klemetti.09.08.12_fin.txt.xml

Katsaus valtion ensi vuoden talousarvioon	Geahčastat boahtte jagi stáhtabušehttii
Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui tiistaina puhelinkokoukseen käsittelemään kiireellisiä asioita.	Sámedikki stivra čoahkkanii disdaga telefunčoakkámii gieđahallat hohpolaš áššiid.
Isoin ja tärkein asiakokonaisuus oli yli 10 vuotta valmisteltu, pohdittu ja keskusteltu saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi.	Stuorimus ja deháleamos áššeollisvuohta lei badjelaš 10 jagi válmmaštallojuvvon, suokkarduvvon ja ságastallojuvvon sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren.
Itsekin olen asiaa pohtinut ensin asiaa valmistelleena virkamiehenä, saamelaiskäräjäjäsenenä ja nyt saamelaiskäräjien puheenjohtajana ja SPN:n jäsenenä.	Lean iešnai ášši guorahallan vuohččan ášševálmmaštalli virgeolmmožin, sámediggeáirasin ja dál sámedikki ságadoallin ja SPR:a áirasin.
Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät ovat saaneet saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointia varten rahoitusta InterregSápmilta.	Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás InterregSámi-ruhtarájus.
Hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät ei tässä vaiheessa voi osaltaan käynnistää kieliyhteistyöhanketta.	Stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi ii dán muttos sáhte álggahit giellaovttasbargofidnu iežas oasi mielde.
Hankkeen päävastuu ja hallinnollinenkin vastuu on Suomen saamelaiskäräjillä.	Fidnu váldoovddasvástádus ja hálddahusovddasvástádusnai lea Suoma sámedikkis.
Hanke oli tarkoitus aloittaa syyskuussa ja Suomen saamelaiskäräjät oli kesälomani aikana hakenut jo työntekijää hankkeeseen, jota nyt ei voida kuitenkaan täyttää.	Ulbmilin lei álggahit fidnu čakčamánu álggu rájes ja Suoma sámediggi lei mu geasseluomu áigge ohcan juo bargi fidnui, muhto dál dat goit ii sáhte devdojuvvot.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus oli samoin tehnyt päätöksiä, joihin Suomen saamelaiskäräjillä ei ole mahdollista sitoutua taloudellisesta tilanteesta ja lainsäädännöstämme johtuen.	Sámi parlamentáralaš ráđi stivra lei seamma ládje dahkan mearrádusaid, maidda Suoma sámedikki ii sáhte čatnasit ruđalaš dili ja min sámediggelága geažil.
Hallitus päätti selvittää juridiset ja taloudelliset edellytykset käynnistää kyseinen Interreg-hanke ensi vuoden alusta lähtien.	Stivra mearridii čielggadit juridihkalaš ja ruđalaš eavttuid álggahit namuhuvvon Interreg-fidnu boahtte jagi álggu rájes.
Ikävää on se, että kieliyhteistyöhankkeen aloitus viivästyy taas, mutta saamelaiskäräjillä ei ollut muita vaihtoehtoja.	Šállošahtti lea dieđusge dat, ahte giellaovttasbargofidnu álggaheapmi maŋŋona vuot, muhto sámedikkis eai lean eará vejolašvuođat.
Jos hanke olisi aloitettu syyskuun alussa, saamelaiskäräjille olisi tullut kassakriisi ja hallitus ei tietenkään voinut antaa sellaista tapahtua.	Jos fidnu livččii álggahuvvon čakčamánu álggu rájes, sámediggái livččii šaddan ruđalaš kássaroasu sisa ja stivra ii dieđusge sáhttán diktit dan dáhpáhuvvat.
Interreg-rahoitus maksetaan n. 7-8 kk:n viiveellä toteutuneita kuluja vastaan.	Interreg-ruhtadeapmi máksojuvvo maŋálgihtii s. 7-8 mánu maŋŋel, olláhuvvan goluid mielde.
