klemetti.06.09.10_fin.txt.xml

Suomestako suurvalta ?	Suomasgo stuoraváldi ?
Viikonloppuna on näkyvästi uutisoitu ulkoministeri Stubbin ja pääministeri Kiviniemen ehdotuksia perustaa Euroopan Unionille rauhaninstituutti ja kehittää Suomesta rauhanturvaamisen suurvalta.	Vahkuloahpa ođđasiin leat leamaš ovdan olgoriikkaministtar Stubba ja oaiveministtar Kiviniemi evttohusat vuođđudit Eurohpá Uniovdnii ráfiinstituhta ja gárgehit Suomas ráfidorvvasteami stuoraválddi.
Tasavallan presidentti on aiheellisesti huomauttanut, että suurvallaksi ilmoittautuminen ja haluaminen ei riitä, vaan kyse on kansainvälispoliittisista linjauksista.	Dásseválddi presideanta lea áššálaččat cuigen, ahte stuoraváldin iežas ilmmuheapmi ja hálideapmi ii leat nohkka, muhto gažaldat lea riikkaidgaskasaš linnjemiin.
Suurvalta-asema edellyttää, että myös muut maat tunnustavat Suomen suurvallaksi.	Stuoraváldesajádat gáibida, ahte maid eará riikkat dohkkehit Suoma stuoraváldin.
Esityksistä voi huomata, että Suomessa on keväällä eduskuntavaalit.	Evttohusain sáhttá fuobmát, ahte Suomas leat giđđat riikkabeaiveválggat.
Tukea vaaleihin on haettu kansainvälisiltä areenoilta ennenkin, mutta en kyllä muista, että Suomea olisi julistettu koskaan miksikään suurvallaksi.	Válggaid olis lea gal ohccojuvvon doarjja riikkaidgaskasaš arenain ovdalnai, muhto in muitte, ahte Suopma livččii julggaštuvvon goassige ovdal stuoraváldin.
Vaikuttaa siltä, että tällaisilla ideoilla halutaan nostaa keskustelu pois todellisista asiakysymyksistä, kuten Suomen taloudesta, saamelaisten oikeuksien toteutumattomuudesta ja pyritään tukemaan tällaisin suurvalta-termein Suomen hakemusta YK:n turvallisuusneuvostoon.	Orru leame nu ahte dákkár ideaiguin háliduvvo ságastallan čádjidahttojuvvot duođalaš áššiin eret, dego Suoma ekonomiijas, ollahuvakeahtes sámiid vuoigatvuođain ja dákkár stuoraváldi-dearpmaiguin viggojuvvo ohccojuvvot doarjja Suoma ohcamuššii ON:a dorvvolašvuohtaráđđái.
Nämä esitykset on tarkoitettu ilmeisesti pönkittämään Suomen hakemusta, vaikka ne ovatkin onttoja sisällöltään.	Evttoheaddjit almmatge vigget evttohusaidisguin ovddidit Suoma ohcamuša, vaikko evttohusat leatge sisdoaluset dáfus guovdnjasat.
EU:n massiivista byrokratiaa ei helpota uusien instituuttien kehittämisellä eikä Suomen kansainvälistä asemaa paranna Suomen markkinoiminen suurvaltana.	EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin.
Todellisissa suurvalloissa tällainen fantasia voi tuntua jopa surkuhupaisalta.	Duohtavuođas stuoraválddiid geahččanguovllus dákkár fantasiija sáhttá orrut čájeheame morašlaš hearván, tragikomihkalažžan.
Suomi on hyvin pieni maa, jolla on pieni talous suurvaltoihin verrattuna.	Suopma lea hui unna riikkaš, mas lea unna ekonomiijaš stuoraválddiid ektui.
Saamelaiskäräjät on lukuisia kertoja todennut, että Suomen tulisi hoitaa kansalliset asiansa ensin kuntoon ennen kuin ryhtyy markkinoimaan itseään kansainvälisillä areenoille suurvallaksi.	Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte Suopma galggalii vuohččan dikšut riikkasis áššiidis ortnegii ovdalgo dat márkanastigoahtá iežas riikkaidgaskasaš arenain stuoraváldin.
Jos Suomi ei saa täytettyä saamelaisia kohtaan kansainvälisiä velvoitteitaan, joista YK:n ja Euroopan neuvoston elimet ovat lukuisia kertoja muistuttaneet, Suomen kansainvälinen ihmisoikeusvaikutusvalta heikkenee.	Jos Suopma ii bastte deavdit sámiid guovdu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis, main ON:a ja Eurohpá ráđi orgánat lea olu gerddiid muittuhan ja cuiggodan, de Suoma riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid váikkuhanváldi hedjona.
Suurvallaksi ja rauhanrakentajaksi julistautuminen tuntuu erityisen kummalliselta tässä valossa.	Stuoraváldin ja ráfiráhkadeaddjin iežas julggašteapmi orru leame dán čuovggas hui ártet.
On toki todettava, että suurvalloille on ollut ominaista kolonialismin harjoittaminen ja alkuperäiskansojen assimilointi.	Diehttelas ferte dadjat, ahte stuoraválddiide leat leamaš mihtilmas kolonialismma hárjeheapmi ja álgoálbmogiid assimileren.
Toisin sanoen alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittaminen ei ole kuulunut perinteisestikään suurvaltojen parhaimpiin ominaisuuksiin ja toimintaan.	Nuppiiguin sániiguin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttin ii leat gullan árbevirolaččatge stuoraválddiid buoremuš iešvuođaide ja doibmii.
Samanaikaisesti Suomi on hakemassa Arktisen informaatiokeskuksen perustamista Suomeen.	Ovttaáigásaččat Suopma lea ohcame Árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Supmii.
Pelkona on, että tällaiset jatkuvat uusien instituutioiden perustamisideat voivat heikentää Suomen mahdollisuuksia saada Arktinen informaatiokeskus.	Ballun lea, ahte dákkár ođđa institušuvnnaid vuođđudanjurdagat, mat duojážassii ovddiduvvojit, sáhttet heajudit Suoma vejolašvuođaid oažžut Árktalaš informašuvdnaguovddáža.
Keskuksen perustaminen on tärkeä myös alkuperäiskansoille ja toivonkin, että Suomi keskittyisi keskuksen perustamiseen Suomeen.	Guovddáža vuođđudeapmi lea dehálaš maid álgoálbmogiidda ja sávannai, ahte Suopma vuojulduvalii guovddáža vuođđudeapmái Supmii.
Budjettiriihestä on kaikunut huolestuttavia uutisia.	Stáhta bušeahttačoakkámis leat beaggán heajos ságat.
Tiedossa oli, että saamelaiskäräjien rahoitustaso ei nouse.	Dieđus lei, ahte sámedikki ruhtadandássi ii loktan.
Huolestuttavaa on ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan julkisuuteen antama tieto siitä, että Metsähallituksen luontopalveluilta leikataan 2 miljoonaa euroa.	Fuolastuhtti lea birasministeriijja kansliijahoavda Hannele Pokka almmolašvuhtii addin diehtu das, ahte Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain čuhppojuvvo 2 miljovnna euro.
Metsähallitus on saamelaiskäräjien tärkeä yhteisötyökumppani ja olen huolissani siitä, miten leikkaukset vaikuttavat saamelaisten kotiseutualueen erävalvontaan, kansallispuistojen ja erämaa-alueiden hoitoon ja ylipäätään metsähallituslain § 4 toimeenpanoon.	Meahcceráđđehus lea sámedikki dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lean fuolas das, mot čuohppan váikkuha Sámi ruovttuguovllu meahccebearráigehččui, álbmotmehciid ja meahcceguovlluid dikšumii ja obanassiige meahcceráđđehuslága § 4 ollahuhttimii.
Metsähallituslain § 4 velvoittaa Metsähallitusta turvaamaan saamelaiskulttuurin toimintaedellytykset.	Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid.
Kansliapäällikkö kertoi blogissaan syynä olevan uusiutuvan energiapaketin rahoitus.	Kansliijahoavda muitalii bloggastis, ahte čuohppama ággan lea ođasnuvvi energiijabáhka ruhtadeapmi.
Syynä on ilmeisesti se, että koska turpeen verotusta ei ole nostettu valtiovarainministeriön esityksen mukaisesti, vaje pitää paikata jostakin.	Almmatge ággan lea dat, ahte go darfeenergiija vearuhus ii leat loktejuvvon ruhtaministeriija evttohan dássái, de vuollebáza ferte dugŋojuvvot juoga eará sajes.
Kuluva vuosi on biodiversiteettivuosi ja on vastuutonta leikata Metsähallituksen luontopalvelujen budjettia tässä tilanteessa näin suurella summalla.	Nohkavaš jahki lea biodiversiteahttajahki ja lea vásttuheapme čuohppat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid bušeahta dán dilis ná stuora supmiin.
Biodiversiteettivuosi on muutenkin kulunut Suomessa valitettavan huonosti.	Biodiversiteahttajahki lea muđuidnai mannan Suomas surgadis heittodit ja endorii.
Kuluvana vuonna kaikkien ympäristökeskusten ympäristölupaviranomaisten tehtävät yhdistettiin suuriin virastoihin, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoalueelle mahdollistettiin laajamittainen matkailurakentaminen ja nyt esitetään Metsähallituksen resurssien leikkaamista.	Nohkavaš jagi áigge birasguovddážat ja biraslohpeeiseválddiid barggut ovttastahttojuvvoje stuora virgelágádusaide, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcceguvlui dahkkui vejolažžan hui viiddes turismahuksen ja dál evttohuvvo Meahcceráđđehusa resurssaid čuohppan.
Metsähallituksen luontopalvelut on tärkeä työllistäjä saamelaisten kotiseutualueella.	Meahcceráđđehusa luonddubálvalusat lea mávssolaš barggu addi sámiid ruovttuguovllus.
Aluepoliittisista syistä turve-energian verotusta ei nostettu vastaamaan turpeen todellisia päästöjä.	Guovlopolitihkalaš ákkaiguin darfeenergiija vearuhus ii loktejuvvon dávistit darffi duođalaš bázahusaide.
Metsähallituksen rahoitusta päätettäessä tulisi huomioida myös aluepoliittinen työllistämisnäkökulma.	Meahcceráđđehusa ruhtadeamis mearridettiin galggalii váldit vuhtii maiddái guovlopolitihkalaš barggolašvuođa geahččanguovllu.
Selkämeren kansallispuiston perustaminen ensi vuonna tulee lisäämään Metsähallituksen luontopalvelujen menoja nykyisestä.	Selkämeri álbmotviidodaga suodjalanguovllu vuođđudeapmi boahtte jagi lasiha Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid goluid dálážis.
Jos Metsähallituksen luontopalvelujen resursseja pienennetään näin merkittävästi, niin on vakavasti pohdittava miten kaikki metsähallituksen nykyiset palvelut voidaan toteuttaa.	Jos Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid resurssat čuhppoduvvojit ná mearkkašahtti ládje, de lean gal fuolas mot buot Meahcceráđđehusa dálá bálvalusat sáhttet olláhuhttojuvvot.
Toivoisin, että rahoitustarve otettaisiin esimerkiksi nostamalla turve-energian verotusta asianmukaiselle tasolle.	Sávalin, ahte ruhtadandárbu dugŋojuvvolii omd. nu ahte darfeenergiija vearuhus loktejuvvolii áššái gullevaš dássái.
Vuontisjärvellä 6.9.2010	Vuottesjávrres 6.9.2010
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet