patientavgifter.html.xml

Suomeksi / Finska	Davvisámegiella / Nordsamiska
SuomeksiFinska	Maid oažžu máksit ?
Takaisin teeman aloitussivulle	Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Maid oažžu máksit ?
(ca 3 sidor)	(ca 4 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ? (ca 3 sidor)	Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Maid oažžu máksit ?
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Maid oažžu máksit ?
Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.	Eanadikke- ja gielddalašvearut ruhtadit eanaš oasi dearvvašvuođa ja buohccedikšuma Ruoŧas.
Maksu, joka maksetaan itse esimerkiksi lääkärikäynneistä, on vain pieni osa hoidon todellisista kustannuksista.	Máksu mii máksojuvvo ovdamearkka dihte doavttergalledeamis lea beare oassi dan duođalaš goluin.
Tämä ei koske kokonaan yksityistä hoitoa, kuten esimerkiksi plastiikkakirurgiaa, jolle ei ole lääketieteellistä perustetta.	Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
Tällöin kaikki kustannukset maksetaan itse.	Dalle buohcci máksá olles golu ieš.
Eri maakäräjillä ja kunnissa eri maksuja	Sierra eanadikkiin ja gielddain sierra mávssut
Maakäräjät ja kunnat voivat suurelta osin päättää itse, mitä maksuja lääkärikäynneistä ja muista hoitopalveluista maksetaan.	Eanadikkit ja gielddat sáhttet stuorimus oassái ieža mearridit maid mávssuid galgá máksojuvvot doavttergalledemiin ja eará bálvalusain divššus.
Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.	Mealgadii leat mávssut oalle seammalágánat sierra eanadikkiin.
Jos hoidontarve on suuri, on olemassa suurkustannussuoja, jota selostetaan tarkemmin seuraavassa luvussa.	Jus dárbbaha olu divššu lea leahkime allagollosuodji, mii čilgejuvvo dárkileappot boahtte kapihttalis.
Terveyden- ja sairaanhoito on maksutonta alle 20-vuotiaille lähes kaikissa maakäräjäkunnissa ja kaikilla alueilla.	Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
Seuraavat ohjeelliset maksut ovat voimassa julkisessa hoidossa ja yksityisillä hoidonantajilla, joilla on sopimus maakäräjien kanssa.	Vuolábeale jorba mávssut gusket almmolaš divššu ja priváhta dikšoaddi geas lea soahpamuš eanadikkiin.
Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua.	Go lea buohcceviesus buohcci máksá jándormávssu mii lága jelgii oažžu leahkit alimustá 100 ruvnna.
Lääkärikäynnin maksu terveyskeskuksessa on 100–300 kruunua.	Go galleda doaktáris dearvvašvuođaguovddážis máksu variere 100 ja 300 ruvnna gaskkan.
Gynekologilla ja lastenlääkärillä käynnin maksu vaihtelee 200 ja 350 kruunun välillä.	Galledeapmi gynekologa ja mánáiddoaktára luhtte máksu variere rievdá 200 ja 350 ruvnna gaskkan.
Jos näillä lääkärikäynneillä saa lähetteen röntgentutkimukseen ja muun vastaavaan, niistä ei yleensä peritä lisämaksua.	Jus daid galledemiid aktavuođas oažžu sáddaga röntgenii dehe dan sullásažžii ii láve dárbbahit máksit maidege.
Käynnit muilla erikoislääkäreillä maksavat 150–350 kruunua.	Galledettiin eará doavtterspesialisttaid luhtte máksu variere 150 ja 350 gaskkan.
Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220–380 kruunua.	Galledeapmi fáhkkavuostáváldimis buohcceviesus sáhttá máksit 220-380 ruvnna.
Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50–220 kruunua kerralta.	Galledeapmi buohccedikšára ja buohccegymnastta luhtte sáhttá máksit 50-220 ruvnna galledeamis.
Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.	Mammongráfa áican dihte árrat raddeborašdávdda ja vástideaddji seallaiskkusdutkan goaŧŧonjálmmis, nu gohčoduvvon gynekologalaš dearvvašvuođadárkkisteapmi, sáhttá máksit gitta 200 ruvdnui.
Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.	Dihto eanadikkit váldet mávssu ambulánssa ja helikoptergivttain.
Osa maakäräjistä maksaa käyntimaksuja takaisin, jos hoitoa on joutunut odottamaan tietyn ajan sovittua enemmän.	Muhtin eanadikkit mákset ruovttoluotta galledanmávssu jus lea ferten vuordit dihto áiggi badjel dan sohppojuvvon.
Jos sopimatonta aikaa ei peruuteta tai jos tutkittava ei saavu käynnille sovittuun aikaan, joutuu silti maksamaan käyntimaksun.	Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat	Jus ovttaskas vállje rabas dehe giddejuvvon divššu eará eanadikkis go gosa lea sisa-čállojuvvon ovttaskas máksá daid buohccemávssuid mat leat vuoimmis dan eanadikkis gos oažžu divššu.
Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat	Eará dikšuaddiin sáhttet leahkit eará távsttat
Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.	Dat geas lea ollásit priváhtta dehe bargoaddi bakte lea buohccedikšundáhkádus sáhttá leahkit ollásit eará eavttut maid mávssuid galgá máksit.
Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.	Gielddalaš dearvvašvuođas ja buohccedivššus, mii guoská boarrásiid guhkesáigásaš buozalmasain, leat sierra távsttat divššuin maid buohccedivššár addá.
Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.	Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide.
Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista.	Dain lea áigeguovdilis ja dárkilis informašuvdna sin mávssuin.
Ulkomaiden kansalaisten maksut	Mávssut olgoriikka riikkavuložiidda
Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.	Olgoriikka riikkavuložiin lea riekti fáhkkadikšui Ruoŧas.
EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.	Jus boahtá nuppi EU-riikkas, EES-riikkas dehe Sveitsas galgá leahkit eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, EU-koarta, vai sáhttá čájehit ahte lea riekti fáhkka dikšui dábálaš buohccemávssuin.
Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse.	Jus ii leat dat sáhttá šaddat máksit olles dikšungolu.
Jos hoitoon hakeutuva sen sijaan haluaa muuta kuin akuuttihoitoa eikä halua maksaa enempää kuin potilasmaksun, hänellä on oltava todistus siitä, että kotimaa maksaa hoidon.	Jus háliida oažžut divššu mii ii leat fáhkka iige hálit máksit eanet go buohccemávssu galgá leahkit duođaštus man čájeha ahte ruovtturiika máksá divššu.
Jos todistus puuttuu, kaikki kustannukset maksetaan itse.	Jus dat váilu dalle ferte máksit olles dikšungolu ieš.
Useimmat muualta kuin EU:sta, ETA-alueelta tai Sveitsistä olevat joutuvat maksamaan kaikki hoitokulunsa itse, vaikka kyseessä olisi akuuttihoito.	Eatnasat geat bohtet riikkain olggobealde EU., EES ja Sveitsa ožžot máksit olles dikšungolu ieža vaikko livččiige jearaldagas fáhkka dikšun.
Jos ruotsalainen sairastuu ulkomailla	Jus ruoŧŧelažžan skihppá olgoriikkas
Eurooppalainen sairausvakuutuskortti, jonka voi tilata Vakuutuskassasta antaa Ruotsin kansalaisille oikeuden akuuttihoitoon muissa EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoilla taloudellisilla ehdoilla kuin kyseisen maan omille asukkaille.	Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, man sáhttá diŋgot Dáhkádusgássas, addá Ruoŧa riikkavuložii rievtti fáhkka dikšui eará EU-, EES- riikkas ja Sveitsas seamma ekonomalaš eavttuiguin mat gusket riikka iežas orruid.
Pohjoismaissa korttia ei tarvitse esittää.	Davviriikkain ii dárbbat čájehit koartta.
Jos tarvitaan hoitoa muissa maissa kuin EU- ja ETA-maissa tai Sveitsissä, useimmiten ei saa korvauksia kuluistaan sen enempää Ruotsista kuin siitä maasta, jossa oleskelee.	Jus dárbbaha divššu olggobealde EU., EES ja Sveitsa sáhttá eanaš riikkain oažžut goluidis buhtaduvvot, leago Ruoŧas dehe eará riikkas gos galleda.
Siksi on tärkeätä, että on yksityinen matkavakuutus, joka kattaa esimerkiksi kuljetuksien kustannukset.	Danin lea dehálaš ahte lea priváhta reaisodáhkádus mii gokčá goluid ovdamearkka dihte givtta.
Kotivakuutukseen sisältyy usein matkaturva, joka kattaa osan kustannuksista.	Jus olbmoš lea ruovttudáhkádus láve das dábálaččat leahkit reaisosuodji mii gokčá oasi goluin.
Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.	Dáhkádusgássa webbáikkis lea lasse informašuvdna divššus go lea olgoriikkas.
Terveyden- ja sairaanhoidon maksuille on olemassa yläraja.	Lea leahkime rádji man olu dárbbaha máksit dearvvašvuođa- ja buohccedivššus.
Sitä nimitetään suurkustannussuojaksi, ja se on rakenteeltaan samanlainen kaikissa maakäräjäkunnissa.	Dat gohčoduvvo allagollosuodji ja lea hábmejuvvon seamma ládje juohke eanadikkis.
Se on voimassa myös silloin, jos hakee hoitoa muusta maakäräjäkunnasta tai muulta alueelta kuin sieltä missä asuu.	Dat guoská maid jus ohcá divššu eará eanadikkis dehe guovllus gos ieš orru.
Suurkustannussuoja tarkoittaa, että kahdentoista kuukauden aikana joutuu maksamaan potilasmaksuja enintään 1100 kruunua.	Allagollosuodji mearkkaša ahte olmmoš máksá 12 mánu siste 1100 ruvnna buohccemávssu.
Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.	Dat rehkenasto vuosttaš galledeamis, beroškeahttá goas jagis dat dahkko.
Kun henkilö on maksanut 1100 kruunua, hän saa vapaakortin, joka on voimassa kahdentoista kuukauden jaksosta jäljellä olevan ajan.	Go olmmoš lea máksán 1100 ruvnna de oažžu friddja koartta mii lea vuoimmis loahppa guoktenuppelot mánnoáigodaga.
Kun kaksitoista kuukautta on kulunut, joutuu taas maksamaan käynneistään, kunnes 1100 kruunua on täyttynyt seuraavan kerran.	Go guoktenuppelot mánu leat gollan, ovttaskas álgá fas máksit dasságo olle 1100 ruvdnui boahtte hávi.
Suurkustannussuoja ei useimmiten kata	Allagollosuodji ii govčča dávjjimus
päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa	mávssuid maid mii mákso beaivái go lea buohcceviesus
rokotuksia	boahkuhemiid
todistuksia ja terveystarkastuksia	duođaštusa ja dearvvašvuođadutkamiid
muuta ehkäisevää hoitoa, kuten esimerkiksi mammografiaseulontoja	eará eastaleaddji divššu, ovdamearkka dihte mammongráfadárkkisteami
käyttämättä jätetyn käynnin kustannuksia	mávssu eret báhcán galledeamis
sairauskertomuksen kopiointikuluja	journálamáŋggus goluid
toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta.	mat váldo jus máksá kredihtain dehe oažžu rehkega sáddejuvvot ruoktot.
Hammashoidossa sairaanhoidon suurkustannussuoja ei useimmiten ole voimassa.	Bátnedivššus dávjjimus ii leat vuoimmis buohccedivššu allagollosuodji.
Sen sijaan suurkustannussuoja saattaa olla voimassa hammashoidossa, jos henkilö tarvitsee pitkän ajan paljon hoitoa päivittäisessä elämässään.	Dan sadjái sáhttá allagollosuodji guoskat bátnedivššu jus olbmoš leat stuora ja guhkesáigásaš dárbu persovnnalaš dikšui su beaivválaš eallimis.
Suurkustannussuoja voi olla voimassa myös silloin, kun on kyseessä sairaus, jonka lääketieteelliseen hoitoon sisältyy hammashoito.	Allagollosuodji sáhttá maid leahkit vuoimmis jus olbmoš lea skibasvuohta gos bátnedikšun lea oassi medisiinnalaš dálkkodeamis.
Jos kyseessä on sairaus, joka lisää hammasvaurioiden riskiä tai jos asianomaisella on vaikeuksia hoitaa suuhygieniaansa, on mahdollista saada hammashoitoa, josta peritään suurkustannussuojan piiriin kuuluva hoitomaksu.	Jus olbmoš lea skibasvuohta mii mielddisbuktá lassánan riskka bátnevahágiidda dehe jus olbmoš lea váttisvuohta dikšut iežas njálbmehygiena sáhttá oažžut maid bátnedivššu buohccedikšomáksui mii gullo allagollosuoji vuollái.
Lääkäreiden, sairaanhoitajien tai muun hoitohenkilöstön määräämien lääkkeiden osalta on voimassa suurkustannussuoja, jonka mukaan lääkkeistä joutuu maksamaan vain 2200 kruunua kahdentoista kuukauden aikana.	Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
Tähän suurkustannussuojaan eivät sisälly ilman reseptiä myytävät lääkkeet.	Rešeavttakeahtes dálkasat eai gullo dán allagollosuodjái.
Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.	Dan lassin lea leahkime allagollosuodji buohccereaissuide ja teknalaš veahkkeneavvuide mat mearriduvvo eanadikkiin.
Säännöt voivat siis vaihdella eri maakäräjäkunnissa.	Dat mearkkaša ahte njuolggadusat soitet varieret sierra eanadikkiid gaskkan.
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito	Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun
Maksuton terveyden- ja sairaanhoito	Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun
Tietty terveyden- ja sairaanhoito voi olla täysin maksutonta joissakin maakäräjäkunnissa.	Dihto dearvvašvuođa- ja buohccedikšun sáhttá leahkit áibbas nuvttá muhtin eanadikkiin.
Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan.	Dálkasiid mat čállojit dáid dikšungalledemiid áigge ferte goittotge máksit.
Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.	Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
Kouluterveydenhuollossa ei makseta käyntimaksuja ja niillä annetut rokotukset ovat maksuttomia.	Skuvladearvvašvuođadivššus ii dárbbat máksit ja boahkuheamit mat fállojuvvojit leat nuvttá.
Useimmissa maakäräjäkunnissa lapset ja alle 20-vuotiaat nuoret eivät maksa terveydenhuollon avohoidoista, kuten esim. käynneistä terveyskeskuksessa ja nuorisovastaanotolla.	Eanas eanadikkiin mánát ja nuorat vuollái 20 jagi eai mávsse mangelágán mávssu rabas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, ovdamearkka dihte galledettiin dearvvašvuođaguovddážis ja nuoraidvuostáváldimis.
Hoidon ja lääkkeet, joita tarvitaan tartuntatautilain mukaisissa ns. yleisvaarallisissa sairauksissa, saa maksutta.	Dikšuma ja dálkasiid mat dárbbahuvvojit go dikšojuvvo nu gohčoduvvon almmolašváralaš skibasvuođa Njoammunsuodjelága jelgii oažžu nuvttá.
Mitä terveyden- ja sairaanhoidosta joutuu maksamaan ?	Maid oažžu máksit ?
(ca 3 sidor)	(ca 4 sidor)
1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.