tystnadsplikt-och-sekretess.html.xml

Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Jávohisvuođa gáibádus ja suolemassandoallama njuolggusvuohtaTystnadsplikt och sekretess Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) Hoitoon hakeuduttaessa on tärkeää, että jokainen tuntee luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan. Go jorgasa divššu beallái lea dehálaš ahte olbmoš lea luohttámuš dan bargovehkii geaid deaivá. Luottamus on tärkeää, jotta potilas uskaltaa avoimesti kertoa vaivoistaan ja oireistaan ja voi saada tarvitsemansa avun. Luohttámuš lea dehálaš vai olmmoš sáhttá dovdat oažževuođa ja duostá sárdnut friija dain váivviin dehe symptomain mat sus leat ja dainna lágiin oažžu dan divššu man dárbbaha. Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia. Danin buohkain geat barget dearvvasvuođa- ja buohccedivššus lea jávohisvuođa gáibádus. Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia. Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas (ca 3 sidor) Perusperiaatteena on, että kukaan hoitohenkilökuntaan kuuluva ei saa antaa ulkopuolisille tietoja ilman potilaan lupaa. Vuođđoprinsihpa lea ahte ii giige divššus oaččo guođđit dieđuid ovttaskasa dohkketkeahttá. Tämä koskee esimerkiksi tietoja hoidettavan sairaudesta, hoidosta tai yksityiselämästä. Dat gusket ovdamearkka dihte dieđuid dan skibasvuođas mii olbmoš lea, dan divššu man oažžu dehe ovttaskasa priváhta dilálašvuođa. Terveydenhuollossa yhtäläinen salassapito koskee kaikkia potilaita katsomatta siihen, onko heillä oikeus oleskella Ruotsissa vai ei. Buohccedivššus guoská suollemasvuođasuodji buot buhcciid ja beroškeahttá leago olbmoš riekti orodit Ruoŧas dehe ii. Julkisella sektorilla työskentelevien vaitiolovelvollisuudesta on säädetty julkisuus- ja salassapitolaissa, kun taas yksityisen sektorin hoidonantajien palveluksessa työskentelevät noudattavat potilasturvalaissa vaitiolovelvollisuudesta säädettyjä sääntöjä. Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid. Vaitiolovelvollisuutta rikkova voidaan tuomita tuomioistuimessa tai hoitoa valvovat viranomaiset voivat rangaista häntä muulla tavoin. Dat gii rihkku jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dubmejuvvot duopmostuolus dehe eará ládje eiseválddit geat bearráigehččet divššu ráŋggáštit. Vaitiolovelvollisuus koskee sairaala- ja terveyskeskushenkilökuntaa. Buohcceviesu dehe dearvvašvuođaguovddáža bargoveagas lea jávohisvuođa gáibádus. Potilaan terveydentilasta tai henkilökohtaisista asioista saa keskustella keskenään vain tätä hoitava henkilökunta. Beare dat geat dikšot buohcci ožžot sárdnut gaskaneaset buohcci dearvvašvuođadilis dehe persovnnalaš dilis. Esimerkiksi lääkäri saa keskustella potilaan hoidosta kollegansa kanssa vain silloin, jos he molemmat osallistuvat potilaan hoitoon. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte doavttir oažžu ságastit buohcci dikšumis bargoguimmiin beare jus dat dikšu seamma persovnna. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat tekemisissä potilaiden kanssa, katsomatta siihen, työskentelevätkö he julkisella vai yksityisellä sektorilla ja ovatko he lääkäreitä, sairaanhoitajia tai hallintohenkilökuntaa. Jávohisvuođa gáibádus guoská buot bargoveaga man ovttaskas deaivá divššus. Beroškeahttá leago almmolaš dehe priváhta divššus ja beroškeahttá leago doaktárat, buohccedikšárat dehe hálddatlaš bargoveahka. Myös terveydenhuollossa työskentelevillä tulkeilla ja kääntäjillä on vaitiolovelvollisuus. Dulkkat ja jorgaleaddjit geat barget bargogohcumušas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus lea maid jávohisvuođa gáibádus. Vaitiolovelvollisuus koskee myös apteekin henkilökuntaa. Jávohisvuođa gáibádus guoská maid daid geat barget apotehkas. Jokainen päättää itse Olmmoš mearrida ieš Jokainen päättää itse Olmmoš mearrida ieš Lakien mukaan edes lähiomaisilla ei ole oikeutta saada tietää, mitä sairaalassa sanotaan ja mitä siellä tapahtuu, jos potilas ei halua tietoja annettavan. Lágat mearkkašit ahte ii oamiolbmošge leat riekti oažžut diehtit mii dadjo ja dáhpáhuvvá buohcceviesus jus ovttaskas ii hálit ahte sii galget diehtit. Sairaalahenkilökunnalla on tapana kysyä potilaalta, kenelle tietoja saa antaa. Bargoveahka láve jearrat geasa sii ožžot guođđit dieđuid. Potilas päättää itse, kenelle tietoja saa antaa. Dalle ovttaskas vállje ieš geaid sii ožžot informeret. Esimerkiksi ennen leikkausta potilas voi kertoa henkilökunnalle, kenelle leikkauksesta saa antaa tietoja ennen kuin hän herää. Ovdamearkka dihte ovttaskas sáhttá ovdal čuohpadeami dadjat bargovehkii ahte sii ožžot muitalit got čuohpadeapmi lea mannan ovdamearkka dihte oamiolbmui ovdalgo ieš lea badjánan. Lasten oikeus luottamuksellisuuteen Mánáid dahkko Lasten oikeus luottamuksellisuuteen Mánáid dahkko Lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten huoltajilla on yleensä oikeus osallistua lastensa hoitoon ja saada lukea heidän potilaskertomuksensa. Mii guoská mánáide ja nuoraide vuollái 18 jagi fuolaheaddjis dábálaččat lea riekti váldit oasi mánás divššus ja diehtit mii lohká journálas. Lapsilla ja alle 18-vuotiailla nuorilla saattaa kuitenkin olla oikeus päättää itse, saako hoitohenkilöstö luovuttaa tiedot jollekulle, ja kenelle tiedot saa luovuttaa. Muhto mánáin ja nuorain vuollái 18 jagi lea riekti ieš mearridit ožžogo dikšubargoveahka guođđit dieđuid ja geasa. Huoltajilla ja muilla läheisillä ei aina ole oikeutta saada tietää, mitä lapsi on kertonut hoitohenkilöstölle, tai mitä hänen potilaskertomuksessaan lukee. Dat mearkkaša ahte fuolaheaddjis dehe soames eará lagaš olbmos ii álot leat lohpi beassat diehtit maid mánná lea muitalan dikšubargovehkii dehe mii lohká journálas. Lapsen osallistumiselle omaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ei siis ole asetettu ikärajaa, vaan asiasta päätetään potilaskohtaisesti. Ii leat sierra ahkerádji goas mánná oažžu ieš mearridit muhto dan oažžu mearridit olbmos olbmui. Jos hoitohenkilökuntaa epäillä, että lapsi on pahoinpidelty hänen huoltajansa tai huoltajan voi suojella lasta, lapsen terveystiedot ei tilalle. Jus buohccedivššus dehe sosiálabálvalusas eahpiduvvo ahte mánná illástuvvo fuolaheddjiid luhtte dehe fuolaheaddji ii sáhte suddjet máná, ii journála guđđo olggos. Vaitiolovelvollisuus koskee useimpien alle 18-vuotiaiden käyntejä nuorisovastaanotolla. Dutnje gii leat vuollái 18 jagi ja galledat nuoraidvuostáváldima guoská jávohisvuođa gáibádus eanas dáhpáhusain. Henkilöstön vaitiolovelvollisuus on mahdollista murtaa luvalla, jos terveys on jollakin tapaa vaarassa. Bargoveaga jávohisvuođa geatnegasvuođa sáhttá rihkkut jus don ieš attát lobi ja jus lea du dearvvasvuođavárra soames ládje. Poikkeukset Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas Poikkeukset Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas Vaikka salassapito ja vaitiolovelvollisuus on laaja, siitä voidaan poiketa tietyissä tapauksissa ilman potilaan suostumusta. Vaikko suolemassandoallama ja jávohisvuođa gáibádus lea viiddis sáhttá suolemassandoallama gáibádus gaskkalduhttot dihto dilis, vaikko buohcci ii atte dasa lobi. Näin voidaan menetellä esimerkiksi jos: Dat guoská ovdamearkka dihte tuomioistuin, syyttäjä-, poliisi-, kruununvouti- tai veroviranomainen vaatii saada tietää, onko tietty henkilö jossakin hoitolaitoksessa jus duopmostuollu, alaguoddi-, poliisa- ruvdnofogda dehe vearroeiseváldi váhtá oažžut diehtit jus dihto persovdna lea dikšunlágádusas sosiaalihallituksen oikeudellisten, sosiaalisten ja lääketieteellisten asioiden neuvosto tarvitsee tietoja toimintaansa varten Sosiálastivrra ráđđi vuoigatvuođalaš, sosiálalaš ja medisiinnalaš jearaldagain dárbbaha dieđuid sin Kuljetushallitus tarvitsee tietoja tarkastaakseen henkilön sopivuuden ajokortin, traktorikortin tai taksinkuljettajatodistuksen myöntämiseksi doibmiifievrridanstivra dárbbaha dieđuid geahččaladdat soapmása heivvolašvuođa oamastit vuodjinkoartta, tráktorkoartta dehe táksivuodjinlegitimašuvn Tietoja tarvitaan päätökseen, joka koskee henkilön sulkemista korkeakouluopinnoista nadieđut dárbbahuvvojit go galgá geahččaluvvot galgágo studeanta giddejuvvot allaskuvla tietoja tarvitaan oikeuslääketieteelliseen tutkimukseen. oahpahusasdieđut dárbbahuvvojit riektemedisiinnalaš dutkamii. Jos potilasta epäillään niin vakavasta rikoksesta, että se johtaa vähintään yhden vuoden vankeuteen, hoitohenkilökunnalla on oikeus rikkoa vaitiolovelvollisuus tekemällä rikoksesta ilmoitus poliisille ja vastaamalla sekä poliisin että syyttäjäviranomaisten kysymyksiin. Go eahpiduvvo rihkkus mii lea nu duođalaš ahte dat addá unnimus jagi fáŋgala dikšunveagas lea riekti rihkkut jávohisvuođa gáibádusa dahkamiin poliisaalmmuhusa rihkkosis ja vástidit poliissa ja alaguoddieiseválddi jearaldagaide. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi murha, raiskaus ja törkeä pahoinpitely. Ovdamearka dakkár rihkkosis lea goddin, veagalváldin ja roaves illasteapmi. On myös eräitä liikennerikoksia, kuten rattijuopumus, joiden rangaistusasteikko on lievempi mutta jotka hoitohenkilökunnalla on oikeus ilmoittaa. Leat maid dihto trafihkarihkkosat vuolit ráŋggáštuskálain ovdamearkka dihte gárrenvuodjin man dikšunveagas lea riekti almmuhit. Erityiset lapsia koskevat poikkeukset Sierra spiehkastagat mánáide Jos kyseessä on lapsi, hoitohenkilökunta voi poiketa vaitiolovelvollisuudesta, jos lapsen epäillään joutuneen rikoksen uhriksi. Go guoská mánáid dahkko spiehkastat jus dikšunbargoveahka eahpida ahte mánná šaddá rihkkosa čuozáhahkan. Kyseessä voi olla pahoinpitely tai seksuaalinen väkivalta. Dat sáhttá leahkit illasteapmi dehe seksualálalaš boasttogeavahus. Jos hoitohenkilökunta epäilee lapsen altistuvan vaaralle, henkilökunnan tulee tehdä ilmoitus sosiaalipalveluun, joka tekee asiasta selvityksen ja mahdollisen poliisi-ilmoituksen. Jus dikšubargoveahka eahpida ahte mánná gieđahallo heajuid bargoveahka galgá almmuhit dakkár eahpidemiid sosiálabálvalussii, mii dutká ja dahká vejolaš poliisaalmmuhusa. Sama pätee silloin, kun ollaan tekemässä jonkinlaista selvitystä alaikäisen tarpeesta suojeluun. Dat guoská maid jus lea jođus soameslágan dutkan mii guoská agivuloš suodjedárbbu. Hoitohenkilökunnalla on silloin velvollisuus antaa tietoja, joilla saattaa olla merkitystä selvityksen kannalta. Dikšunbargoveahka lea geatnegas guođđit dieđuid mat leat mearkkašahttit dutkamuššii. Vakuutuskassa ja vakuutusyhtiöt Dáhkáduskássa ja dáhkádusfitnodatsearvi Potilaalla on oikeus päättää, saako terveyden- ja sairaanhoito antaa tietoja sairauksista tai niihin annetuista hoidoista. Olmmoš mearrida ieš oažžugo dearvvasvuođa – ja buohccedikšun guođđit dieđuid makkár skibasvuođat ovttaskasas leat ja makkár divššu lea ožžon. Jos potilas on sairas ja hakee sairauskorvausta vakuutuskassasta, hoitohenkilökunta saa antaa sairauskorvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot. Muhto jus olmmoš lea skibas ja ohcá buohccebuhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis dikšubargoveahka oažžu guođđit dieđuid mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buohccebuhtadussii. Tämä pätee myös silloin, jos potilas on saanut vamman tai sairauden ja hän haluaa korvausta vakuutusyhtiöltä. Dat guoská maid jus bártida dehe skihppá ja háliida buhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis. Vakuutusyhtiöllä on tällöin oikeus saada korvausoikeuden arvioimiseen tarvittavat tiedot. Dalle lea dáhkádusfitnodatsearvvis riekti oažžut oasi dain dieđuin mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buhtadussii. Vaitiolovelvollisuuden rikkominen Rihkkus jávohisvuođa geatnegasvuhtii Vaikka hoitohenkilökunta saa tietyissä tapauksissa rikkoa vaitiolovelvollisuutensa ja vaikka se joskus on tehtävä, on kyse vain poikkeustapauksista. Vaikko leat dihto dilálašvuođat go dikšubargoveahka oažžu rihkkut jávohisvuođa gáibádusa leat beare spiehkastahkan. Vaitiolovelvollisuuden perimmäinen tarkoitus on suojata potilasta. Vuođđojurdda lea ahte jávohisvuođa gáibádus lea buohcci suddjemii. Jos potilas epäilee jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan rikkoneen vaitiolovelvollisuutensa, hän voi tehdä siitä ilmoituksen poliisille tai Sosiaalihallitukselle. Jus olmmoš buohccin eahpida soamis dikšunbargoveagas lea rihkkon jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dan almmuhit poliisii dehe Sosiálastivrii. Ilmoitus saattaa johtaa siihen, että vaitiolovelvollisuutensa rikkonut saa syytteen ja että hänet tuomitaan. Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot. Jokainen päättää itse (ca 1 sida) Olmmoš mearrida ieš (ca 1 sida) Lasten oikeus luottamuksellisuuteen (ca 2 sidor) Mánáid dahkko (ca 2 sidor) 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.