Hankkeen aloittaminen syyskuussa olisi syönyt tämän vuoden toimintamäärärahamme hyvin nopeasti moniksi kuukausiksi eteenpäin ja vaarantanut niin edunvalvonnan kuin varsinaiseen toimintaan varatun määrärahan käytön.	Fidnu álggaheapmi čakčamánu álggu rájes livččii borran dán jagi doaibmamearreruđa hui jođánit máŋggaide mánuide ovddos ja bidjan vára vuollái nu ovdduidgoziheami go maid aitosaš bargui várrejuvvon mearreruđa anu.
Hallitus edellytti hallintoa etsimään syksyn aikana rahoituskeinoa, joka mahdollistaisi hankkeen aloittamisen ilman saamelaiskäräjien kassakriisiä.	Stivra geatnegahtii hálddahusa ohcat čavčča áigge ruhtadanvuogi, mii dagalii vejolažžan fidnu álggaheami almmá sámedikki kássaroasu.
Hankkeen varsinainen sisältö ja toteuttaminen vaatii vielä tarkennusta, jotta Suomen saamelaiskäräjiä ohjaava lainsäädäntö ja työjärjestys tulevat huomioiduksi hankkeessa.	Fidnu aitosaš sisdoallu ja ja olláhuhttin gáibida vel dárkkisteami, vai láhka ja bargoortnet, mat stivreba Suoma sámedikki, šaddába váldojuvvot vuhtii fidnus.
Lisäksi hankkeen suuri kysymysmerkki ja puute on Venäjän saamelaisten asema ja mahdollisuudet osallistua kieliyhteistyöhön.	Dasa lassin fidnu hui stuora gažaldahkan ja váilin leat Ruošša sápmelaččaid sajádat ja vejolašvuođat oassálastit giellaovttasbargui.
Nyt hanke ei toisi sellaisenaan lisäresursseja Venäjän saamen kielten tukemiseen.	Dál fidnu ii dakkáražžan buvttále lassiresurssaid Ruošša sámegielaid doarjumii.
Tosiasiassa juuri nehän tarvitsevat saamen kielistä kaikkein eniten tukea.	Duohtavuohtahan lea, ahte dathan dárbbahit sámegielain buot eanemus doarjaga.
Saamelaiskäräjät tapasi eilen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen.	Sámediggi deaivvadii ikte ealáhusministtar Jyri Häkämiehiin.
Keskustelun aiheena oli kaivoslain toimeenpano saamelaisten kotiseutualueella, saamelaiskäräjien taloustilanne ja turvallisuus- ja kemikaliviraston (Tukes) ohjauksesta.	Ságastallama fáddán ledje ruvkelága olláhuhttin sámiid ruovttuguovllus, sámedikki ruhtadilli ja dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (Tukes) stivren.
Saamelaiskäräjien hallitus on alkukesästä kirjelmöinyt eri ministeriöille kaivoslain toimeenpanosta ja saamelaiskäräjien resursoinnista kaivoslain toimeenpanoon liittyen.	Sámedikki stivra lea álgojagi čállán sierra ministeriijaide ruvkelága olláhuhttimis ja sámedikki resurseremis ruvkelága olláhuhttima olis.
Tapaaminen ministerin kanssa oli hyvin hedelmällinen ja hyödyllinen.	Deaivvadeapmi ministariin lei hui attolaš ja ávkkálaš.
Ministeri ymmärsi tarpeen antaa saamelaiskäräjille lisäresursseja kaivoslain saamelaiskäräjille antamien velvoitteiden täyttämistä varten.	Ministtar ipmirdii dárbbu addit sámediggái lassiresurssaid ruvkelága sámediggái buktin geatnegasvuođaid deavdima várás.
Valtiovarainministeriö samoin kuin eri ministeriöt ovat julkistaneet omat ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi.	Ruhtaministeriija (RM) dego maid sierra ministeriijat leat ilmmuhan iežaset evttohusaid boahtte jagi stáhtabušeahttan.
Saamelaiskäräjät on neuvotellut omasta budjetistaan oikeusministerin ja ympäristöministerin sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.	Sámediggi lea ráđđádallan iežas bušeahtas vuoigatvuohtaministeriijain ja birasministeriijain dego maid dál bargo- ja ealáhusministeriijain.
Saamelaiskäräjät on saanut tukea ympäristöasioiden esittelijän viran perustamiselle kaikista kyseisistä ministeriöistä.	Sámediggi lea ožžon doarjaga birasáššiid válmmaštalli virggi vuođđudeapmái buot namuhuvvon ministeriijain.
Oikeusministeriö ehdottaakin korotusta saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varattuun rahoitukseen ja ilmoittaa varautuvansa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen toimialallaan.	Vuoigatvuohtaministeriija evttohanai bajideami sámedikki aitosaš bargui várrejuvvon ruhtadeapmái ja ilmmuha iežas ráhkkanit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii iežas doaibmasuorggis.
Ministeriö ehdottaa saamelaiskäräjille 100 000 euroa lisärahoitusta ympäristöasioiden esittelijän virkaan ja 14 000 saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen.	Ministeriija evttoha 100 000 euro lassiruhtadeami birasáššiid válmmaštalli virgái ja 14 000 euro sámedikki bargiid bálkkáid dárkkisteapmái.
VM:n budjettiesitys ensi vuodelle esittää saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatuksi määrärahaksi 1,636 milj. euroa.	Ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas evttohuvvo boahtte jahkái sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvot 1 636 000 euro.
VM:n budjettiesitys saamelaiskäräjien budjetiksi on 64 000 euroa pienempi kuin oikeusministerin budjettiesitys.	RM:a bušeahttaevttohus sámedikki bušeahttan lea 64 000 euro unnit go vuoigatvuohtaministeriija bušeahttaevttohus.
Uskon, että neuvottelumme tuottavat tulosta ja saamelaiskäräjille tulee ensi vuonna lisäresurssi kaivos- ja ympäristöasioihin ja voimme perustaa uuden viran.	Jáhkán, ahte min ráđđádallamat buktet bohtosa ja sámediggái boahtá boahtte jagi lassiruhta ruvke- ja birasáššiide ja sáhttit vuođđudit ođđa virggi.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys on tältä osin hyvin lupaava.	Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus lea dán dáfus hui lohpideaddji.
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesitys samoin kuin valtiovarainministeriön vahvistama kyseisen ministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi on osaltaan huolestuttava.	Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttaevttohus dego maid ruhtaministeriija dan doaibmaministeriija nannen evttohus boahtte jagi bušeahttan lea muhtin muddui fuolastuhtti.
OKM:n ehdotuksessa ei mainita eurolla eikä sanallakaan varautumista saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen.	OKM:a evttohusas ii máinnašuvvo euroin iige sániinge ráhkkaneapmi sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii.
Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska ohjelman toteuttamiseen on sitouduttu hallitusohjelmatasolla ja päävastuu ohjelman toteuttamisesta on OKM:llä.	Dát lea hui fuolastuhtti, daningo prográmma olláhuhttimii lea čatnasuvvon ráđđehusprográmmadásis ja váldoovddasvástádus prográmma olláhuhttimis lea OKM:s.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ehdotus, jonka puheenjohtaja toimi OKM:n virkamies Mikko Cortés Téllez, teki esityksiä, joilla on vaikutuksia ensi vuoden talousarvioon.	Oahpahus- ja kulturministeriija ceggen bargojoavkku evttohus, man ságadoallin doaimmai OKM:a virgeolmmoš Mikko Cortés Téllez, dagai evttohusaid, main leat váikkuhusat boahtte jagi stáhtabušehttii.
Työryhmä ehdotti mietinnössään kieli- ja kulttuuripesien rahoitusta nostettavaksi 700 000 euroon / vuosi.	Bargojoavku evttohii smiehttamušastis giella- ja kulturbesiid ruhtadeami bajideami 700 000 euroi jagis.
Lisäksi työryhmä ehdottaa asteittaista nostoa niin saamelaiseen kulttuurimäärärahaan ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon.	Dasa lassin bargojoavku evttoha dađistaga bajideami sihke sámi kulturmearreruhtii ja sámegielalaš oahppomateriálabuvttadeapmái.
OKM:n eikä VM:n budjettiehdotuksissa esitetä näiden määrärahojen nostoa.	Ii OKM:a iige RM:a bušeahttaevttohusas evttohuvvo dáid mearreruđaid bajideapmi.
Lisäksi työryhmä ehdottaa viittä eri selvityshanketta, jotka tulisi saattaa valmiiksi ensi budjettivuoden aikana.	Dasa lassin bargojoavku evttoha vihtta sierra čielggadanfidnu, mat galggale gearggahuvvot boahtte bušeahttajagi áigge.
Varovaisesti arvioiden työryhmän tekemien ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi noin 1,5 miljoonan euron rahoituspanostusta ensi vuoden budjetissa.	Várrugasat árvvoštaladettiin bargojoavkku dahkan evttohusaid olláhuhttin gáibidivččii sulaid 1,5 miljovnna euro ruhtadanbidjosa boahtte jagi bušeahtas.
Ehdotus saamen kielten elvyttämisohjelmaksi on parhaillaan lausunnolla ja valmisteltavana saamelaiskäräjien lautakunnissa.	Evttohus sámegielaid ealaskahttinprográmman lea bárrásiin cealkinládje ja válmmaštallamis sámedikki lávdegottiin.
Lausuntokierroksen jälkeen OKM viimeistelee elvyttämisohjelman.	Cealkima maŋŋel OKM vátná ealaskahttinprográmma.
Olen pyytänyt lautakuntia arvioimaan ohjelman toteuttamiseen vaadittavia resursseja.	Lean bivdán sámedikki lávdegottiid ja ráđiid árvvoštallat prográmma čađaheami resursagáibádusaid.
Näyttää siltä, että elvyttämisohjelmaa viivästytetään valtionhallinnossa.	Orru leame nu, ahte ealaskahttinprográmma ájihuvvo vásedin stáhtahálddahusas.
Ohjelmaa valmistelleessa työryhmässä ollut saamelaiskäräjien edustaja esitti alkuvuodesta, että työryhmän työaikaa jatkettaisiin, jotta työryhmän ehdotusten budjettivaikutukset voitaisiin arvioida.	Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus leamaš sámedikki ovddasteaddji evttohii álgojagi, ahte bargojoavkku bargoáigi jotkojuvvolii, vai bargojoavkku evttohusaid bušeahttaváikkuhusat háhppehuvvole árvvoštallojuvvot.
OKM ei myöntänyt lisäaikaa, mutta työryhmän ehdotuksen luovuttamisen jälkeen maaliskuun alussa työryhmän ehdotus jäi pöydälle ja se lähetettiin lausunnolle vasta kesäkuussa.	OKM ii miehtan lassiáigái, muhto bargojoavkku evttohusa luobaheami maŋŋel njukčamánu álggus bargojoavkku evttohus bázii beavdde nala ja dat sáddejuvvui cealkima várás easka geassemánu.
OKM ei ole selkeästi priorisoinut ohjelman toteuttamista, vaikka sille kuuluu yksiselitteisesti kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta.	OKM ii čielgasitge vuoruhan prográmma olláhuhttima, vaikka dasa gullá ovttačilggolaččat ollislaš ovddasvástádus prográmma olláhuhttimis.
Saamen kielten elvyttämisohjelman valmistumisen hidastuminen ei ole kuitenkaan estänyt Suomea hyödyntämästä kielenelvytysohjelmaa kansainvälisillä areenoilla.	Sámegielaid ealaskahttinprográmma gárváneami maŋŋoneapmi ii leat goitge eastán Suoma atnit ávkin giellaealaskahttinprográmma riikkaidgaskasaš arenain.
Kielenelvytysohjelmaa on hehkutettu alkukesästä alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokouksessa New Yorkissa ja erityisesti Genevessä YK:n ilmisoikeusneuvoston kokouksessa, jossa Suomen ihmisoikeustilanne oli määräaikaistarkastelussa.	Suopma lea áhcagahttán giellaealáskahttinprográmmain álgogease álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámis New Yorkkas ja earenoamážit Geneves ON:a olmmošriekteráđi čoakkámis, mas Suoma olmmošriektedilli lei mearreáigegeahčadeami vuollásažžan.
Silloin Suomi ilmoitti, että kielenelvytysohjelma olisi jo hyväksytty.	Dalle Suopma ilmmuhii, ahte giellaealaskahttinprográmma livččii juo dohkkehuvvon.
Saamelaislasten kieli- ja kulttuuripesien rahoitus näyttää säilyvän osittain ensi vuoden budjetissa.	Sámi mánáid giella- ja kulturbesiid ruhtadilli orru seailume buore muddui boahtte jagi bušeahtas.
OKM ehdottaa määrärahan säilymistä kahden vuoden siirtymämäärärahana, eli rahoitus olisi käytettävä kahden budjettivuoden kuluessa (yht.	OKM evttoha mearreruđa seailuma guovtti jagi sirddamearreruhtan, dehege ruhtadeapmi galggalii adnojuvvot guovtti bušeahttajagi áigge (okt.
700 000 euroa) ja OKM:n budjettiehdotuksen mukaan rahoitusta oltaisiin vakiinnuttamassa.	700 000 euro) ja OKM:a bušeahttaevttohusa mielde ruhtadeapmi boađálii fásta vuođu nala.
VM:n ehdotuksessa kielipesärahoja leikattaisiin 50 000 eurolla, eli ensi vuodelle kielipesärahoja olisi vain 300 000 euroa.	RM:a evttohusas giellabeasseruhta čuhppojuvvo 50 000 euroin ja dan mielde boahtte jahkái giellabeasseruhta livččii dušše 300 000 euro.
Todellinen tarve kieli- ja kulttuuripesätoiminnalle on nykyistä rahoitustarvetta suurempi ja jos VM:n budjettiehdotus toteutuu, saamen kielten elvyttäminen ja samalla saamen kielten elvyttämisohjelman toteutuminen heikkenee.	Duođalaš dárbu giella- ja kulturbeassedoibmii lea dáláš ruhtadandárbbu stuorit ja juos RM:a bušeahttaevttohus olláhuvvá, de sámegiela ealaskahttin ja seammas maid sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuvvan hedjona.
Toiveissa on ollut laajentaa kieli- ja kulttuuripesätoimintaa myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, mutta mikäli rahoitusta ei lisätä, siihen ei ole mahdollisuuksia.	Sávaldahkan lea leamaš viiddidit giella- ja kulturbeassedoaimma maid sámiid ruovttuguovllu olggobeallái, muhto jos ruhtadeapmi ii lasihuvvo, de dasa eai leat vejolašvuođat.
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettimomentilla on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen uusi rahoitusmomentti: varautuminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan sopimuksen kansallisen täytäntöönpanoon.	Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttamomeanttas lea goitge hui miellagiddevaš ođđa ruhtadanmomeanta: ráhkkaneapmi Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša álbmotlaš olláhuhttimii.
OKM oli alun perin esittänyt työhön 140 000 euroa, mutta jonka VM on omassa esityksessään pudottanut 124 000 euroon.	OKM lei álgoálggus evttohan bargui 140 000 euro, muhto man RM lea iežas evttohusas unnidan 124 000 euroi.
Saamelaiskäräjät on tehnyt aloitteen vuonna 2010 silloiselle kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille sopimuksen ratifioimiseksi.	Sámediggi lea jagi 2010 dahkan álgaga dalá kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallinii soahpamuša ratifiserema várás.
Ministeri vastasi hyvin pian, että hän on määrännyt virkamiehensä selvittämään sopimuksen ratifiointia ja asiasta järjestettiin asiantuntijaseminaari vuoden 2011 alkukeväänä johon myös itse osallistuin.	Ministtar vástidii hui jođánit, ahte son lea mearridan virgeolbmuid čielggadit soahpamuša ratifiserema ja áššis lágiduvvui áššedovdiseminára jagi 2011 álgogiđa, masa maid ieš oassálasten.
Seminaarin viesti oli selvä: sopimus tulee ratifioida.	Seminára signála lei hui čielggas: soahpamuš galgá ratifiserejuvvot.
Saamelaiskäräjät on myös neuvotellut asiasta ministeriön kanssa ja neuvottelut näyttävän tuottavan nyt tulosta.	Sámediggi lea maid ráđđádallan áššis ministeriijain ja ráđđádallamat orrot dál buktán bohtosa.
Sopimus ilmeisesti ratifioidaan pikaisesti, mikä on todella suuri edistysaskel.	Mearkkat leat čielgasat, soahpamuš ratifiserejuvvo hui jođánit, mii lea duođaid stuora ovdánanlávki.
Uskonkin, että kyseisestä määrärahasta osa voidaan kanavoida aineettoman saamelaisen kulttuuriperinnön tukemiseen, koska alkuperäiskansojen kulttuurioikeudet ja perinteinen tieto on huomioitu sopimuksessa.	Jáhkánnai, ahte namuhuvvon mearreruđas oassi sáhttá kanaliserejuvvot immateriála sámi kulturárbbi doarjumii, daningo álgoálbmogiid kulturvuoigatvuođat ja árbevirolaš diehtu leat váldojuvvon vuhtii soahpamušas.
Sopimus velvoittaa valtiota ryhtymään toimiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi.	Soahpamuš geatnegahttá stáhta riepmat doaimmaide immateriála kulturárbbi suodjaleami várás.
Sopimuksen mukaan aineeton kulttuuriperintö ilmenee mm. seuraavissa asioissa: suullinen perinne ja ilmaukset, tietämys ja käytännöt koskien luontoa ja perinteinen käsityötaito.	Soahpamuša mielde immateriála kulturárbi albmana ee. čuovvovaš áššiin: njálmmálaš árbevierru ja albmaneamit, luonddudiehtu ja geavadat ja árbevirolaš duodjemáhttu.
Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin varattuun määrärahaan ei ole budjettiesityksen mukaan tulossa pitkään kaivattua korotusta.	Sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon mearreruhtii ii leat bušeahttaevttohusa mielde boahtime guhká vurdojun bajideapmi.
Jatkossa, mikäli lakiesitys menee läpi, niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet rahoituksen käytön ohjaamiseen pienenevät entisestään.	Boahttevuođas, jos láhkaevttohus manná čađa, de sámedikki váikkuhanvejolašvuođat ruhtadeami geavahusa stivremii unnot ovddežisge.
OKM ja STM ehdottavat, että 600 000 euron määrärahasta 120 000 euroa kanavoidaan OKM:n ja saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen.	OKM ja SDM evttoheaba, ahte 600 000 euro mearreruđas 120 000 kanaliserejuvvo OKM:a ja sámedikki bakte sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegielalaš beaivedivššu ordnema várás.
Asiakokonaisuus on parhaillaan saamelaiskäräjillä lausuttavana.	Áššeollisvuohta lea bárrásiin sámedikkis cealkinládje.
Ennen ensi vuoden budjetin lopullista hyväksymistä eduskunnassa käydään poliittisella tasolla vielä monet väännöt.	Ovdal boahtte jagi bušeahta loahpalaš dohkkeheami riikkabeivviin čađahuvvojit politihkalaš dásis vel máŋggat ráđđádallamat ja fággádallamat.
Niihin tulee myös saamelaiskäräjät omalta osaltaan varautua.	Daidda galgá maid sámediggi iežas beales ráhkkanit.
Minulla on vielä vuosilomaa pitämättä ja tässä kuussa pidän sitä työtilanteen niin salliessa.	Mus lea vel jahkeluopmu doalakeahttá ja dán mánu čakčaluvvagoahtima mielde doalan dan go bargodilli addá fal dasa vejolašvuođa.
Vuontisjärvi 9.8.2012	Vuottesjávrres 9.8.2012
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet