morfa.fin.html.xml
Morfa-ohjelmien avulla pääsee systemaattisesti harjoittelemaan sanataivutusta, joko eriksesn (Morfa-S) tai lausekontekstssa, niin että myös oppii missä yhteydessä pitää käyttää kyseistä sanaa (Morfa-C). Dás beassá systemáhtalaččat hárjehallat sátnesojaheami - juogo eaŋkilsátnin (Morfa-S) dahje cealkagis nu ahte son maid oahppá makkár oktavuođas galgá geavahit sátnehámiid (Morfa-C). Sanaluokka, lue enemmän alempana. Sátneluohkká, loga eanet vuolábealde. Vartalotyyppi (Morfa-S): parillis-, pariton- tai supistumavartalo, tai kaikki kolme. Máddagat (Morfa-S): bárrastávval-, bárahisstávval- dahje kontrákta máddagat, dahje buot. Tiettyjen oppikirjojen sanasto. Dihto oahppagirjji sátnevuorká. Norjankielinen käännös, jos painaa tuntematonta sanaa. Oažžu dárogiel jorgalusa go deaddila sániid maid ii ipmir. Apu: Jos antaa väärän vastauksen, niin ohjelma tarjoa apua oikean vastauksen muodustamiseen. Veahkki: Go čállá boastut, de fállojuvvo veahkki sojaheapmái. Sanaluokat, joiden kanssa voi työskenellä, ovat substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit ja lukusanat. Sátneluohkát maiguin sáhttá bargat, leat substantiivvat, adjektiivvat, vearbbat, pronomenat ja logut. Substantiivit: nominatiivin monikko ja kaikki sijamuodot, sanat annetaan joko yksikössä tai monikossa. Substantiivvat: nominatiiva máŋggaidlohku ja buot kásusat, vuođđosánit sáhttet leat sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus. Verbit: indikatiivin preesens ja preteriti, prefekti, konditionaali, potentiaali, imperatiivi ja gerundi. Vearbbat: indikatiiva preseansa ja preterihtta, prefeakta, konditionála, potentiála, imperatiiva ja gerunda. Adjektiivit: attributin tai predikatiivin vertailumuodot. Adjektiivvat: attribuhttan dahje predikatiivan veardidemiin. Morfa-S:ssa on samat mahdollisuudet, mutto myös eri sijamuodoissa. Morfa-S:s leat seammá, muhto máŋgga kásusis. Pronominit: persoonapronominit, deiktiset pronominit, relatiivi-, refleksiivi- ja resiprookkipronominit, kaikissa sijamuodoissa. Pronomenat: persovnnalaš, čujuheaddji, relatiiva, refleksiiva ja resiproka, buot kasusiin. Lukusanat kymmeneen asti monessa sijamuodossa, myös attribuuttina. Lohkosánit gitta 10 rádjai máŋgga kásusis, maid attribuhttan substantiivii. Kollektiivilukujen ja järjestyslukujen sijataivutus. Čoahkkelogut ja ortnetlogut kásussojahemiin. Morfa-S:n taso 1:ssä luvut ovat vain yksikössä. Morfa-S 1-dásis 1 leat logut dušše ovttaidlogus. 2. taso sisältää myös lukusanojen monikkomuotoja. 2-dássi sisttisdoallá maid loguid máŋggaidlogus. Morfa-C:ssa on lukusanojen taivutus sekä yksikössä ja monikossa kymmeneen asti. Morfa-C sisttisdoallá loguid sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus gitta 10 rádjái. Linkki: MORFA-S sanat Liŋka: MORFA-S sánit Linkki: MORFA-C lauseet Liŋka: MORFA-C cealkagat