klemetti.03.12.12_fin.txt.xml

Iloa ja pohjoismaista saamelaissopimusta	Ilo ja davviriikkalaš sámisoahpamuš
Viime viikon loppu kului Helsingissä.	Mannan vahku loahppa manai Helssegis.
Osallistuin pohjoismaisen saamelaissopimuksen Suomen valtuuskunnan kokoukseen torstaina.	Oassálasten davviriikkalaš sámisoahpamuša Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga.
Kokous valmisteli seuraavaa varsinaista neuvottelukunnan kokousta, joka pidetään joulukuun toisella viikolla Helsingissä.	Čoakkán válmmaštalai čuovvovaš aitosaš ráđđádallangotti čoakkáma, mii dollojuvvo juovlamánu nuppi vahku Helssegis.
Sitä ennen on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen (SPN:n) kokous.	Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) stivrra čoakkán.
SPN on sopinut, että saamelaiset sopivat yhteisen kantansa SPN:ssä.	SPR lea šiehttan, ahte sápmelaččat šihttet oktasaš oainnu SPR:s.
Jatkoneuvottelut käydään nyt luvusta kolme, joka käsittelee saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.	Joatkkaráđđádallamat leat dál goalmmat logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
Luku on arvioitu saamelaissopimuksen helpoimmaksi.	Lohku lea árvvoštallojuvvon sámisoahpamuša álkimussan.
Torstain kokouksessa käsiteltiin valtioiden tekemiä muutostekstejä sopimusluonnokseen ja luonnollisesti myös saamelaiskäräjillä oli pieniä muutosehdotuksia sopimustekstiin, mutta lähinnä kommentoimme valtioiden esityksiä.	Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja luonddolaččat maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto eanasin kommenteriimet stáhtaid evttohusaid.
Saamelaiskäräjät ja SPN ovat linjanneet, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen tulee noudattaa mahdollisimman pitkälle asiantuntijatyöryhmä esittämää luonnosta saamelaissopimukseksi.	Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš sámisoahpamuš galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa sámisoahpamuššan.
Vaikka luku on arvioitu helpoimmaksi, valtioilta on kuitenkin tullut teknisluotoisten korjausehdotusten lisäksi sellaisia muutosehdotuksia sopimustekstiin, joihin Suomen saamelaiskäräjät ei voi sitoutua.	Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge teknihkalašlundosaš divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit.
Mutta, olen kuitenkin toiveikas, että pääsemme asiassa kompromissiin neuvottelujen kuluessa.	Muhto, jáhkán liikká, ahte beassat áššis kompromissii ráđđádallamiid mielde.
Perjantaina pidin puheen ihmisoikeusvaltuuskunnan ja kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan (IONK) järjestämässä seminaarissa.	Bearjadaga dollen sága olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras.
Seminaarin aiheena oli Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Suomelle antamat suositukset ja niiden toimeenpano.	Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid olláhuhttin.
Valtuutettu on mm. kehottanut Suomea ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen, harkitsemaan saamelaiskäräjien esitystä perustaa parlamentaarinen saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden tasa-arvoinen työryhmä valmistelemaan sopimuksen ratifiointia sekä turvaamaan saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytykset.	Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid.
Saamelaisia koskevia suosituksia kommentoivat oikeusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat.	Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje vuoigatvuohtaministeriija sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit.
Valitettavasti ministeriön edustajilta ei löytynyt esityksiä suosituksien toimeenpanosta vaan ministeriöt kävivät läpi vain voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallitusohjelman linjauksia ja keväällä käytyä lausuntokierrosta Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista.	Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid olláhuhttimis, muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Tilaisuuden korkea-arvoisin puhuja, ulkoministeri Erkki Tuomioja piti erinomaisen puheen seminaarissa.	Dilálašvuođa allaárvoseamos ságastalli, olgoáššiidministtar Erkki Tuomioja doalai earenoamáš buori sága semináras.
Tuomioja tunnusti avoimesti, tutkija kun on, että Suomi on ollut kritiikin kohteena saamelaisten asemasta kansainvälisellä areenalla.	Tuomioja dovddastii rahpasit, go lea maid dutki, ahte Suopma lea kritihka čuozáhahkan sápmelaččaid sajádagas riikkaidgaskasaš arenain.
Ministeri piti ihmisoikeusvaltuutetun kannanottoa hyvin selkeänä.	Ministtar anii olmmošriekteáittardeaddji cealkámuša hui čielggasin.
Tuomioja oli perehtynyt hyvin huolellisesti ihmisoikeusvaltuutetun raporttiin ja korosti puheessaan poronhoidon tärkeyttä saamelaiskulttuurille.	Tuomioja lei hui fuolalaččat vuojulduvvan olmmošriekteáittardeaddji raportii ja son deattuhii ságastis boazodoalu dehálašvuođa sámi kultuvrii.
Ministeri sanoi selvästi, että Suomessa tulee turvata saamelaisten perinteiset oikeudet poronhoitoon vähintäänkin valtion mailla saamelaisten kotiseudulla.	Ministtar dajai čielgasit, ahte Suopma galgá dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš vuoigatvuođaid boazodollui unnimusat stáhta eatnamiin sámiid ruovttuguovllus.
Tuomioja painotti, että nyt on aika antaa erityisoikeudet saamelaisille liittymällä ILO 169-sopimukseen.	Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi áddit sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii laktasemiin.
Ministerin puheenvuoro oli humaani, tärkeä ja hyvin painoarvoinen.	Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu.
Kansainväliset sopimukset kuuluvat ulkoministeriön toimivaltaan.	Riikkaidgaskasaš soahpamušathan gullet olgoáššiidministeriija doaibmaváldái.
Oma puheeni käsitteli saamelaiskäräjien linjauksia sopimuksen ratifioimiseksi, saamelaismääritelmää ja toki valtuutetun raportin suosituksia.	Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja diehtelas áittardeaddji raportta ávžžuhusaid.
Puheeni löytyy kotisivuiltamme.	Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Saamelaiskäräjien edustajat seminaarissa käyttivät arvokkaita ja painavia puheenvuoroja.	Seminára sámedikki ovddasteaddjit dolle mávssolaš ja dehálaš sáhkavuoruid.
Heikki Paltto täydensi ministeri Tuomiojan puhetta kertomalla saamelaisporonhoidosta ja sen merkityksestä saamelaiskulttuurista ja miten se eroaa täysin suomalaisesta poronhoidosta.	Hánno Heaika, Heikki Paltto, dievasmáhtii ministtar Tuomioja sága nu ahte muitalii sámi boazodoalus ja dan mávssolašvuođas sámi kultuvrras ja mot dat spiehkasta ollásit suopmelaš boazodoalus.
Ulla Magga käytti tärkeän puheenvuoron kertomalla miten saamelaiset määrittävät itsensä ja kuulumisensa saamelaisyhteisöön.	Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii.
Magga kertoi, että pelkästään saamen kielen osaaminen ei tee kenestäkään saamelaista, vaan kulttuuriin tulee kasvaa saamelaiskulttuurinmukaisessa ja saamenkielisessä ympäristössä.	Magga muitalii, ahte duššebeare sámegiela máhttin ii daga geasge sápmelačča, muhto kultuvrii galgá šaddat birrasis, masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvrra ja sámegiella.
Loppuviikko kuluu taas Helsingissä kokouksissa.	Loahppavahkku gollá fas Helssegis čoakkámiin.
Keskiviikkona on saamelaiskäräjälakityöryhmän kokous.	Gaskavahkko lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán.
Aiheena on saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen.	Fáddán lea sámedikki válgavuogádaga gárgeheapmi.
Torstaina minulla on kunnia osallistua Tasavallan Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.	Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta iehčanasvuohtabeaivvi vuostáiváldimii.
Sunnuntaina on SPN:n hallituksen kokous pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista.	Sotnabeaivve lea SPR:a stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.