klemetti.05.02.12_fin.txt.xml

Brysselistä Inariin Saamelaiskäräjien edustajat vierailivat alkuviikosta Brysselissä europarlamentaarikko Satu Hassin kutsumana.	Brysselis Anárii Sámedikki ovddasteaddjit guossástalle álgovahku Brysselis europarlamentarihkar Satu Hassi bovdejumis.
Minulla oli ilo avata ” Vulnerable Arctic ” - näyttely, joka kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisen alueen luontoon, alkuperäiskansoihin ja ilmastoon.	Mus lei illu rahpat ” Vulnerable Arctic ” - čájáhusa, mii muitala dálkkádatnuppástusa váikkuhusain árktalaš guovllu lundui, álgoálbmogiidda ja dálkkádahkii.
Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy sulkeissa olevasta osoitteesta: (www.samediggi.fi/puheet) ja tiedote näyttelystä löytyy osoitteesta (www.satuhassi.net).	Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno ruođuid sisa čállon čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet) ja dieđáhus čájáhusas gávdno čujuhusas (www.satuhassi.net).
Näyttelyssä oli valokuvien lisäksi esillä tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta.	Čájáhusas lei čuovgagovaid lassin ovdan dutkandiehtu dálkkádatnuppástusas.
Näyttelyn tietojen mukaan merijää katoaa arktiselta alueelta yhdessä sukupolvessa.	Čájáhusa dieđuid mielde mearrajiekŋa jávká árktalaš guovllus ovtta buolvva áigge.
Edelleen näyttelytekstien mukaan arktisen alueen vuosittainen keskilämpötila nousisi 2090-luvulle mennessä kuudella CĐ:lla.	Vel viidáseappot čájáhusdeavsttaid mielde árktalaš guovllu jahkásaš gaskaliekkasvuohtadilli loktanivččii 2090-logu rádjái guđain CĐ:iin.
Arktisen alueen ilmasto lämpenee kaksi kertaa niin nopeasti kun muun maailman.	Árktalaš guovllu dálkkádat lieggana guovtte geardde nu jođánit go eará báikkes máilmmis.
Ilmastonmuutos muuttaa uusimman tutkimustiedon perusteella arktisten alkuperäiskansojen elämää radikaalisti.	Ođđaseamos dutkandieđu vuođul dálkkádatnuppástus earáhuhttá árktalaš álgoálbmogiid eallima radikálalaččat.
Toin puheessani esille saamelaisen parlamentaarisen neuvoston täysistunnon vuonna 2008 hyväksymän saamelaisen ilmastopoliittisen strategian.	Bukten sáhkavuorustan maid ovdan sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkáma jagi 2008 dohkkehan sámi dálkkádatpolitihkalaš strategiija.
Se löytyy saameksi, suomeksi ja myös muilla kielillä osoitteesta (www.samediggi.fi/spn).	Dat gávdno sáme- ja suomagiela lassin maid eará gielaide čujuhusas (www.samediggi.fi/spn).
Brysselistä matkasin Helsinkiin.	Brysselis dollejin Helssegii.
Osallistuin kansainvälisen biodiversiteettityöryhmän kokoukseen.	Oassálasten riikkaidgaskasaš biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Kokouksen asialistalla oli mm.. Suomen kehityspoliittisen ohjelman laatiminen ja kansainvälisiin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyvien kokouksien Suomen kantojen läpikäyminen.	Čoakkáma áššelisttus ledje ee. Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii gullevaš čoakkámiid Suoma oainnuid čađamannan.
Esitin, että Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassa tulisi huomioida mm. alkuperäiskansojen osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen sekä alkuperäiskansojen perinteisten kulttuuristen tapojen ja alkuperäiskansakielten säilymisen tukeminen.	Evttohin, ahte Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmmas galgá váldit vuhtii ee. álgoálbmogiid fárrui beassan oassálastimii ja váikkuhanvejolašvuođaid doarjun sihke álgoálbmogiid árbevirolaš kultuvrralaš vieruid ja álgoálbmotgielaid doarjun.
Toin myös esille, että kehityspolitiikassa tulee huomioida Nagoyan protokollan (koskien geenivarojen hyötyjen tasapuolista jakoa) ja biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet hyötyjen tasapuolisesta jaosta ja alkuperäiskansojen ennakkotietoon perustuvasta suostumuksesta.	Bukten maid ovdan, ahte ovddidanpolitihkas galgá váldit vuhtii Nagoya protokolla (mii guoská genariggodagaid ávkkiid dássebeallásaš juohkima) ja biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j):a geatnegasvuođaid ávkkiid dássebeallásaš juohkimis ja álgoálbmogiid miehtamis sidjiide ovddalgihtii addojun dieđuid vihkkedallamiid vuođul.
Helsingistä suuntasin kohti Inaria.	Helssegis dollejin Anára guvlui.
Osallistuin eilen saamelaiset kirkossa – seminaariin Sajoksessa.	Oassálasten sápmelaččat girkus – seminárii ikte Sajosis.
Seminaariin tuoma tervehdykseni löytyy suomeksi ja pohjoissaameksi saamelaiskäräjien kotisivuilta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet).	Semináras mu buktin dearvvahus gávdno suoma- ja davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi/puheet).
Seminaarin yhteydessä piispa Samuel Salmi oli henkilökohtaisesti pyytänyt anteeksi evankelis-luterilaisen kirkon osuutta 1930-luvun fyysisen antropologian rotututkimuksiin.	Seminára olis bismá Samuel Salmi lei persovnnalaččat átnon ándagassii evangelalaš-luteralaš girku oasi 1930-logu fysihkalaš antropologiija nálledutkamušaide.
Tuolloin saamelaisten luita nostettiin haudoista kallonmittauksia varten ja luita säilytetään edelleen eri yliopistoissa ja myös saamelaismuseo Siidassa.	Duon áigge sápmelaččaid dávttit goivojuvvoje hávddiin oaiveskálžomihtidemiid várás ja dávttit seailluhuvvojit ain sierra universiteahtain ja maid sámi musea Siiddas.
1900-luvun kallonmittauksista ja rotujaottelusta on tehty tutkimuksia, mainittakoon esimerkiksi Pekka Isakssonin mainio aate- ja oppihistorian väitöskirja ” Kumma kuvajainen.	1900-logu oaiveskálžomihtidemiin ja nállejuogadeamis leat dahkkon dutkamušat, namuheami ánssáša omd. Pekka Isakssona earenoamáš jurdda- ja oahppahistorjjá nákkosgirji ” Kumma kuvajainen.
Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia ”.	Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia ” (Ártegis orut.
Evankelis-luterilainen kirkko on viimeisen vuoden aikana pohtinut mahdollista anteeksipyyntöä saamelaisilta kirkon toiminnasta omasta aloitteestaan.	Evangelalaš-luteralaš girku lea maŋimus jagi áigge suokkardan vejolaš ándagassii átnuma sápmelaččain girku doaimmas iežas álgaga vuođul.
Samuel Salmen anteeksipyyntö on toki hyvä alku, mutta ei kirkon virallinen kanta.	Samuel Salmi ándagassii átnun lea gal buorre álgu, muhto dat ii leat girku virggálaš oaidnu.
Olen usein tuonut puheissani esille, että kirkon tulisi selvittää huolellisesti mistä asioista se pyytää saamelaisilta anteeksi ja miksi, sekä mitä kirkko on valmis tekemään tilanteen korjaamiseksi.	Lean dávjá buktán sáhkavuoruinan ovdan, ahte girku galggalii čilget fuolalaččat main áššiin dat átnu sápmelaččain ándagassii ja manin, sihke dan maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.
Mielestäni mahdollinen anteeksipyyntö tulisi käsitellä myös virallisesti kirkolliskokouksessa.	Mu mielas vejolaš ándagassii átnun galggalii gieđahallojuvvot maid virggálaččat girkolaš čoakkámis.
Saamelaisten luiden nostaminen haudoista on toki todella ikävä ja tuomittava asia.	Sápmelaččaid dávttiid lokten hávddiin lea gal duođaid ahkidis ja dubmehahtti ášši.
Hautarauha on toisaalta hyvin kristillinen käsitys.	Hávderáfi lea nuppe dáfus hui risttálaš ipmárdus.
Hautarauhan loukkaaminen ja luiden nostaminen haudoistaan kertoo paremminkin silloin vallitsevista yhteiskunnan arvoista ja saamelaiskulttuurin asemasta silloisessa yhteiskunnassa.	Hávderáfi rihkkun ja dávttiid lokten hávddiin muitala buorebutge dalle ráđđen servodatlaš árvvuin ja sámi kultuvrra sajádagas daláš servodagas.
Tuolloin oli jo olemassa hautarauhan käsite.	Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba.
Saamelaisten hautojen avaaminen ei kuitenkaan ollut tuolloin tuomittavaa vaan jopa tutkimuksellisesti suotavaa, jotta voitiin todistaa suomalaisten rodullinen ylivertaisuus.	Sápmelaččaid hávddiid rahpan ii goitge dalle dubmejuvvon, muhto dat lei dutkama dáfus juobe ávžžuhahtti, vai sáhtii duođaštuvvot suopmelaččaid nálálaš birgetmeahttunvuohta.
Saamelaiset olivat tuolloin alempiarvoisia, ja heidän hautajäämistöjensä avaaminen ei ollut tuolloin tuomittavaa.	Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti.
