kansallispaivaviikon-tunnelmia.html.xml

sunnuntaina 15. helmikuuta 2009	Álbmotbeaivevahku dovdamušat
Kaksi kiireistä työviikkoa on takana ja on aika päivittää blogia pitkästä aikaa.	Moatti hohpos bargovahku maŋŋel lea áigi bidjat áiggedássái blogga guhkes áigái.
Kansallispäiväviikolla saamelaiskäräjät, kolttaneuvosto ja metsähallitus sopivat yhteisesityksestään metsäsertifiointikriteeriksi 27 tiistaina 3.2., jonka jälkeen se meni saamelaiskäräjien käsittelyssä sen hallituksen asialistalle ja 13.2. taas metsäsertifiointityöryhmän käsittelyyn.	Álbmotbeaivevahku sámediggi, nuortalašráđđi ja meahcceráđđehus sohpe oktasaš evttohusteaset vuovdesertiserenkriteran 27 disdaga 3.2., man maŋŋel dat manai sámedikki gieđahallamis dan stivrra áššelistui ja 13.2. fas vuovdesertifiserenbargojoavkku gieđahallamii.
Sen jälkeen metsäsertifiointityöryhmän kaikki kriteerit mukaan luettuna kriteeri 27 tulevat laajalle lausuntokierrokselle ennen lopullista hyväksyntää.	Dan maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku buot kritearat mielde lohkkon kriteara 27 bohtet viiddes cealkimii ovdan daid loahpalaš dohkkeheami.
Tällöin myös saamelaiskäräjät voi vielä lausua asiasta.	Dalle maid sámediggi sáhttá vel cealkit áššis.
4.2. osallistuin Helsingissä valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksiin.	4.2. oassálasten Helssegis riikkabeivviid rahpandoaluide.
Torstaina toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Rovaniemellä pidettyihin Mieli 2009-päiville.	Duorastaga bukten sámedikki dearvvuođagaid Roavenjárggas dollojun Miella 2009-beivviide.
Mieli-päivät käsittelivät mielenterveyspalveluita.	Miella-beaivvit gieđahalle mielladearvvašvuohtabálvalusaid.
Tilaisuudessa pitämäni avajaispuhe löytyy saamelaiskäräjien puheet 2009 osiosta suomen kielellä.	Mu doallan sáhka dán dilálašvuođas gávdno suomagillii sámedikki puheet (ságat) 2009 – siidduin.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan Mieli-päivien esityksiä, ohjelmassa olisi ollut mm. minua kiinnostava saamelaisten kotiseutualueen mielenterveys- ja sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevä osio.	Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit Miella-beivviid ovdaságaid, prográmmii lei merkejuvvon mu beroštahtti oassi, mii gieđahalai sámi ruovttuguovllu mielladearvvašvuohta- ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid.
Avajaispuheiden jälkeen lähdin ajamaan kohti Ivaloa jossa oli metsähallituksen ja saamelaiskäräjien yhteistyöryhmän kokous.	Rahpansáhkavuoruid maŋŋel vuoddjájin Avvilii, gos lei meahcceráđđehusa ja sámedikki oktasašbargojoavkku čoakkán.
Käsittelimme mm. vuoden 2009 yhteistyötä ja ajankohtaisia asioita.	Gieđahalaimet ee. jagi 2009 ovttasbarggu ja áigeguovdilis áššiid.
Perjantaina vuorossa olivatkin kansallispäiväjuhlallisuudet, vuoden merkittävin päivä saamelaisille.	Bearjadaga ledjenai álbmotbeaivedoalut, jagi merkkašahttimus beaivi sápmelaččaide.
Kansallispäivä kiinnostaa laajasti myös valtakulttuurin mediaa ja sainkin olla melkoisessa mediapyörityksessä, annoin haastatteluja valtakunnan radio- ja TV-lähetyksiin kuten tietenkin myös saamelaisradion, Lapinradion, ja Inarin paikallisradion lähetyksiin sekä sanomalehdille.	Álbmotbeaivi beroštahttá viidát maid váldokultuvrra media ja šaddenge searvat olu jearahallamiidda riikkaradioi ja TV:ái dego maid adden jearahallamiid sámiradioi, leanadási guovlluradioi ja Anára báikkálaš rádioi ja maiddái aviissaide.
Siinä mielessä kansallispäivä on saamelaispoliitikon parasta aikaa.	Dan dáfus álbmotbeaivi lea sámi politihkkara áđamus áigi.
Silloin voi lausua näkemyksiään saamelaisasioista sekä tietenkin tavata saamelaisia.	Dalle sáhttá cealkit oainnuidis sámi áššiin ja dieđusge deaivat sápmelaččaid.
Aamulla osallistuin saamelaisalueen koulutuskeskuksen, saamelaiskäräjien ja saamelaismuseo Siidan yhteisseminaariin saamelainen 2009.	Álbmotbeaiiđit oassálasten sámi oahpahusguovddáža, sámedikki ja sámi musea Siidda oktasaš seminárii Sápmelaš 2009.
Pidin tilaisuuden avajaispuheen, joka löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osioista pohjoissaameksi ja suomeksi.	Dollen dilálašvuođa rahpansága, mii gávdno ollislaččat sámedikki ruovttusiidduin sihke sáme- ja suomagillii ságat-gaskabláđis.
Kuuntelin vielä saamelaiskäräjien koulutussihteerin esitelmän saamelaisesta identiteetistä, mutta valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuulemaan seminaarin muita mielenkiintoisia esityksiä.	Guldalin vel sámedikki skuvlenčálli ovdasága sápmelaš identitehtas, muhto dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit seminára eará miellagiddevaš ovdaságaid.
Minun oli näet riennettävä Karigasniemelle kansallispäivän juhlallisuuksiin.	Mun šadden oainnat doapmat Gáregasnjárgii álbmotbeaivvi ávvodoaluide.
Olin todella iloisesti yllättänyt Karigasniemen kansallispäivän juhlallisuuksista ja erityisesti siitä yhteishengestä jolla tapahtumaa oli valmisteltu.	Ledjen duođaid heahkastuvvan Gáregasnjárgga álbmotbeaivvi ávvodoaluin ja earenoamážit dan oktasaš vuoiŋŋas, mainna dáhpáhus lei válmmaštallojuvvon.
Karigasniemen kylätalo oli kovista pakkasista huolimatta täynnä ja paikalla oli lämmin tunnelma.	Gáregasnjárgga giliviessu lei garra buollašiin fuolakeahttá dievva ja doppe lei liekkus mielladilli.
Toin tilaisuuteen lyhyen saamelaiskäräjien tervehdyksen.	Bukten dilálašvuhtii oanehis dearvvuođagaid sámedikki beales.
Kansallispäivien ohjelmassa oli saamelaislasten laulu- ja tanssiesityksiä, pienfilmejä ja luonnollisesti Saamen lipun nosto ja Saamen suvun laulu ja aitoa saamelaista perinneruokaa.	Álbmotbeaivvi prográmmas ledje sámi mánáid lávlumat ja dánssačájáhusat, oanehisfilmmat ja dieđusge Sámi leavgga bajás geassin ja Sámi soga lávlla lávlun ovttas. Beasaimet vel borrat árbevirolaš sámi borramušaid: guhppáriid, márffiid ja ađđamiid.
Oli todella ilo osallistua tällaisiin juhlallisuuksiin jossa yhteisöllisyys välittyi lämpimällä tavalla.	Lei duođaid suohtas oassálastit dákkár ávvodoaluide, mas searvvušvuohta vuhttui liekkus vuogi mielde.
Tämä oli ensimmäinen kansallispäivä minulle, jota vietin saamelaiskäräjien puheenjohtajan ominaisuudessa.	Dát lei vuosttaš álbmotbeaivi munnje, man ávvudin sámedikki ságadoallin.
Oli ilo kuulla Saamen radiosta, että eri puolella saamelaisaluetta ja sen ulkopuolellakin järjestettiin erilaisia kansallispäivän seminaareja, juhlallisuuksia ja tapahtumia.	Lei somá gullat Sámi radios, ahte sierra guovlluin Sámis ja dan olggobealdenai lágiduvvoje sierralágán álbmotbeaivve seminárat, ávvodoalut ja dáhpáhusat.
Kansallispäivä on symbolisesti tärkeä ja erityisesti minulle, koska silloin minulle tulee aina mieleen edellisten sukupolvien saavutukset kansallispäivän aikaansaamiseksi ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi.	Álbmotbeaivi lea symbolalaččat dehálaš ja earenoamážit munnje, daningo dalle munnje bohtet millii ovddit buolvvaid joksosat álbmotbeaivvi áigái oažžuma várás ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dorvvasteami várás.
Vuontisjärvellä 15.2.2009	Vuottesjávrres 15.2.2009
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet