8-j-terveisia-kanadasta.html.xml

8 (j) - terveisiä Kanadasta	8 (j) - dearvvuođagat Kanadas
Artikla 8 (j) kokous on nyt ohi Montrealissa. Kokous oli hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen artikla 8 (j):n toimeenpanoa ajatellen ja se lisää kyllä kansallisen artikla 8 (j):n toimeenpanoa valmistelevan työryhmän työtä.	Čoakkán lei beroštahtti ja ávkkálaš jurddahaladettiin 8(j)-artihkkala olláhuhttima ja dat lasiha gal álbmotlaš artihkalal 8 (j) olláhuhttinbarggu min easka álggahan bargojoavkkus.
Osallistuin kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa.	Montrealis ledjen Suoma sáttagotti áirras.
Kokouksen kantoja on valmisteltu kansallisessa 8 (j) - työryhmässä ja Eu-maiden yhteiskokouksessa.	Oainnu gárven Montreala čoakkámii lei válmmaštallojuvvon min álbmotlaš 8(j)-bargojoavkkus ja Eu-riikkaid oktasaščoakkámis.
Montrealin kokouksessa päätöksenteko oli monitasoista.	Montreala čoakkámis mearrádusdahkan lei máŋggadásat.
Euroopan Unionin kannat sovittiin jokapäiväisissä Eu-maiden koordinaatiokokouksissa, joissa puhetta johti Eu puheenjohtajamaa Ruotsi.	Eurohpa uniovnna oainnut sohppojuvvoje beaivválaččat Eu-riikkaid koordinerenčoakkámin, maid jođihii Eu-ságadoalliriika Ruoŧŧa.
Itse kokouksissa Eu:n puolesta yhteisesti sovitut kannat esitti Ruotsi.	Ieš čoakkámiin Eu:a beales oktasaččat sohppojuvvon oainnu buvttii maid ovdan Ruoŧŧa.
Tällaisella toiminnalla on pyritty ilmeisesti tehokkuuteen, vaikka ongelmaton tämä tapa ei ole varsinkaan alkuperäiskansaedustajille.	Dákkáraš bargojuoguin lei almmatge viggojuvvon beaktilis čoakkánmeannudeapmái, muhto čuolmmahis vuohki dát gal ii lean earenoamážit álgoálbmogiid dáfus.
Itse kokouksessa päätöksenteko tapahtuu yleisistunnossa.	Ieš čoakkámis mearrádusdahkan dáhpáhuvvá dievasčoakkámis.
Ensimmäisinä kokouspäivänä kokouksen osallistujat esittivät omia lyhyitä lausuntojaan kokouksen aiheista, joita olivat alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen osallistuminen, monivuotinen työohjelma artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi, ABS-regiimi, sui generis järjestelmä ja eettinen koodisto.	Vuosttaš čoakkánbeaivve čoakkánoasseváldit bukte ovdan iežaset oanehis cealkámušaid čoakkáma fáttáin, mat ledje álgoálbmot- ja báikkálaš servošiid oassálastin, máŋggajahkásaš bargoprográmma artihkal 8 (j):a olláhuhttima várás, ABS-regiima, sui generis-vuogádat ja etihkalaš kodat.
Vaikeimmissa kysymyksissä kokous jakaantui kontaktiryhmiin, joille nimitettiin maiden edustaja ja alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöedustaja (ILC eli indigenous and local communities) puheenjohtajiksi.	Váddáseamos gažaldagain čoakkán juhkkojuvvui kontáktajoavkkuide, maidda válljejuvvuiga ságadoallin ja várreságadoallin riikkaid ovddasteaddji ja álgoálbmot- / báikkálaš servoša ovddasteaddji (ILC dehege indigenous and local communities).
Tällaiset työryhmät nimettiin Abs-regiimistä (acces and benefit sharing), eettisestä koodistosta ja monivuotisesta työohjelmasta.	Dákkár bargojoavkkut nammaduvvoje Abs-regiimmas (acces and benefit sharing), etihkalaš kodain ja máŋggajahkásaš bargoprográmmas.
