uusi tutkimus	Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta
Useimmiten mammografiakuvat tulkitsee kaksi röntgenlääkäriä toisistaan riippumatta.	Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid.
Tämä lisää tulkinnan varmuutta.	Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa.
Jos he löytävät jotakin poikkeavaa, kuvattava kutsutaan uuteen tutkimukseen.	Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii.
Silloin otetaan lisää mammografiakuvia ja usein kuvattava tutkitaan myös ultraäänitutkimuksella.	Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain.
Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.	Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis.
Jos muutos on pieni ja vaikea tunnustella, näyte voidaan ottaa uuden mammografian tai ultraäänitutkimuksen yhteydessä.	Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin.
Muutokseen pistetään ohut neula, jolla imetään solunäyte.	Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos.
Näyte lähetetään mikroskooppitutkimuksiin.	Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii.
Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.	Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
Mammografiatutkimuksen vastaus lähetetään suoraan kotiin kahden viikon kuluessa, jos tutkittava on kutsuttu terveystarkastukseen.	Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái.
Jos tutkittava kutsutaan uudestaan mammografiaan, hän saa tiedon tutkimustuloksesta lääkäriltään.	Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris.
Hormonihoito voi vaikeuttaa tulkintaa	Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon
Jotkut naiset saavat vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen hormonihoitoa tai syövät e-pillereitä.	Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara.
Tällaiset hoidot vaikuttavat rintakudokseen tiivistäen sitä, mikä vaikeuttaa mammografiakuvien tulkintaa.	Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat.
Siksi on tärkeää kertoa, jos käyttää hormoneja sisältäviä lääkkeitä.	Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Tutkimus ei ole vaarallinen	Dutkan ii leat váralaš
Säteilymäärä, jolle mammografiatutkimuksessa altistutaan, on niin pieni, ettei sen katsota aiheuttavan mitään riskejä.	Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid.
Lisäksi tekniikkaa kehitetään koko ajan säteilyannosten pienentämiseksi entisestään.	Ja dáhpáhuvvá jámma teknihkalaš ovdáneapmi dárkkuhussan unnidit suonjardosaid vel eanet.
Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.	Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis.
Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.	Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta.
Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.	Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan.
Usein mammografiaa täydennetään rintojen tunnustelulla ja ultraäänitutkimuksella.	Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain.
Keitä ei tule tutkia mammografialla ?	Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain ?
Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.	Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis.
Se johtuu siitä, että rinnan rauhaskudos on niin tiivistä, että mammografiakuvista tulee vaikeita tulkita.	Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot.
Silloin ultraäänellä saadaan varmempi vastaus.	Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa.
Jos lääkäri epäilee, että rinnassa on märkäpesäke, mammografiaa ei tavallisesti tehdä, koska silloin rinnan puristaminen litteäksi on kivuliasta.	Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái.
Sen sijaan on hyvä käydä ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään, onko rinnassa tyhjennystä edellyttävä paise.	Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos.
Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.	Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa.
Se on erityisen tärkeää, jos tutkittava on iäkäs.	Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit.
Raskaana olevalle naiselle ei tehdä terveystarkastuksena terveystutkimusta eli ns. seulontaa.	Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain.
Jos rinnasta löydetään muutos, täytyy aina ottaa yhteys terveydenhuoltoon ja antaa pikaisesti tutkia itsensä, vaikka onkin raskaana.	Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme.
Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla.	Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas.
Miksi tutkimus on tarpeen ?	Manin dárbbaha dutkojuvvot ?
(ca 3 sidor)	(ca 3 sidor)
Näin se käy (ca 4 sidor)	Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)
Toimittaja:	Čálli: Heitti Teder, kirurga, Centralsjukhuset Kristianstad
Tarkastaja: Laszlo Tabar, lääkäri, professori, radiologian erikoislääkäri Falunin sairaalassa	Dárkkisteaddji: Laszlo Tabar, doavttir, professor, spesialista i radiologi Falu buohccevies us
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.