Saamelaiskulttuurissa hautarauhaa ei ole ollut perinteisesti niin tiukassa käsityksessä.	Sámi kultuvrra olis hávderáfi ii leat leamaš árbevirolaččat nu čavgadit ipmirduvvon.
Saamelaisilla on ollut nk. väliaikaisia hautoja.	Sápmelaččain leat leamaš ng. gaskaboddasaš hávddit.
Jos ruumista ei ole voitu kuljettaa hautapaikalle, menehtyneen ruumis on sijoitettu korkealle paikalle tai kallionkoloihin ja suojattu petoeläimiltä.	Jos rupmaša eai leat sáhttán fievrredit hávdebáikái, de duššan olbmo rumaš lea biddjon allagassii dehe bákteholluide ja suddjejuvvon meahci elliin.
Saamelaiskulttuurissa vainajia on aina kunnioitettu ja muistettu omd.	Buoret dálkkiid ja siivvuid áigge rumaš lea fievrreduvvon loahpalaš hávdebáikásis.
joikujen, kertomaperinteen, korvamerkkien ja paikannimien avulla.	Sámi kultuvrras rohkit leat gudnejahtton ja muitojuvvon omd. luđiid, muitalanárbevieru, bohcco bealljemearkkaid ja báikenamaid mielde.
Edesmenneet sukupolvet ja heidän perintönsä on ollut ja on edelleen osa saamelaisyhteisön arkipäivää.	Ovddit buolvadagat ja sin árbevierru lea leamaš ja lea ain sámi servoša árgabeaivvi oassi.
Edesmenneitä sukupolvia ei ole perinteisesti muistettu haudoilla vierailemisen kautta toisin kuin kristillisessä kulttuurissa.	Ovddes buolvadagat eai leat árbevirolaččat muitojuvvon hávdde nalde galledemiiguin nuppe ládje go risttálaš kultuvrras.
Väliaikaiset haudat on toki merkitty maastoon ja hautoja on kunnioitettu.	Gaskaboddasaš hávddit leat gal merkejuvvon meahcis gos dat leat ja diehttelas hávddit leat gudnejahtton.
Eri rotutukijat ja tieteiden edustajat ovat kallonmittauksia varten ottaneet saamelaisten luita talteen, kirkolla ei sinänsä ole ollut virallista roolia luiden nostamisessa olemassa olevan tutkimustietojen ja perimätiedon valossa.	Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas.
Jos evankelis-luterilainen kirkko haluaa pyytää anteeksi saamelaisilta, niin sen tulisi pohtia rooliaan saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa mutta myös poliittisessa vaikuttamisessa.	Jos evangelalaš-luteralaš girku hálida átnut ándagassii sápmelaččain, de dat galggalii vihkkedallat iežas rolla sámi dološoskku jávkamis, sámegielaid ja juoiganárbevieru uhkivuložin šaddamis muhto maid politihkalaš váikkuheamis.
Esimerkiksi Enontekiöllä Enontekiön seurakunta 1970-luvun lopulla alueen seutukaavan valmistelussa lausui virallisesti, että saamelaisilla ei saa olla erityisiä saamelaisoikeuksia ja niin suomalaisia kuin saamelaisiakin tulee kohdella aivan samoin periaattein.	Omd. Eanodagas Eanodaga searvegoddi 1970-logu loahpageahčen guovllu viidodatláva válmmaštallamis celkkii virggálaččat, ahte sápmelaččain eai oaččo leat sierra sámi vuoigatvuođat ja suopmelaččat go sápmelaččatnai galget gieđahallojuvvot aivve seamma prinsihpaid mielde.
Monet alueen saamelaiset erosivat tuolloin kirkosta sen poliittisen asennoitumisen vuoksi.	Máŋggas guovllu sápmelaččat earráne dalle girkus dan politihkalaš doaladumi dihte.
Lopuksi toivotan kaikille hyvää saamelaisten kansallispäivää !	Loahpas sávan buohkaide buori sámi álbmotbeaivve !
Valitettavasti itse en pääse tänä vuonna juhlimaan kansallispäivää yhdessä saamelaisten kanssa täällä Saamenmaassa.	Dađi bahábut ieš in beasa dán jagi ávvudit álbmotbeaivve ovttas sápmelaččaiguin dáppe Sámis.
Lähden huomenna, maanantaina, Helsinkiin valtiopäivien avajaisiin.	Vuolggán ihttin, mánnodaga, Helssegii riikkabeivviid rahpamii.
Osallistun myös biodiversiteettityöryhmän kokoukseen.	Oassálasttán maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Vuontisjärvellä saamelaisten kansallispäivän aattona	Vuottesjávrres sámiid álbmotbeaivve ruohta
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet