sveriges-nationella-minoritetssprak.html.xml

Suomeksi / Finska	Davvisámegiella / Nordsamiska
Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.	Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat.
Kullakin ryhmällä on pitkään ollut kielellinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus kansallisen yhteyden ohella.	Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš – ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste.
Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin näistä kansallisista vähemmistöistä.	Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii.
Kyse on siitä, mihin ryhmään yksilö samaistuu ja minkä kanssa hän tuntee yhteenkuuluvuutta.	Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa.
Valtiopäivät tunnustivat nämä viisi ryhmää kansallisiksi vähemmistöiksi vuonna 1999.	Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan.
Vuonna 2010 tuli voimaan uusi laki, joka vahvistaa kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja vähemmistökielten asemaa.	2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji.
1177 Vårdguiden ja Umo.	1177 Vårdguiden ja Umo.
se julkaisevat useita terveyteen, hoitoon ja hoitoa koskeviin oikeuksiin liittyviä tekstejä viiden kansallisen vähemmistön kielten kahdellatoista tunnustetulla varieteetilla.	se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide.
Olemme noudattaneet käännöksissä Kielineuvoston suosituksia, ja tekstit on tarkistettu yhdessä vähemmistöjen edustajien kanssa.	Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin.