klemetti.04.04.11_fin.txt.xml

Kevään kynnyksellä Aikaa on taas vierähtänyt.	Giđđaluvvame Áigi lea fas hurgán dan rájes go lean maŋimus beaivádan blogga.
Tuntuukin, että päivien pidentyessä myös työpäivät venyvät.	Beivviid guhkuma mielde orru maid dego bargobeaivvitnai guhkkot.
Jäin perjantaina virkavapaalle pariksi viikoksi.	Báhcen bearjadaga guovtti vahku virgelohpái.
Olen taas työn ääressä 18.4. lähtien.	Bargui máhcan 18.4. rájes.
Tänä aikana puheenjohtajan tehtäviä hoitaa I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari.	I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari dikšu ságadoalli bargguid mu virgelobi áigge.
Blogia en päivitä tänä aikana, mutta kommentteihin toki vastaan mielelläni.	Blogga mun in čále go lean eret bargoáššiin, muhto kommeanttaide vástidan dieđusge mielalis dađi mielde mot asttan.
Toissa viikolla osallistuin Norjan saamelaiskäräjien järjestämään saamelaisten perinteistä tietoa käsittelevään kansainväliseen seminaariin.	Ovddet vahku oassálasten Norgga sámedikki lágidan riikkaidgaskasaš seminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid árbevirolaš dieđu.
Toin seminaariin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen.	Bukten seminárii Suoma sámedikki dearvvuođagaid.
Puheeni löytyy pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Mu doallan sáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin.
Käsittelin puheessani saamelaisten perinteisen tiedon tilaa Suomessa ja erityistapauksena koltan- ja inarinsaamen käsityöperinteen tilannetta Suomessa.	Gieđahallen ságastan sápmelaččaid árbevirolaš dieđu sajádaga Suomas ja earenoamáš dáhpáhussan vel nuortalaččaid ja anáraččaid giehtaduoji dili Suomas.
Asia herätti myös saamelaisneuvoston ja median kiinnostuksen.	Ášši bohciidahtii maid sámiráđi ja media beroštumi.
Totesin, että kolmen maan saamelaiskäräjien tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä saamelaisen perinteisen tiedon parissa, koska se on kulttuurimme ydintä.	Oaivvildin, ahte golmma riikka sámedikkit galget bargat ovttasráđiid ain eanet sámi árbevirolaš dieđu olis, daningo árbevirolaš diehtomet lea min kultuvrramet váimmus.
Pidemmän ajan tavoitteena voisikin olla saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) yhteisen perinteisen tiedon suojeluyksikön perustaminen, joka koordinoisi ja edistäisi SPN:n osallistumista kansainväliseen perinteisen tiedon päätöksentekoon sekä koordinoisi eri saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyötä perinteisen tiedon suojelemiseksi.	Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat sámi parlamentralaš ráđi (SPR) oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanovttadaga vuođđudeapmi, mii bearráigeahčalii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke bearráigeahčalii sierra sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.
Saman viikon torstaina lähdin Helsinkiin opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään palaveriin, joka sekin koski perinteistä tietoa.	Seamma vahku duorastaga dollejin Helssegii oahpahus- ja kulturministeriija lágidan čoakkámii, mii datnai gieđahalai árbevirolaš dieđu.
Tarkemmin neuvonpito käsitteli maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) työtä laillisten instrumenttien laatimiseksi perinteisen tiedon, kansanperinteen ja geenivarojen suojelemiseksi.	Dárkileappot ráđđádallan gieđahalai máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnna (WIPO) barggu lágalaš instrumeantta ráhkadeami árbevirolaš dieđu, folklore ja genariggodagaid suodjaleami várás.
Tavoitteena on ollut, että lailliset instrumentit valmistuisivat vielä kuluvan vuoden aikana.	Ulbmilin lea leamaš, ahte lágalaš instrumeanttat gárvánivčče vel dán jagi áigge.
Wipon toiminnasta kiinnostuneet voivat löytää asiasta lisää tietoa internetistä: (http://www.wipo.int/tk/en /).	Wipo barggus beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat áššis lasi dieđu interneahtas: (http://www.wipo.int/tk/en /).
Sovimme, että jatkamme asian käsittelyä vielä syksyllä jolloin pidetään myös saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut.	Soabaimet, ahte joatkit ášši gieđahallama vel čakčat, goas dollojuvvojit maid sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat.
Saamelaiskäräjät valmistelee keväällä SPN:lle käsiteltäväksi pohjapaperin, joka koskee SPR:n näkemyksiä Wipo:n instrumenteista.	Sámediggi válmmaštallá giđđat SPR:a gieđahallama várás vuođđobáhpira, mii guoská SPR:a oainnuid Wipo instrumeanttain.
