psa.html.xml

Suomeksi / Finska	Davvisámegiella / Nordsamiska
Takaisin teeman aloitussivulle	Varraiskkus: PSABlodprov: PSA
Miksi näyte on syytä antaa ?	Manin dárbbaha guođđit iskosa ?
Miksi näyte on syytä antaa ?	Manin dárbbaha guođđit iskosa ?
Milloin PSA-näyte annetaan ?	Goas guođđit PSA iskosa ?
PSA on verikoe, joka kuuluu eturauhasta tutkittaessa mahdollisesti tehtäviin tutkimuksiin.	PSA lea varraiskkus mii gullo daidda dutkamiidda man sáhttá dahkat go ovdaráksá dutkojuvvo.
Joskus PSA-näyte otetaan virtsatievaivojen takia, joiden lääkäri epäilee johtuvan eturauhasesta, jos esimerkiksi on tiheä virtsaamistarve ja samanaikaisesti heikko virtsasuihku.	Muhtumiin guđđojuvvo PSA-iskkus jus leat gožžaráhkováivvit man doavttir eahpida boahtit prostátas, ovdamearkka dihte jus dávjá dárbbaha mannat cissame seamma áigge go cirggas lea headju.
PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia.	Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa.
On tärkeätä tietää, että PSA-arvon kohoaminen ei merkitse eturauhassyöpää.	Lea dehálaš diehtit ahte loktanan PSA-árvu ii leat seamma ášši go ahte lea ovdaráksáborašdávsa.
PSA:n lievään tai kohtalaiseen kohoamiseen on yleensä muu, vaaraton syy.	Lea dábálaš unnánaš muttolaš PSA lassánemiin leat eará sivat.
Samoin normaali PSA-arvo ei myöskään voi täysin sulkea pois eturauhassyöpää.	Seamma ládje ii sáhte normála árvu ollásit guođđit eret ovdaráksáborašdávdda.
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.	Boađus ferte álot árvvoštallot makkár váivvit leat ja maid eará dutkamat čájehit.
Jos kahdella tai useammalla miespuolisella sukulaisella on ollut eturauhassyöpä, syöpään sairastumisen riski on suurempi.	Jus olbmos leat guokte dehe eanet lagas dievdofuolkki geain lea ovdaráksáborašdávda, lea stuorit riska ahte oažžu skibasvuođa.
Siinä tapauksessa PSA-näyte suositellaan otettavaksi joka vuosi 40–50 vuoden iästä 70 vuoden ikään asti.	Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái.
PSA-arvo mitataan myös eturauhassyövän hoidon aikana.	PSA mihtiduvvo maid ovdaráksáborašdávdda dikšuma áigge.
Jos hoito auttaa, PSA-arvo laskee.	Jus dikšun ábuha dan fuomáša ahte PSA- árvu luoitá.
PSA-näytteen edut ja haitat	PSA-iskosa buorit ja heajos bealit
PSA-näytettä ei oteta rutiininomaisesti miesten yleisenä terveystarkastuksena, jotta hyvin varhaiset eturauhassyövän muutokset voitaisiin havaita.	PSA- iskkus ii dahkko rutiinnalaččat dego dábálaš dearvvašvuođakontrolla dievdduide oaidnin dihte leago dain hui árra hámat ovdaráksáborašdávda.
Tämä johtuu siitä, että juuri eturauhassyövän varhaisten muotojen havaitseminen ja hoito eivät aina ole etu.	Dat vuolgá das ahte ii leat álo oavdu fuomášit ja dikšut árra hámat ovdaráksáborašdávdda.
Hoidoista voi olla pysyviä haittavaikutuksia, esimerkiksi impotenssi ja pidätyskyvyttömyys miehillä, joilla eturauhassyöpä ei milloinkaan olisi voinut kehittyä vakavaksi sairaudeksi.	Dikšun sáhttá addit bissovaš siidováikkuhusaid impoteanssa ja doallannávccahisvuođa dievdduin gos ovdaráksáborašdávda ii livččii geargan ovdánit maninge váralaš dávdan.
Eturauhasen syöpäkasvain voi kasvaa joko hitaasti aiheuttamatta vaivaa tai nopeasti ja levitä elimistön muihin osiin.	Borašdávdašattalmas ovdarávssás sáhttá juogo šaddat hihtásit attitkeahttá mangelágán váivviid dehe šaddat johtilit ja viidut goruda eará osiide.
Varhaisessa vaiheessa näitä kahta syöpätyyppiä ei voi erottaa, minkä vuoksi riskinä on saada hoitoa syöpämuotoon, josta ei välttämättä olisi ilmennyt lainkaan oireita koko elinaikana.	Árra muttus ii sáhte earuhit dan guovtti borašdávdahámi ja lea várra dikšut borašdávdahámi mas ii livččii ožžon mangelágán váivviid eallináiggistis.
Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä.	Máŋggat dievddut háliidit goit čađahit dutkama oažžun dihte čielgasa leago sis ovdaráksáborašdávda.
Ennen kuin päätät PSA-näytteen jättämisestä voi olla hyvä perehtyä lähemmin varhain havaitun kasvaimen hoidon etuihin ja haittoihin.	Ovdalgo mearrida galgágo guođđit PSA- iskosa lea buorre váldit čielgasa eanet buriin ja heajos beliin árrat áicojuvvon šattalmasa dikšumis.
Jos tämän jälkeen haluat jatkaa ja keskustella lääkärin kanssa, varaa aika omasta terveyskeskuksestasi tai työterveyshuollosta.	Jus háliida de mannat viidáseappot ja ságastit doaktáriin galgá diŋgot áiggi dearvvašvuođaguovddážii dehe fitnodatdearvvašvuođadikšumii.
Mikä PSA on ja missä sitä on ?	Mii lea PSA ja gos dat lea ?
PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni.	PSA lea oanádus ovdaráksáspesifihkka anti-genas.
Se on eturauhasen tuottama proteiini, jota erittyy siemennesteen mukana siemensyöksyssä ja joka tekee siittiöistä liikkuvampia.	Dat lea proteiidna mii válbmejuvvo ovdarávssás ja mii čuovvu siepmančázi mielde go oažžu orgásmma ja dahká ahte sagahanseallat šaddet lihkkibun.
PSA:ta on normaalisti pieniä määriä veressäkin, ja juuri tätä pitoisuutta mitataan PSA-näytteestä.	PSA lea dábálaččat una mearit varasnai, ja jur dat mearri mii mihtiduvvo PSA-iskosa bakte.
Syövän lisäksi eturauhasessa esiintyy useita tavallisia muutoksia, joiden vuoksi veren PSA-pitoisuus voi nousta.	Borašdávdda lassin leat máŋga dábálaš rievdama ovdarávssás mat sáhttet dahkat ahte PSA- árvu loktana varas.
Esimerkiksi hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma tai tulehdus eli prostatiitti, voi aiheuttaa sen, että eturauhanen erittää verenkiertoon enemmän PSA:ta.	Ovdamearkka dihte buorresoarttat ovdaráksástuorrun ja vuolši ovdarávssás sáhttet, ng. prostátihtta, dagahit ahte ovdarávssás golgá eanet PSA varrii.
Iän myötä useimpien miesten veren PSA-pitoisuus nousee eturauhasen koon suuretessa.	Jagiid mielde PSA-árvu loktana vehá eanaš dievdduin daningo ovdaráksá šaddá stuoribun go ahki lassu.
Suurin osa veren PSA:sta on sitoutunut erilaisiin proteiineihin.	Stuorimus oassi vara PSA:s lea čadnon sierra proteiinnaide.
Veressä on kuitenkin hieman myös vapaata, sitoutumatonta PSA:ta.	Muhto lea maid una oassi friddja, čanakeahtes PSA.
Kun PSA:n kohtalaisen kohoamisen syy on jokin muu kuin syöpä, vapaata PSA:ta on veressä enemmän.	Go leat eará sivat go borašdávda muttágis PSA-loktanemiin, láve leahkit eanet friddja PSA varas.
Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde.	Danin dat sáhttá addit doaktárii dihto rávvaga mihtidit čadnojuvvon ja friija PSA gaskavuođa.
Kuinka näyte otetaan ?	Mot iskkus váldojuvvo ?
Näyte otetaan käsivarresta ohuella neulalla, joka pistetään verisuoneen, laskimoon.	Iskkus váldo dábálaččat gieđas asehis nálu vehkiin mii čuggejuvvo varrasutnii, venai.
Tämäntyyppistä verikoetta nimitetään laskimoverikokeeksi.	Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
Näyte voidaan ottaa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.	Iskkus sáhttá váldot vaikko goas jándoris.
Ennen näytteen ottamista on istuttava 15 minuutin ajan.	Ovdal iskosa váldima ferte čohkkehit 15 minuhta.
Muuten ei tarvitse valmistautua mitenkään.	Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa.	Jus dahká kirurgalaš doaibmabiju ovdaráksái PSA-árvu loktana.
Tällöin on odotettava vähintään 10 päivää, ennen kuin PSA-näytettä kannattaa ottaa.	Ferte vuordit unnimustá 10 beaivvi ovdalgo lea jierpmálaš váldit PSA-iskosa.
PSA-arvo ei kohoa, jos lääkäri pelkästään tunnustelee eturauhasta.	Jus doavttir dan sádjái guldala ovdaráksá dat ii váikkut PSA- árvui.
Koska vastaukset tulevat ?	Goas oažžu vástádusa ?
Näyte lähetetään sairaalan laboratorioon tutkimuksia varten.	Iskkus sáddejuvvo buohcceviessolaboratoriai gos dat analyserejuvvo.
Voit sopia lääkärin kanssa, milloin ja miten haluat tietää tutkimustulokset.	Sáhttá soabadit doaktáriin goas ja got galgá beassat diehtit iskkusbohtosa.
Lääkäri saa laboratoriovastaukset 1–2 päivän kuluessa.	Doavttir láve oažžut vástádusa laboratorias guovtti beaivvi siste.
Kuinka tutkimustuloksia tulkitaan ?	Got iskkusvástádus dulkojuvvo ?
Tulokset on aina arvioitava potilaan vaivojen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella.	Iskkusvástádusa ferte álo veardidit makkár váivvit olbmos leat ja maid eará dutkamat čájehit.
Veren PSA-arvo on erilainen eri miehillä, myös niillä, joilla ei ole eturauhasvaivoja.	Vara PSA-árvu variere sierra dievdduid gaskka, maid dievdduid gaskkan geain eai leat ovdaráksáváivvit.
Jotta lääkärillä olisi jokin vertailukohde tutkimustulosten arvioinnissa, käytetään apuna ns. viitearvoja.	Vai doaktáris galgá leahkit juoga masa veardida dallego iskkusvástádusat dulkojuvvojit gevtojuvvo ng. refereansaárvvut.
PSA:n osalta kohonneeksi arvoksi voidaan laskea yli kolme mikrogrammaa litralta (3 μg / l).	PSA:i lávejuvvo árvvut badjel 3 mikrográmma littara guovdu rehkenastot lassáneapmin.
Mistä korkeat arvot voivat johtua ?	Alla árvvut, mas dat bohtet ?
Noin yhdellä kymmenestä keski-ikäisestä miehestä PSA-arvo on koholla.	Sullii ovttas logi gaskaagát olbmás lea loktanan PSA- árvu.
