vavnadsprov_av_prostata_prostatabiopsi.html.xml

Suomeksi / Finska Davvisámegiella / Nordsamiska Takaisin teeman aloitussivulle Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor) Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Yleistä Almmolaččat Eturauhasen kudosnäytteessä eli biopsiassa lääkäri ottaa eturauhasesta hyvin pieniä kudospalasia tutkimusta varten. Ovdaraksa gođusiskkus dehe ovdaraksabiopsa, mearkkaša ahte doavttir váldá olu unna binnáid ovdaraksagođđosis vai sáhttá dutkat dan. Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja. Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas. Näyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. Iskkus sáddejuvvo laboratoriai gos dat analyserejuvvo. Analyysin valmistuttua lääkäri ilmoittaa tutkimustuloksen. Doavttir dieđiha dasto iskkusbohtosa. Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin. Gođusiskosa oktavuođas ovttaskas oažžu dábálaččat antibiotihkatableahta. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhtumin oažžu maid antibiotihkatableahta mielde ruoktot vai beassá váldit moadde diimmu maŋŋel dutkama. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Lea hui dehálaš váldit tableahtaid vai ii oaččo infekšuvnna. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, siitä tulee kertoa ennen tutkimusta. Jus ovttaskas lea hearki soames soarttat antibiotihkii, lea dehálaš muitalit dan ovdal dutkama. Jos tutkittavalla on diabetes, synnynnäinen sydänvika tai jonkinlainen läppävika, on tärkeää ilmoittaa siitä vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tutkimusta. Jus ovttaskasas lea sohkardávda, váibmovihki riegádeami rájes dehe soames soarttat váivi váibmouvssohiin lea dehálaš ahte dan dieđiha vuostáváldimis áiggil ovdal dutkama. Tämä koskee myös niitä, jotka käyttävät verta ohentavia lääkkeitä tai kortisonitabletteja. Dat guoská olbmo dikšojuvvo varanjárbudan dálkasiin dehe kortasonatableahtaiguin. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku. Kuinka näyte otetaan ? Got dutkamuš dáhpáhuvvá ? Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Go dutkojuvvo olmmoš velleha gurut gilgga nalde seaŋgabeaŋkkas. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis. Tämän jälkeen peräsuolen sisään muutaman senttimetrin syvyyteen työnnetään varovasti ultraäänianturi. Dasto dolvojuvvo ultrajietnasoabbi várrogasat moadde centte bahtačoallái. Toimenpide ei ole kivulias, mutta saattaa tuntua hieman epämiellyttävältä. Dat ii bávččat muhto soaitá orrut unohas. Ultraäänianturissa olevan kanavan kautta lääkäri vie sisään neulan, jonka avulla eturauhasesta otetaan koepaloja. Ultra-jietnasoabbekanála bakte doavttir doalvu nálu mii gevtojuvvo váldit iskosa ovdaravssas. Useimmat kokevat toimenpiteen vain hieman tai ei lainkaan kivuliaana. Eatnasat dovdet beare mearkkašmeahttun gibu dehe ii oppanassiige gibu. Mutta jos tutkittava tuntee kipua, eturauhaseen voi saada paikallispuudutuksen. Muhto jus ovttaskas atná ahte bávččaga sáhttá oažžut báikkálašjámiheami. Näytteenotto kestää noin 15 minuuttia. Dutkan váldá sullii kvártta. Miltä tutkimuksen jälkeen tuntuu ? Mot olmmoš veadjá maŋŋil ? Toimenpiteen jälkeen siemennesteessä, virtsassa tai ulosteessa voi näkyä verta. Lea dábálaš ahte ovttaskas oažžu vara siemagolgosii, gožžii dehe baikii maŋŋil. Se on täysin vaaratonta. Dat ii mearkkaš ahte juoga lea vearrut. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Olbmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel. Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? Näyte otetaan eturauhasesta Iskkus váldojuvvo ovdaraksaravssas Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä. Ovdaraksa lea raksa mii lea gožžaoari bajit oasi birra gožžarágu vuolde. Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä. Ovdaravssa doaibman lea válbmet fievrridangolgosa sagahansellii. Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja. Ovttaskas sáhttá oažžut guođđit gođusiskosa ovdaravssas dutkan dihte leago borašdávdaseallat das. Kudosnäyte koostuu hyvin pienistä kudospaloista, jotka tutkitaan. Gođusiskkus lea olu unna gođusbinnát mat váldojuvvojit ja dutkojuvvojit. Kudosnäytettä kutsutaan myös biopsiaksi. Gođusiskkus gohčoduvvo maid biopsan. Ensin muita tutkimuksia Álggos dahkko eará dutkamat Kudosnäytteen ottamiseen voi olla kaksi syytä. Erenomážit guovtti dilálašvuođas gođusiskkus lávejuvvo váldot. Toinen on se, että ns. PSA-arvo on kohonnut. Nubbi lea jus nu gohčoduvvon PSA-árvu lea loktanan. PSA on eturauhasen tuottama aine, jota erittyy verenkiertoon. PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas. PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut. PSA-árvu sáhttá dárkkistuvvot dábálaš varraiskosiin. Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä. PSA-árvu sáhttá leat loktanan jus ovttaskasas lea ovdaraksa sturron. Eturauhasesta kovettuman lääkäri on löytänyt tunnustellessaan eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Eturauhanen sijaitsee muutaman senttimetrin päässä peräaukosta lähellä suolen etuseinämää. Eará sivat loktanan PSA-árvui sáhttet leat jus olbmoš lea infekšuvdna dehe vuolši ovdaravssas, muhto maid jus olbmos lea ovdaraksaborašdávda. Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä. Loktanan PSA ii vuolgge danin sihkkarit ovdaraksaborašdávddas. Kudosnäytteiden mikroskooppitutkimus Gođusbinnát dutkojuvvojit mikroskohpas Eturauhasesta otetut kudosnäytteet tutkitaan mikroskoopilla, jolloin saadaan selville, onko kyseessä eturauhassyöpä. Dat gođusbinnát mat váldojuvvojit ovdaravssas sáddejuvvojit mikroskohpalaš dutkamii mii addá vástádusa leago ovdaravssas borašdávda dehe ii. Syöpäkudos arvioidaan sitten Gleasonin luokituksen mukaan. Borašdávdagođus mearriduvvo dasto skála mielde mii gohčoduvvo Gleason. Näin se tehdään Nu dat dáhpáhuvvá Näin se tehdään Nu dat dáhpáhuvvá Tärkeä esivalmistelu antibiooteilla Antibiotika dehálaš válmmastallan Kudosnäytteen oton yhteydessä otetaan yleensä antibioottitabletti. Gođusiskosa oktavuođas oažžu dábálaččat antbiotihkatableahta. Joskus tutkittava saa myös kotiin lähtiessään tabletin, jonka hän ottaa muutaman tunnin kuluttua näytteenoton jälkeen. Muhtumin oažžu maid mielde antibiotihkatableahta ruoktot vai sáhttá váldit moadde diimmu maŋŋel. Tablettien ottaminen on erittäin tärkeää tulehduksen ehkäisemiseksi. Lea hui dehálaš váldit tableahtaid eastadan dihte infekšuvnnaid. Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon. Jus lea hearki soames soarttat antibiotikai, ovdamearkka dihte penicilliidna, lea dehálaš váldit oktavuođa dainna klinihkain dehe vuostáváldimiin gos dutkan boahtá dahkkot. Lääkityksen muutos voi olla tarpeen Dálkkodeami sáhttá dárbbahit rievdaduvvot Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta. Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama. Veren INR-arvon täytyy ehtiä korjautua, veren tulee ts. hyytyä normaalisti. Vara PK- árvvu ferte geargat divvut, dat mearkkaša ahte varra galgá geargat giellut dego dábálaččat. Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta. Dat doavttir gii lea mearridan dálkasa galgá geahččat bearrái ahte dosa unniduvvo ovdal dutkama. Vastaanoton tulee lisäksi tietää hyvissä ajoin etukäteen, onko tutkittavalla läppävika, synnynnäinen sydänvika tai tekoläppä. Vuostáváldin ferte maid oažžut diehtit áiggil jus olbmoš lea vihki váibmouvssohiin, váibmovihki riegádeami rájes dehe uvssotprotesa. Sama koskee tutkittavaa, jolla on ollut bakteeritulehdus sydänläpissä. Seamma ášši guoská jus lea leamaš bakteriijainfekšuvdna váibmouvssohiin. Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon. Jus olbmoš lea sohkardávda dehe dikšojuvvo kortasonatableahtaiguin lea maid dehálaš dieđihit dan vuostáváldimii. Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan. Antibiotihkadikšun ferte muddejuvvot juohke persovnna sierra váttuide. Tutkimus on nopea Dutkan manná jođánit Tutkimus kestää noin viisitoista minuuttia, ja se voidaan usein tehdä ilman puudutusta. Ieš dutkan váldá sullii kvártta ja sáhttá dahkkot jámálkeahttá. Kyseessä on suhteellisen yksinkertainen ja nopea toimenpide, joka voidaan suorittaa lähes kaikille. Dat lea oalle eaŋkilis ja jođánis dutkan man measta buot sáhttet čađahit. Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli. Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku. Joissakin sairaaloissa tutkittavalle saatetaan ennen tutkimusta antaa mikroperäruiske, joka otetaan kotona ennen toimenpidettä. Dihto buohcciviesuin sáhttá ovdal dutkama leat ožžon nu gohčoduvvon mikrobahtačoalledoidima man ovttaskas galgá leat váldán ruovttus. Tutkimuksen aikana tutkittava makaa tutkimuspöydällä vasemmalla kyljellään. Go dutkojuvvo ovttaskas veallá seaŋgabeaŋkka nalde. Alaruumis riisutaan paljaaksi ja sukuelimet peitetään pyyhkeellä. Goruda vuolit oassi lea báljis ja sihkaldat gokčá vuolleoasi. Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta. Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis. Eturauhanen on yleensä sileä, kiinteä ja hieman joustava. Ovdaraksa lea dássil, divttis ja vehá elastalaš. Eturauhasen kovuus ja kyhmyisyys voivat olla syövän merkkejä. Jus ovdaraksa lea garrasit go dábálaččat sáhttá dat leahkit mearka borašdávddas. Ultraäänellä kuva eturauhasesta Ultrajietna addá gova ovdaravssas Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä. Dasto ovdaraksa dutkojuvvo ultrajiena vehkiin. Ultraäänianturi viedään varovasti pieni matka peräsuolen sisään, ja lääkäri tutkii eturauhasta muutaman minuutin ajan. Nu gohčoduvvon Ultra-jietnasoabbi dolvojuvvo várrogasat veháš mátkki bahtačoallái ja doavttir golaha moadde minuhta ovdaravssa dutkamii. Ultraäänianturi on noin 20 cm pitkä, mutta vain sen uloin osa viedään peräsuoleen muutaman senttimetrin veran. Ultra-jietnasoabbi lea sullii 20 centimehtera guhkki, muhto beare bajimus oassi dolvojuvvo sisa moadde centimehtera. Anturin läpimitta on noin 2,5 cm.. Soappi čađamihttu lea sullii 2,5 centimehtera. Anturi sisältää ultraäänilähettimen. Soappi siste lea Ultra-jietnasáddejeaddji. Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista. Dat sádde jietnabáruid maidda dasto goruda siskkit orgánat dávistit. Ultraääniaallot siirretään tietokoneelle, joka muodostaa niistä kuvan. Lääkäri näkee kuvan näytöllä. Ultra-jietnabárut dolvojuvvo dihtorii mii muhtá daid govvan maid doavttir vuorustis sáhttá oaidnit govvašearpmas. Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta. Govva lea čáhppesvielgat ja addá čađačuhppojuvvon gova ovdaravssas. Kudosnäyte otetaan neulalla Gođus váldo olggos biopsanáluin Kuvauksen jälkeen rauhasesta otetaan kudosnäytteitä. Dan maŋŋel váldo gođusiskkus ravssas. Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään. Ultra-jietnasoabbi lea kanálas gosa biopsanállu coggojuvvo. Neulan halkaisija on muutama millimetri. Nállu čađamihttu lea moadde millimettara. Neula työnnetään suolen limakalvon läpi eturauhaseen. Dat čuggejuvvo čoallešliiveasi čađa ovdaraksii. Ultraäänikuvan avulla lääkäri pystyy ohjaamaan neulan oikeaan kohtaan. Ultra-jietnagova vehkiin govvašearpmas sáhttá doavttir siktet nálu nu ahte dat deaivá njuolga. Neulassa on säiliö, joka pistetään nopeasti eturauhasen sisään ja täytetään eturauhaskudoksella. Nálus lea lihtti mii jođánit čuggejuvvo ovdaraksii ja mii dievvá ovdaraksagođđosiin. Yleensä lääkäri ottaa useita koepaloja eri puolilta eturauhasta. Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin. Koepaloja otetaan yleensä 8–12 kappaletta. 8 ja guoktenuppelot iskosa leat dábálaččat. Toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä Sáhttá dovdot vehá unohas Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä. Ieš Ultra-jietnasoabbi ii atte mangelágán bákčasa muhto sáhttá unohastit vehá. Kun se painetaan eturauhasta vasten, voi tuntua virtsaamistarvetta. Go dat deddojuvvo ovdaraksii sáhttá dovdot cissahoahppu. Sen vuoksi rakko kannattaa tyhjentää ennen tutkimusta. Danin lea buorre guđđet ráhku ovdal dutkama. Kudosnäytteiden ottaminen neulalla voi tuntua epämiellyttävältä ja joskus kivuliaalta. Go gođusbinnát váldojuvvojit biopsanáluin dat sáhttá orrut unohas ja muhtimin bávččagit. Lähes jokainen toimenpiteen läpikäynyt on kokenut vain lievää kipua tai ei lainkaan kipua. Measta buot geat leat čađahan iskkusváldima vásihit ahte sii leat dovdan beare unnánaš bákčasa dehe eai oppanassiige bákčasa. Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta. Lea vejolaš oažžut báikkálasjámiheami jus šaddá garra gihppu. Toimenpiteen jälkeen Jurddašit maŋŋel dutkama Runsas nesteen nauttiminen huuhtelee virtsarakkoa ja auttaa ehkäisemään virtsatietulehduksia. Gožžaráhkoinfekšuvnna vealtimii lea buorre juhkat valjit nu ahte ráhku doidasa buhtisin. Komplikaatiot ja riskit Lassedávddat ja riskkat Tutkimuksen jälkeen siemennesteessä, virtsassa ja ulosteessa saattaa esiintyä verta, mikä on täysin vaaratonta. Varra siemagolgosis, gožžas ja baikkas lea dábálaš dakkár dutkama maŋŋel iige leat makkárge mearka sivas. Välittömästi toimenpiteen jälkeen voi tuntua kipua ja virtsaamistarvetta. Olmmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel. Siemennesteessä voi esiintyä verta jopa useamman viikon ajan. Varra siemagolgosis sáhttá leat guhkit áiggi, muhtimin máŋga vahku. Veri virtsasta ja ulosteesta häviää yleensä muutamassa päivässä. Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis. Ehkäisevästä antibiootista huolimatta voi tutkimuksen jälkeen joskus saada bakteerin aiheuttaman tulehduksen. Vaikko lea ožžon antibiotihka eastadan dárkkuhusas olmmoš sáhttá muhtimin oažžut infekšuvnna man baktearat leat dagahan. Riski on suurin viikko tutkimuksen jälkeen. Riska lea stuorimus vahku maŋŋel dutkama. Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun. Jus olmmoš oažžu febera ja dovdá iežas skibasin galgá dakkaviđe váldit oktavuođa doaktáriin dehe mannat fáhkkavuostáváldimii. Miksi näyte on syytä antaa ? Manin dutkan dárbbahuvvo ? (ca 2 sidor) (ca 2 sidor) Näin se tehdään (ca 4 sidor) Nu dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor) Laatinut: Fredrik Sunden, munuaisiin ja virtsateihin erikoistunut lääkäri, Kirurgian klinikka, Helsingborgin sairaala Čálli: Fredrik Sundén, doavttir, spesialiseren monemuččaide ja gožžaráhkuide, Kirurgiska kliniken, Helsingborgs lasarett Kuvittaja: Kari C. Toverud, sertifioitu lääketieteen kuvittaja, Oslo, Norja Devdnejeaddji: Kari C. Toverud, sertifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge 1117 Vårdguiden – toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön. 1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.