ogoninflammation-hos-barn.html.xml

Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska SuomeksiFinska Čalbmevuolššit mánáin - maid sáhttá ieš dahkat ? Takaisin teeman aloitussivulle Ögoninflammation hos barn - vad kan man göra själv ? Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin. Basa čalmmi kompressoriin dehe bumbolduhkuin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui. Silmätulehdus paranee yleensä viikossa Manná dávjá badjel vahkus Lasten silmätulehdus on yleinen vaiva, jota esiintyy usein flunssan kaltaisen virustartunnan yhteydessä. Čalbmevuolššit mánáin leat dábálaččat, dávjá virusinfekšuvnna oktavuođas dego nuorvu. Silmän valkuaiset punoittavat ja ärtyvät, ja silmistä vuotaa tahmeaa, useimmiten kellertävää nestettä. Čalbmevielgadas ruvssoda ja erdo ja čalmmis golgá ruddi, mii dávjá lea fiskat. Silmä näyttää tavallisesti turvonneelta. Dábálaččat čalbmi orru bohtas. Useimmiten silmätulehdus paranee viikossa ilman hoitoa. Eanas buorrána vahkus divššukeahttá. Silmätulehdus tarttuu herkästi. Čalbmevuolši njoammu álkit. Lapset voivat saada silmätulehduksen myös muista syistä. Mánát sáhttet oažžut vuolšši čalmmiide eará sivaid dihte nai. Syynä voi olla allerginen reaktio tai että lapsi on loukannut silmänsä tai saanut siihen roskan. Sivvan dasa sáhttá leahkit allergiijareakšuvdna dehe ahte mánná lea vahágahttán čalmmi dehe ožžon riba čalbmái. Tulehdus on kehon puolustautumiskeino. Vuolši lea goruda vuohki bealuštit iežas. Voiko lapsi mennä esikouluun ? Sáhttágo mánná mannat ovdaskuvlii ? Lievästi flunssainen lapsi, jonka silmät punoittavat ja rähmivät, voi mennä esikouluun, jos lapsen yleisvointi on hyvä. Mánná geas lea čalbmevuolši ja leat rukses čalmmit ja veháš durddas vuožus unnánaš nuorvvu oktavuođas ii dárbbat leahkit eret ovdaskuvllas jus muđui veadjá bures. Esikouluun menevän lapsen on oltava niin pirteä, että hän jaksaa osallistua siellä kaikkeen toimintaan. Mánát geat vázzet ovdaskuvlla galget leahkit nu virkot ahte sii nagodit oassálastit buot doaimmaide. Allergian aiheuttamista silmävaivoista kärsivien lasten ei myöskään tarvitse pysytellä kotona. Mánát geain lea allergiijaváttut čalmmiin eaige dárbbat leahkit ruovttus. Lapsen tulee olla kotona, jos silmät rähmivät voimakkaasti Mánná ferte bissut ruovttus jus čalbmi lea sidjon Jos lapsen silmät liimautuvat kiinni, ja rähmivä silmä täytyy pyyhkiä puhtaaksi monta kertaa päivässä, lapsi on saanut voimakkaan tartunnan. Jus máná čalbmi ruddo gitta ja ferte sihkut sieja čalmmis máŋgii beaivvis lea mánás garra infekšuvdna. Useimmiten molemmat silmät ärtyvät ja saattavat rähmiä. Eanas goappeš čalmmit leat erdon ja siedja sáhttá golgat. Lapsen tulee tällöin olla kotona, toisaalta suuren tartuntariskin vuoksi, toisaalta siksi, että lapsen silmä pitää puhdistaa useita kertoja päivässä. Mánná ferte dalle leahkit eret ovdaskuvllas oassái daningo dat njoammu, oassái daningo máná čalmmi ferte bassat máŋgii beaivvis. Lapsi voi palata lapsiryhmään vasta sitten, kun voimakkain tulehdus on mennyt ohi ja silmän rähmiminen loppunut. Mánná sáhttá fas mannat mánnájovkui go garra vuolši lea buorránan iige čalmmis leat šat siedja. Silmäinfektio tarttuu herkimmin pienten lasten keskuudessa, koska lapset leikkivät niin lähellä toisiaan. Čalbmevuolši njoammu álkit una mánážiid olis daningo sii stohket nu lahka nuppiideaset. Tartunta leviää mm. kun tartunnan saanut lapsi hieroo silmiään ja tämän jälkeen koskee leluja tai toisia lapsia. Njoammun viidu earet eará go mánná ruvve čalmmiidis ja dasto váldá ájanasaid dehe gitta eará mánáide. Koululaiset eivät ole yhtä läheisessä kontaktissa toistensa kanssa, mutta heidänkin saattaa olla hyvä pysytellä kotona, jos silmät ovat ärtyneet. Skuvlamánáin ii leat seamma lahka oktavuohta muhto garra čalbmeinfekšuvnnas sáhttet sii goit dárbbahit leahkit ruovttus jus čalmmit leat erdon. Silmien puhdistus vedellä Basa čalmmi čáziin Jos lapsen silmät rähmivät, ne on hyvä pestä tavallisella vedellä niin usein kuin on tarpeen. Jus mánás lea siedja čalmmiin lea buorre bassat čalmmi ráinnasin nu dávjá go dárbbahuvvo dábálaš čáziin. Pese silmä sideharsolla tai vanulapulla ulkonurkasta sisäänpäin. Geavtte kompressora dehe bumbola ja basa olggul olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui. Huolehdi käsien puhtaudesta Leage fuolalaš giehtabuhtisvuođain Kädet on silmätartuntojen ehkäisemiseksi pestävä huolella, jos joutuu olemaan flunssaisten keskuudessa. Eastin dihte čalbmeinfekšuvnnaid lea buorre leahkit fuolalaš giehtabassamiin jus máŋgasiin birrasis lea nuorvu. Sekä kotona että esikoulussa on myös hyvä vaihtaa käsipyyhkeet usein. Lea maid buorre jus sihke ruovttus ja ovdaskuvllas molsojuvvo sihkaldagat dávjá. Vastasyntyneet lapset Njuorat mánát On tavallista, että vastasyntyneiden lasten silmiin kertyy kellertävää eritettä. Tämä johtuu siitä, että vastasyntyneiden kyynelkanavat ovat ahtaammat kuin vanhempien lasten ja aikuisten. Lea dábálaš ahte njuorat mánáin lea fiskeslágan vuožus čalmmiin, man sivvan lea ahte sis leat baskkit ganjalkanálat go boarrásit mánáin ja ráves olbmuin. Pese silmä ulkonurkasta sisäänpäin vedessä tai keittosuolaliuoksessa kostutetulla sideharsolla tai vanulapulla. Basa čalmmi ráinnasin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui kompressoriin dehe bumbolduhkuin mii lea láktaduvvon loika hátnáčáziin dehe sálteluvvosiin. Milloin tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin Jos silmätulehdus ei ole parantunut viikossa, saatetaan hoitoon tarvita antibiootteja. Čalbmevuolššit mat eai leat buorránan vahkus sáhttet dárbbahit dikšuma antibiotihkain. Tällöin voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Sáhttá váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin. Kahden päivän lääkitsemisen jälkeen tartuntavaaraa ei enää ole ja lapsi voi mennä takaisin esikouluun. Guovtti beaivvi antibiotihka dikšuma maŋŋel infekšuvdna ii darvan šat ja mánná sáhttá mannat fas ovdaskuvlii. Yhteydenottoa sairaanhoitoon ei pidä viivyttää, jos lapsi on saanut voimakkaan, runsaasti rähmivän tartunnan. Ii galgga vuordit oktavuođa váldimiin dearvvašvuođaguovddážiin jus mánás lea garra vuolši ja boahtá olu siedja. Sama pätee silloin, kun lapsen silmät aristavat valoa tai jos tällä on vaikeita flunssaoireita. Seamma guoská jus mánná lea hearki čuvgii dehe sus leat váddásit nuorvováivvit. Jos lapsella on ankaria kipuja vain toisessa silmässä ja jos lapsen epäillään loukanneen silmänsä, sairaanhoitoon tulee ottaa yhteyttä viipymättä. Jus mánás leat váttis váivvit beare nuppi čalmmis ja eahpida ahte mánná lea loavkidan čalmmi ii galgga maid vuordit oktavuođa váldimiin. Jos vastasyntyneellä lapsella on silmätulehdus, tulee yhteyttä ottaa sairaanhoitoon. Jus njuorat mánás lea čalbmevuolši galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe. Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa. Sáhttá álot riŋget buohccedikšorávahahkii oažžun dihte ráđiid. Toimittaja: Čálli: Elin Åkerblom, buohccidivššár, Stockholm 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.