Yleinen syy lievästi kohonneisiin arvoihin on hyvänlaatuinen eturauhasen suurentuma.	Dábálaš sivva veháš loktanan árvui lea buorresorttat ovdaráksástuorrun.
Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi.	Loktanan árvvuid sáhttá maid oažžut jus lea ovdaráksávuolšun, ng. kronalaš prostatihtta.
Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti.	Dábálaš gožžaoarreinfekšuvdna sáhttá addit meaddelmanni, muhto garra PSA loktaneami.
Jos asianomainen ei kykene virtsaamaan ja tyhjentämään virtsarakkoaan, PSA-arvo voi myös kohota tilapäisesti.	Jus soames siva dihte ii sáhte gožžat ja guđđet gožžaráhku albma ládje, sáhttá maid oažžut gaskaboddosaš loktanan PSA-árvvu.
Jos on vaikea tyhjentää rakko ja sinne jää jatkuvasti runsaasti virtsaa, puhutaan virtsaummesta.	Jus lea váttis guđđet gožžaráhku nu ahte stuorimus oassi goččas geažos áigge lea ráhkus dat lávejuvvo gohčodit gožžaobbon.
Kohonneet arvot voivat johtua myös eturauhassyövästä.	Loktanan árvvuide sáhttá leahkit sivvan ovdaráksáborašdávda.
Niistä, joilla PSA-arvo on koholla, syöpä löydetään noin kolmannekselta.	Sullii goalmmát oasis dain geain lea loktanan PSA gávdnojuvvo borašdávda.
Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä.	Gaskavuohta gaskkal friija ja čadnojuvvon PSA sáhttet addit doaktárii dihto bagadusa go lea jearaldat earuhit buorresorttat ovdaráksáváivviid ovdaráksáborašdávddas.
Niistä, jotka käyvät monen vuoden aikana useita kertoja testeissä, noin yhdellä neljästä on sellainen PSA-arvo, jonka perusteella on aihetta tehdä lisätutkimuksia.	Dain geat testejuvvo máŋgga háve máŋggaid jagiid, boahtá sullii ovttan njealjis leahkit PSA- árvu mii oalgguha lasse dutkamiidda.
Jos PSA-arvo on korkea, lääkäri tekee yleensä ultraäänitutkimuksen ja ottaa eturauhasesta näytteen.	Jus PSA-iskosa boađus čájeha alla árvvu, doavttir láve dahkat vel ovtta dutkama Ultra-jienain ja gođusiskosiin ovdarávssás.
Jos lääkäri havaitsee syövän, se voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla tai hormonihoidolla.	Jus doavttir áicá borašdávdda sáhttá oažžut dikšuma čuohpademiin, suonjardemiin dehe hormonadikšumiin.
Mistä matalat arvot voivat johtua ?	Vuollegis árvvut, mas dat vulget ?
Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella.	Vuollegis árvvut vuosttildit dan ahte livččii ovdaráksáborašdávda, vaikko beare okta PSA-iskkus ii olles sihkkarvuođain sáhte vuosttildit dan.
Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle.	Jus oažžu ovdarávssá váldot eret čuohpademiin PSA-árvu luoitá illá mihtidan dássái.
Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin.	Vuollegis PSA-árvu sáhttá oainnát gevtojuvvot mihttun ahte čuohpadeamis lea leamaš ávki.
Myös kahdessa muussa hoitomuodossa, sädehoidossa ja hormonihoidossa, alentunut PSA-arvo on yleensä merkki siitä, että hoito on tehonnut hyvin.	Maid guovtti eará dikšunvugiin, suonjardemiin ja hormonadikšumiin, láve njiedjan PSA-árvu leahkit mearkan ahte dikšun lea doaibman bures.
Laatinut: Martin Enander, lääkäri, yleislääketieteen spesialisti, Sundsvall	Čálli: Martin Enander, doavttir, spesialista almmolašmedisiinnas, Sundsvall
1117. se – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.	1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.