klemetti.01.02.10_fin.txt.xml

Hallituksen kokouspäätöksistä Hallitus piti kaksipäiväisen kokouksen ja sai pitkän asialistan melkein käsiteltyä.	Stivrra čoakkánmearrádusain Stivra doalai guovttebeaivásaš čoakkáma ja oaččui guhkes áššelisttu áššit measta gieđahallojuvvot.
Hallitus päätti järjestää vielä kokouksen 19.2. ennen yleiskokousta, joka pidetään maaliskuun alussa ennen 11.3. joka on saamelaiskäräjien vuoden 2009 kertomuksen viimeinen jättöpäivä oikeusministeriölle.	Stivra mearridii vel doallat čoakkáma 19.2. ovdal dievasčoakkáma, mii dollojuvvo njukčamánu álggus ovdal 11.3. mii lea sámedikki jagi 2009 muitalusa maŋimus guođđinbeaivi vuoigatvuohtaministeriijai.
Hallituksen kokous päätti yksimielisesti pitää voimassa 15.10. 2009 tekemänsä päätöksen, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa saamelaiskäräjien tulisi toimia omana delegaationaan.	Stivrra čoakkán mearridii ovttamielalaččat doallat vuoimmis 15.10.2009 dahkan mearrádusas man mielde davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin Sámediggi galggalii doaibmat iežas sáttagoddin.
Päätöksensä lisäyksenä hallitus kirjasi, että delegaatiokysymyksestä pyrittäisiin neuvottelemaan oikeusministeri Tuija Braxin kanssa mahdollisimman pian.	Stivra mearrádusa lassičuokkisin lea, ahte sáttagottis viggojuvvo ráđđádallojuvvot vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin nu jođánit go vejolaš.
Mikäli neuvotteluissa saavutetaan edellytykset päätöksen muuttamiselle, hallitus on valmis muuttamaan päätöstään tai viemään asian yleiskokouksen käsittelyyn.	Jos ráđđádallamiin ožžojuvvojit eavttut stivrra mearrádusa nuppástuhttimii, de stivra lea gárvvis nuppástuhttit mearrádusas dehe doalvut ášši dievasčoakkáma gieđahallamii.
Hallituksella oli tämä valmius jo 15.12.2009 pidetyssä yleiskokouksessa, mutta kokous ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.	Stivrras lei dát gárvvisvuohta juo 15.12.2009 dollojun dievasčoakkámis, muhto čoakkán ii váldán ášši gieđahallamii.
Olen edellisessä blogissani kertonut tarkemmin asian taustoista.	Lean ovddit bloggastan muitalan dárkileappot ášši duogážiin.
Hallituksen päätös oli minusta tässä tilanteessa hyvä.	Stivrra mearrádus lei mu mielas dán dilis buorre.
Asia on saamelaisten oikeuksien kannalta hyvin tärkeä, ja sen vuoksi päätökset on tehtävä riittävän tiedon varassa.	Ášši lea sápmelaččaid vuoigatvuođaid dáfus hui dehálaš ja danin mearrádusat galget bargojuvvot dárbahassii viiddes dieđuid vuođul.
Hallitus kävi lähetekeskustelun tämän vuoden budjetista ja käsittelemme asiaa seuraavan kerran 19.2. pidettävässä kokouksessa.	Stivrras lei sáttaságastallan dán jagi bušeahtas ja gieđahallat ášši čuovvovaš have 19.2. stivrra čoakkámis.
Saamelaiskäräjien budjetti on noussut 50 000 euroin ja kehitystä on siis tapahtunut, vaikka ei siinä laajuudessa kuin olisin toivonut.	Sámedikki bušeahtta lea sturron 50 000 euroin ja gárganeapmi lea nappo dáhpáhuvvan, vaikko gal ii dan sturrodaga mielde go livččen sávvan.
Hallitus käsitteli myös kertomusta saamelaiskäräjien toiminnasta vuodelta 2009.	Stivra gieđahalai maid muitalusa sámedikki diimmá (2009) doaimmas.
Saamelaiskäräjien toiminta on aktivoitunut entisestään.	Sámediggi bargu lea šaddan ain aktiivvalažžabun ovddeža ektui.
Saamelaiskäräjät antoi viime vuonna 78 lausuntoa (kasvua yli 85% vuodesta 2007), ja lisäksi esityksiä, aloitteita ja taustamuistioita laadittiin yhteensä 44 kpl.	Sámediggi attii diibmá 78 cealkámuša (stuorrun badjel 85 % jagi 2007 rájes), ja dasa lassin 44 evttohusa, álgaga ja duogášmuittuhančállosa.
Hallitus hyväksyi myös esityksen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitukselle neuvoston ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi vuosiksi 2010-2015.	Stivra dohkkehii maid evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ráđi dálkkádatpolitihkalaš prográmman jagiide 2010-2015.
Jotta ohjelmasta tulee aidosti koko saamelaisalueen ohjelma, edellytimme päätöksessämme että venäläisiltä saamelaisjärjestöiltä pyydetään esityksiä ilmastopoliittiseen ohjelmaan Venäjän saamelaisaluetta koskettavista asioista.	Vai prográmmas šaddá eakti vuogi mielde oba Sámi prográmma, de gáibideimmet mearrádusasteamet ahte Ruošša sámi servviin bivdojuvvojit evttohusat dálkkádatpolitihkalaš prográmmii áššiin, mat gusket Ruošša Sámi.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan myös kannanoton kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen uudistamisesta.	Stivra dohkkehii čoakkámisttis maid oainnu ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža ođasnuhttimis.
Hallitus oli hyvin huolissaan asiaa valmistelleen työryhmän suunnitelmista pienentää saamen kielen huollon ja tutkimuksen resursseja.	Stivra lei hui fuolas ášši válmmaštallan bargojoavkku plánain unnidit sámegiela gáhttema ja dutkama resurssaid.
Työryhmä esittää saamen kielen henkilöresurssien siirtämistä joko Helsingin tai Oulun yliopistoihin.	Bargojoavku evttoha sámegiela bealde olmmosresurssaid sirdima juogo Helssega dehe Oulu universitehttii.
Saamelaiskäräjät näkee, että tämä heikentäisi saamen kielen huoltoa ja hoitoa ja olisi ristiriidassa yliopistolain kanssa.	Sámediggi oaidná, ahte dát heajudivččii sámegiela gáhttema ja dikšuma ja manalii ruossalassii universiteahttalágain.
Vaadimme, että henkilöstöresurssit tulee siirtää saamelaiskäräjille ja Kotuksen saamen kielen lautakunnan tehtävät tulisi yhdistää saamen kielineuvoston tehtäviin.	Gáibidit, ahte olmmošresurssat galget sirdojuvvot sámediggái ja RGDG:a sámegiela lávdegotti barggut galggale ovttastahttojuvvot sámi giellaráđi bargguide.
Samoin kielipolitiikan edistämistehtävät saamen kielen osalta tulisi siirtää saamelaiskäräjille.	Seamma ládje RGDG:a sámegiela giellapolitihka ovddidanbarggut galggale sirdojuvvot sámediggái.
Lausunto löytyy lähipäivinä kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien lausunnot 2010-välilehden yhteydessä.	Cealkámuš gávdno ollislažžan lagašbeivviid sámedikki cealkámušat 2010-gaskabláđi olis.
Saamelaiskäräjien hallitus antoi myös lausunnon valtion taidetoimikuntajärjestelmän uudistamisesta.	Sámedikki stivra attii maid cealkámuša stáhta dáiddadoaibmagoddevuogádaga ođasnuhttimis.
Hallitus esitti, että perustettaisiin kansallinen saamelaistaiteilijan virka, joka korostaisi saamelaisten asemaa koko Suomen alkuperäiskansana ja mahdollistaisi ns. läänintaiteilijatyön jatkumisen ja joka kattaisi myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen alueen.	Stivra evttoha, ahte vuođđuduvvolii álbmotlaš sámi dáiddára virgi, mii deattuhivččii sápmelaččaid sajádaga oba Suoma álgoálbmogin ja dagalii vejolažžan ng. leanadáiddárbarggu joatkahuvvama ja mii govččalii maiddái sámi ruovttuguovllu olggobeale guovllu.
Saamelaistaiteelle tulisi olla oma saamelaistaidetoimikunta, joka vastaisi saamelaistaiteen tuen jakamisesta ja kansallisen saamelaistaiteilijan nimittämisestä.	Sámi dáidaga várás galggalii leat maid iežas sámi dáiddadoaibmagoddi, man ovddasvástádussan livččii sámi dáidaga doarjaga juohkin ja álbmotlaš sámi dáiddára nammadeapmi.
Tällä viikolla osallistun valtiopäivien avajaisiin Helsingissä.	Dán vahku oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii Helssegis.
Olen myös perustuslakivaliokunnan kuultavana valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta vuonna 2009.	Lean maid vuođđoláhkaválljagotti gullamis stáhtaráđi muitalusas giellaláhkaásaheami guoskadeamis jagi 2009.
Matkani aikana on myös neuvottelu opetus- ja oikeusministeriön kanssa saamelaiskäräjien nuorisoelin-hankkeesta.	Mátkki olis lea maid ráđđádallan oahpahus- ja vuoigatvuohtaministeriijain sámedikki nuoraidorgána-fidnus.
Ja lauantaina on saamelaisten kansallispäiväjuhlat Inarin Siidassa.	Ja lávvoradagahan leat sámi álbmotbeaivve doalut Anára Siiddas.
Helmikuun 1. päivänä 2010 Klemetti Näkkäläjärvi	Guovvamánu 1. beaivve 2010 Juvvá Lemet