Kontaktiryhmien kokoukset olivat kaikille avoimia.	Kontáktajoavkkuid čoakkámiidda besse buohkat oassálastit.
Eu:n lisäksi myös Afrikan maat ja Itä-Euroopan maat olivat järjestäytyneet maaryhmiksi joka puhuu yhteisellä äänellä.	Eu:a lassin maid Afrihká riikkat ja Nuorta-Eurohpá riikkat ledje ortniiduvvan riikajoavkun, mas lei oktasaš jietna.
Maaryhmät ja maat neuvottelivat kokouksen aikaan keskenään vaikeista kysymyksistä.	Riikajoavkkut ja riikkat ráđđádalle čoakkáma áigge gaskaneaset čuolbmás áššiin.
ILC:itä edustavat järjestöt olivat kokouksessa myös edustettuina ja niillä oli puhe- ja esitysoikeus kokouksessa.	ILC:id ovddasteaddjit ledje čoakkámis maid ovddastuvvon ja dain lei hupman- ja evttohanriekti čoakkámis.
Työjärjestyksen mukaan ILC:n esityksiä ei kuitenkaan oteta huomioon, jos jokin maa ei kannata niiden esityksiä.	Bargoortnega mielde ILC:a evttohusat eai goitge váldojuvvo vuhtii, jos muhtin riika ii doarjjo daid evttohusaid.
Tämä on minusta hyvin kummallista, koska artikla 8 (j):n toimeenpano edellyttää ILC:eiden täyttä ja vaikuttavaa osallistumista päätöksentekoon.	Dát lea mu mielas hui ártet, daningo artihkal 8 (j):a olláhuhttin gáibida ILC:a dievas ja váikkuhanválddálaš oassálastima mearrideamis.
Käytännössä päätökset tehdään konsensus periaatteella, vaikeimmissa asioissa päätös merkitään hakasulkuihin.	Geavadis mearrádusat dahkkojuvvojit ovttaoaivilvuođa prinsihpain, ja váddáseamos áššiin mearrádus merkejuvvo roahkkeruođuid sisa.
Tämä kokous ei tehnyt sinänsä sitovia päätöksiä, vaan esittää biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päättävän artikla 8 (j):n kokouksen esittämistä asioista.	Dát čoakkán ii iešalddes dahkan čadni mearrádusaid, muhto dat ovddida biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámii, ahte dat mearrida artihkal 8 (j):s dađi mielde mot dát čoakkán mearridii áššiin.
Voi tuntua monimutkaiselta ja vaikeaselkoiselta.	Dát sáhttá orrut mohkás ja eahpečielga ášši.
Tämän kokouksen tarkoitus on siis ennen kaikkea neuvotella valmiiksi ja valmistella asioita päätettäväksi osapuolikokoukselle.	Dán čoakkáma ulbmilin lea earenoamážit ráđđádallat gárvvisin ja válmmaštallat áššiid mearridanládje oassebeallečoakkáma (COP) ovdii.
Suurin osa päätöksistä on tarkoitus olla ohjemaisia, jotka eivät velvoittaisi suoraan valtioita muuten kuin suuntaa-antavina.	Ulbmilin lea, ahte eanas mearrádusain lea luondduset dáfus rávalágánat, mat eai geatnegahte riikkaid njuolga muđuid go addet sula masa galgá viggat.
Kokouksen taustalla käytiin kuitenkin tiukkaa vääntöä eri sanamuodoista ja ilmauksista.	Čoakkáma duogážis lei goitge garra nággu sierralágán sátnehámiin ja dajaldagain.
Tässä valossa oli ihmeellistä kokouksessa ja sen taustalla käyty väittely viitteiden, pilkkujen ja pisteiden paikasta erityisesti koska suurin osa maista on selkeästi jättänyt artikla 8 (j):n toimeenpanematta omassa maassaan.	Dán duogáža dáfus orui ártet, ahte čoakkámis ja dan duogášráđđádallamiin nákkahalle čujuhusaid, rihkuid ja čuoggáid sajes earenoamážit daningo eatnasat riikkain leat čielgasit guođđán artihkkala 8 (j) olláhuvakeahttá iežaset riikkas.
Kokous oli kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja sain hyviä esimerkkejä artikla 8 (j):n toimeenpanosta muissa maissa sovellettavaksi Suomen saamelaisten kotiseutualueelle.	Čoakkán lei goit miellagiddevaš muosáhus ja ožžon buriid ovdamearkkaid artihkal 8 (j):a olláhuhttimis eará riikkain ja daid soaitá sáhttit heivehit Suoma sámiid ruovttuguvlui.
Kokous päätti ehdottaa osapuolikokoukselle, että seuraavassa artikla 8 (j) - kokouksessa käytäisiin syvällinen dialogi Abs-asioista ja joko suojelluista alueista tai biodiversiteetistä ja ilmastonmuutoksesta.	Čoakkán mearridii ovddidit oassebeallečoakkámii, ahte čuovvovaš artihkal 8 (j) - čoakkámis livččii čiekŋalis dialoga Abs-áššiin ja juogo suodjaluvvon guovlluin dehe biodiversiteahtas ja dálkkádatrievdamis.
Tämä päätös oli huono, koska myös minä Eu:n tapaan pidin tärkeänä, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin ilmastonmuutosta ja perinteistä tietoa.	Dát mearrádus lei heittot, daningo maiddái mun Eu:a ládje atnen mávssolažžan, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvoba dálkkádatrievdan ja árbevirolaš diehtu.
Afrikan ja Etelä-Amerikan maat saivat kuitenkin junnattua oman kantansa läpi, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin mm. geenivarojen saantia ja hyötyä kun taas ilmastonmuutoskysymykset eivät tulisi kokouksen asialistalle.	Afrihká ja Lulli-Amerihká riikkat ožžo goit čađa iežaset oainnu, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvole ee. áššit, mat gusket genariggodagaid oažžuma ja ávkki, go fas dálkkádatrievdama gažaldagat eai boađále áššelistui.
Kokouksen ehdotukset osapuoli- eli COP 10-kokoukselle tulevat lähiaikoina nettiin kielentarkastuksen jälkeen.	Čoakkáma evttohusat oassebealle- dehege COP 10-čoakkámii bohtet lagašáiggiid Internehttii gielladárkkisteami maŋŋel.
Hyväksymisistunnossa asiapapereihin tehtiin myös jonkin verran muutoksia.	Dohkkehančoakkámis áššebáhpiriidda dahkkojuvvoje maid muhtin ráje nuppástusat.
Palaan näihin asioihin myöhemmin kun olen saanut valmiiksi matkaraporttini ja kokouksen loppupäätelmien analysoinnin Suomen saamelaisten kotiseutualueen kannalta.	Máhcan dáidda áššiide maŋŋel go lean ožžon gárvvisin iežan mátkeraportta ja čoakkáma loahppaárvalusaid analyserema Suoma sámiid ruovttuguovllu dáfus.
Lauantaina lähdin Iqalutiin, Nunavutin pääkaupunkiin tutustumaan Inuit-kulttuuriin, inuiittien maaoikeuksien toteutumiseen ja aluehallintoon sekä keskustelemaan ilmastonmuutoksesta.	Lávvordaga girden Iqalutii, Nunavuta oaivegávpogii oahpásnuvvat inuihtaid kultuvrii, sin eananrivttiid olláhuvvamii ja guovlohálddahussii sihke ságastallat dálkkádatrievdamis.
Keskiviikkona lähden Ottawaan tapaamaan Kanadan alkuperäiskansapolitiikasta vastaavia ministeriöiden virkamiehiä ja vierailen myös Suomen suurlähetystössä.	Gaskavahkko vuolggán Ottawai deaivvadit Kanada ministeriijaid virgeolbmuiguin, geaid ovddasvástádussan lea Kanada álgoálbmotpolitihkka ja deaivvan maid Suoma ambassadöra.
Suomeen palaan 15.11.	Supmii máhcan 15.11.
Terveisin tuulisesta Iqalutista 10.11.2009,	Ruvašdearvvuođagat Iqailutis 10.11.2009
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet