ont-i-orat-hos-barn.html.xml

Suomeksi / Finska	Davvisámegiella / Nordsamiska
SuomeksiFinska	Bealljenávhllahat mánáin - maid ieš sáhttá dahkat ?
Takaisin teeman aloitussivulle	Ont i örat hos barn - vad kan man göra själv ?
Kun lapsen sängyn pääpuolta kohotetaan, korvan turvotus vähenee ja kipu lievittyy.	Jus mánná veallá oaivi badjugit bohtaneapmi unnu bealjis ja várká unnit.
Pääpuolta voi kohottaa asettamalla tyynyjä patjan alle.	Okta vuohki loktet oaivegeaži lea bidjat bolstariid báljá vuollái.
Särkyä usein yöllä	Dávjá várka ihkku
Flunssaiset lapset saattavat saada korvakipua, kun korvan limakalvot turpoavat.	Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit.
Särky saattaa johtua myös välikorvan märkivästä tulehduksesta, korvatulehduksesta.	Sii sáhttet maid oažžut várkka gaskabealji siedju vuolššis, bealljenávhllahagas.
Sekä flunssa että korvatulehdus ovat yleisiä lasten tulehdussairauksia.	Sihke nuorvu ja bealljenávhllahat leat dábálaš vuolšeskibasvuođat mánáin.
Usein lapset heräävät särkyyn yöllä, koska turvotus korvassa pahenee makuulla.	Dávjá mánát badjánit ihkku várkii daningo bealljebohtaneapmi lassána go sii velledit.
Muutama lisätyyny pään alla saattaa helpottaa nukkumista.	Sáhttá dovdot geahppasit nohkkat moadde liige bolstara oaivevuolážiin.
Korvasärkyä voivat aiheuttaa myös tärykalvoon johtavan korvakäytävän tulehdus, vahatulppa tai leukanivelvaivat.	Eará váivvit mat sáhttet dagahit bealljenávhllahaga lea vuolši gullukanálas mii manná bealljecuzzii, váksebunci dehe váivvit olloliin.
Välikorvantulehdus	Bealljenávhllahat váivvida gaskabealji
Välikorvantulehdus alkaa usein äkillisesti ja paranee nopeasti.	Bealljenávhllahat gaskabealjis álgá fáhkkestaga ja bistá oanehis bottu.
Korvakivun lisäksi lapsesta saattaa tuntua kuin korva olisi lukossa ja kuulo tavallista huonompi.	Bealljenávhllahaga lassin mánná sáhttá dovdat lássasan bealji ja heajut gulu.
Myös kuume voi nousta.	Dábálaš lea maid feber.
Joskus tärykalvo saattaa puhjeta, ja märkä valua ulos korvakäytävään.	Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii.
Tällöin särky tavallisesti lievenee.	Dalle várka láve unnut.
Lapsilla saattaa olla myös kivuttomia korvatulehduksia.	Mánás sáhttá leahkit bealljenávhllahat várkkahaga.
Kipua lievittävät lääkkeet	Gibuváidudan dálkasat
Jos tietää, että lapsella on korvatulehdus, tälle voi antaa parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Ipreniä ja Ibumetinia.	Jus diehtá ahte mánás lea bealljenávhllahat sáhttá addit gibuváidudan dálkasa mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedona ja Panodila, dehe dálkasa mii siskkilda ibuprofena, ovdamearkka dihte Iprena ja Ibumetiinna.
Lääkkeitä on saatavilla nestemäisenä, peräpuikkoina tai tabletteina.	Dálkasat leat golgi hámis, bahtabuikun ja tableahttan.
Noudata tarkasti pakkauksen ohjeita.	Báhkas leat dárkilis rávvagat.
Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.	Go mánná lea vuollái guđamánnosaš sutnje ii galgga addit gibuváidudan ráđiskeahttá álggos buohccidivššáriin dehe doaktáriin.
Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta.	Vuollái 18 jahkásaš mánnái ii galgga addit gibuváidudan ja febervuolidan dálkasa mas lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl minor, jus doavttir ii leat ávžžuhan dan.
Turvotusta lievittävä nenäsuihke auttaa tukkoiseen nenään ja helpottaa lapsen hengittämistä.	Bohteheamiváidudan njunnesprajjen unnida dievvanjuni ja geahpida máná vuoigŋama.
Ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan, että nenäsuihke auttaisi korvatulehdukseen.	Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit.
Korvavaivat ja kylpeminen	Bealljevátnivuođat ja bassan
Jos tärykalvo on puhjennut, ei suositella kylpemistä ennen kuin märänvuoto korvakäytävästä on loppunut.	Jus bealljecuozza lea ráigánan ferte vuordit vuojademiin dassážiigo lea heaitán golgame gullukanálas.
Kun tärykalvo on parantunut, mikä yleensä tapahtuu melko nopeasti, lapsi voi kylpeä normaalisti.	Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat.
Jos lapsen korvat on putkitettu tai hänellä on toistuvia korvatulehduksia, veden pääsyä korvaan on varottava.	Jus beljiin leat bohccit dehe bistevaš bealljenávhllahat ii galgga vuojadit oaivi čáze vuolde.
Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon	Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
Lapsilla voi esiintyä tilapäistä korvasärkyä flunssan yhteydessä.	Mánná sáhttá oažžut gaskaboddasaš bealljenávhllahaga nuorvvu oktavuođas.
Jos särky ei hellitä, vaikka lapelle on annettu kipua lievittävää lääkettä ja hänen pääpuoltaan on pidetty koholla, lapsen korvat tulee tutkia joko terveyskeskuksessa tai päivystysvastaanotolla parin kolmen vuorokauden kuluessa.	Muhto jus várka ii noga, dikšumiin gibuváidudan dálkasiin ja oaivi badjugit, ferte mánná dutkojuvvot dearvvasvuođaguovddážis dehe heahtevuostáváldimis guovtti - golmma jándora siste.
Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.	Jus mánná lea šliettas, ii nagot stoahkat iige hálit juhkat dehe lea vuollái guhtta mánu galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
Terveyskeskukseen tulee aina ottaa yhteyttä myös silloin, jos lapsen korvakäytävästä valuu nestettä, huolimatta siitä, onko lapsella kipuja vai ei.	Galgá maid álot váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánás golgá čáhci gullukanálas- beroškeahttá leago mánás gihpu dehe ii.
Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa.	Álot sáhttá riŋget buohccedikšurávahahkii oažžun dihte ráđiid.
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.