Maanantaina oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous poikkeuksellisesti Rovaniemellä.	Vahkku dás ovdal mánnodaga lei sámedikki stivrra čoakkán dábálaččas spiehkkaseaddji vugiin Roavenjárggas.
Hallitus antoi kannanoton biodiversiteettistrategian uudistamisesta.	Stivra válddii beali biodiversiteahttastrategiija ođasteapmái.
Strategian uudistamistyö on lähtenyt käyntiin ja tarkoitus on saattaa se valmiiksi kuluvana vuonna.	Strategiija ođasnuhttinbargu lea vuolgán johtui ja ulbmilin lea, ahte dat gárvána dán jagi mielde.
Annoimme asiasta alustavat kannanotot ja valmistelun edetessä hallitus viimeistelee lausuntoaan lopulliseksi.	Stivra attii áššis álgocealkámuša ja válmmaštallama ovdáneami mielde stivra gárve cealkámušas loahpalažžan.
Kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan uuden biodiversiteettistrategian valmisteluun.	Buohkain lea vejolašvuohta beassat váikkuhit ođđa biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii.
Osoitteessa: (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) voi antaa näkemyksiä anonyymisti mitä uudessa biodiversiteettistrategiassa tulisi olla.	Čujuhusas (http://www.otakantaa.fi/aihe/miten-pysäytetään-suomen-luonnon-köyhtyminen) sáhttá buktit oainnuid namaheamit mii sisdoaluid ođđa biodiversiteahttastrategiijas galggalii leat.
Otan itsekin mielelläni näkemyksiä ja kommentteja blogini lukijoilta vastaan, koska osallistun biodiversiteettistrategian valmisteluun bd-työryhmässä ja tietenkin osallistun saamelaiskäräjien kantojen valmisteluun.	Válddán maid ieš mielalis oainnuid ja kommeanttaid mu blogga lohkkiin, daningo oassálasttán biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii bd-bargojoavkkus ja dieđusge oassálasttán sámedikki oainnuid válmmaštallamii.
Saamelaiskäräjien alustava kannanotto löytyy osoitteesta: (www.samediggi.fi/lausunnot).	Sámedikki álgocealkámuš gávdno čujuhusas (www.samediggi.fi/lausunnot).
Hallitus nimesi edustajia Lapin metsäohjelman laadintaa varten ja toukokuussa pidettävään New Yorkin alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokoukseen.	Stivra nammadii ovddasteddjiid Lappi vuovdeprográmma ráhkadeami várás ja álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii New Yorkii, mii dollojuvvo miessemánu.
Lopullinen kokoonpano riippuu taloustilanteesta.	Sáttagotti loahpalaš čoakkádusa mearrida ruhtadilli.
Hallitus antoi myös Tenojokisopimusta koskevan lausunnon.	Stivra attii maid cealkámuša Deanu soahpamušas.
Hallitus kävi myös lähetekeskustelun saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kieliyhteistyön uudelleenorganisoinnista.	Stivra olláhuhtii maid sáttaságastallama sámi parlamentáralaš ráđi giellaovttasbarggu ođđasit organiseremis.
Projekti lähtee nyt vihdoinkin käyntiin ja esiselvityshankkeelle on myös valittu projektipäällikkö.	Prošeakta vuolgá viimmat johtui ja ovdačielggadanbargui lea maid válljejuvvon prošeaktahoavda.
Viime torstaina oli näillä näkymin artikla 8(j)-työryhmän toiseksi viimeinen kokous.	Mannan duorastaga lei dálá dieđuid mielde artihkal 8(j)-bargojoavkku nubbin maŋimus čoakkán.
8(j)-työ on ollut pitkä prosessi.	8(j)-bargu lea leamaš guhkes proseassa.
Se on kestänyt miltei puolet tästä vaalikaudesta.	Dat lea bistán measta beali dán válgabajis.
Työryhmä on aloittanut loppuraportin hyväksymisprosessin toimenpide-esityksineen.	Bargojoavku lea álggahan loahpparaportta dohkkehanproseassa doaibmabidjoevttohusaidisguin.
Loppuraportin kirjoittaminen on saatu hyvin alkuun ja jo tässä vaiheessa on hyväksytty hyviä toimenpide-esityksiä.	Loahpparaportta čállin lea vuolgán bures johtui ja juo dán muttos leat dohkkehuvvon buorit doaibmabidjoevttohusat.
Vuontisjärvellä 4.4.2011	Vuottesjávrres 4.4.2011
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet