klemetti.10.02.15_fin.txt.xml
Kansallispäivän jälkeen Kansallispäivää juhlittiin Inarissa saamelaiskäräjien järjestämässä juhlassa viime viikolla.
Álbmotbeaivve maŋŋel Álbmotbeaivi ávvuduvvui Anáris sámedikki lágidan fdoaluin mannan vahku.
Se oli ensimmäinen kansallispäivän juhla tällä vaalikaudella, ensimmäinen internetissä suorana lähetetty juhla ja ensimmäinen kansallispäiväjuhla myös Sajoksessa.
Dat lei vuosttaš álbmotbeaivvi ávvudeapmi dán válgaáigodagas, vuosttaš interneahtas njuolggosáttan sáddejuvvon feasta ja vuosttaš álbmotbeaiveávvudeapmi maid Sajosis.
Juhla jäi myös minun viimeiseksi kansallispäiväjuhlaksi puheenjohtajana.
Dát bázii maid mu maŋimus álbmotbeaiveávvudeapmin ságadoallin.
Tunnelmat olivat iloiset, mutta samalla haikeat.
Dovdamušat gal ledje ilolaččat, muhto seammas maid veaháš ahkidat.
Saamelaisten kansallispäivää on juhlittu vuodesta 1993 lähtien.
Sámi álbmotbeaivihan lea ávvuduvvon jagi 1993 rájes.
Vuonna 2017 on tarkoitus, että kaikki saamelaiskäräjät ja Venäjän saamelaisjärjestöt juhlivat yhdessä saamelaisten kansallispäivää, koska silloin tulee kuluneeksi 100 vuotta Trondheimin ensimmäisestä saamelaiskonferenssista.
Jagi 2017 lea ulbmil, ahte buot sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat ávvudit ovttas sámiid álbmotbeaivvi, daningo dalle šaddá dievvat čuođi jagi Troanddima vuosttaš sámi konfereanssas.
Saamelaisten kansallispäivä on todella tärkeä saamelaisten merkkipäivä ja juhla, jolloin koko Suomi voi kunnioittaa ja juhlia omaa alkuperäiskansaansa.
Sámiid álbmotbeaivi lea duođaid dehálaš sápmelaččaid mearkabeaivi ja ávvudeapmi, goas oba Suopma sáhttá gudnejahttit ja ávvudit iežas álgoálbmoga.
Minulle saamen kansallispäivä merkitsee myös oman suvun ja vanhempieni kunnioitusta.
Munnje sámiid álbmotbeaivi máksá maid iežan soga ja váhnemiid gudnejahttima.
He ovat tehneet suuren työn, että olen oppinut saamen ja saamelaiskulttuurin perinteet, olen päässyt opiskelemaan ja siirtämään myös itse saamen kieltä ja perinteitä omille lapsilleni.
Soai leaba bargan stuora barggu, vai lean oahppan sámegiela ja sámi kultuvrra árbevieruid, lean beassat stuđeret ja sirdit maid ieš sámegiela ja árbevieruid iežan mánáide.
Kansallispäivässä on kyse sukupolvien jatkumosta.
Álbmotbeaivvis lea jearaldat buolvadatjoatkagis.
Saamelaiskäräjien henkilöstö oli vastannut juhlien järjestelyistä ja he tekivät hyvää työtä.
Sámedikki bárgit válde ovddasvástádusa doaluid ordnedemiin ja sii barge hui buori barggu.
Haasteena oli ollut löytää esiintyjiä ja juontajia, koska tänä vuonna tuntui olevan kansallispäivän juhlia hyvin paljon, mistä olen toki iloinen.
Hástalussan lea leamaš gávdnat guoimmuheddjiid ja gulaheddjiid, daningo dán jagi orro leame álbmotbeaivedoalut hui olu, mas dieđusge ii sáhte leat eará go hui duhtavaš ja ilus.
Sajos täyttyi juhlivasta kansasta ja oli todella mukava nähdä saamelaisia, sukulaisia, ystäviä ja tuttuja juhlimassa saamen kansaa.
Sajos dievai ávvudeaddji álbmogis ja lei duohta suohtas oaidnit sápmelaččaid, fulkkiid, ustibiid ja oahpes olbmuid ávvudeame sámi álbmoga.
Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyy tiedote ja kuvia juhlista sekä juhlapuheeni pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus ja govat doaluin ja mu ávvosáhka davvi-, anáraš- ja nuortalašgille ja maid suomagillii.
Viikko alkoi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen puhelinkokouksella.
Vahkku álggi sámi parlamentáralaš ráđi stivrra telefončoakkámiin.
Sovimme, että seuraava SPN:n kokous pidetään maaliskuussa.
Šiehtaimet, ahte čuovvovaš SPR:a dievasčoakkán dollojuvvo njukčamánu.
Silloin siirtyy SPN:n puheenjohtajuus Ruotsin saamelaiskäräjiltä Suomen saamelaiskäräjiltä.
Dalle sirdása SPR:a jođihanovddasvástádus Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái.
Saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen, jossa käsiteltiin kiireellisiä asioita.
Sámedikki stivra maid doalai odne telefunčoakkáma, mas gieđahallojuvvoje hohpolaš áššit.
Tiedote kokouksesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Dieđáhus čoakkámis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Ensi viikon hallituksen kokouksessa Inarissa (17.2.) käsitellään saamelaiskäräjien kokoukselle menevät asiat ja muut kiireelliset asiat.
Boahtte vahku stivrra čoakkámis Anáris (17.2.) gieđahallojit áššit, mat mannet sámedikki dievasčoakkámii ja eará hohpos áššit.
Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään 24.2.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 24.2.
Torstaina lähden Altaan Pohjoismaiden Neuvoston järjestämään seminaariin, jonka teemana on pohjoismainen yhteistyö ja saamelaiset.
Duorastaga čavgen Álahedjui Davviriikkaid ráđi ordnen seminárii, man fáddán lea davviriikkalaš ovttasbargu ja sápmelaččat.
Seminaarissa puhuvat mm. kolmen maan saamelaiskäräjien puheenjohtajat / presidentit.
Semináras dollet sága ee. golmma riikka sámedikkiid ságadoallit / presideanttat.
Minulle on annettu aiheeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi Suomessa.
Munnje lea addon fáddán ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas.
Ensi viikolla saamelaiskäräjät neuvottelee Metsähallituksen kanssa Käsivarren Mallan hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä Urho Kekkosen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta.
Boahtte vahku sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain Giehtaruohttasa Mallá dikšun- ja geavahanplánas sihke Urho Kekkosa álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánas.
Viime viikolla korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut ratkaisunsa saamelaiskäräjien tekemistä ympäristölupavalituksista koneellisen kullankaivun ympäristöluvista.
Mannan vahku alimus hálddahusriekti (AHR) lea addán čovdosa sámedikki dahkan biraslohpeváidalusain, mat guske mášengolleroggama biraslobiid.
KHO kumosi saamelaiskäräjien valitukset.
AHR gomihii sámedikki váidalusaid.
Se ansaitsee muutaman kommentin.
Dat gáibida muhtin kommeantta.
Saamelaiskäräjät totta kai kunnioittaa KHO:n tekemää päätöstä.
Sámediggi diehttelas gudnejahttá AHR:a dahkan mearrádusa.
Koneelliseen kullankaivuun lupaprosessiin sovelletaan kahta eri lakia: kaivoslakia ja ympäristönsuojelulakia.
Mášengolleroggama lohpeprosessii guoskaduvvoba guokte sierra lága: ruvkeláhka ja birasgáhttenláhka.
KHO:n päätös koski vanhan ympäristönsuojelulain soveltamista.
AHR:a mearrádus guoskkai boares birasgáhttenlága guoskadeami.
Nyttemmin ympäristönsuojelulaki on jo muutettu, eli KHO on tehnyt päätöksensä jo kumoutuneen ympäristönsuojelulain nojalla.
Dálhan birasgáhttenláhka lea juo rievdaduvvon ja AHR lea dahkan mearrádusas juo gopmanan birasgáhttenlága vuođul.
Kumotussa laissa valitusoikeus koski vain viranomaisia ja osallisia.
Gomihuvvon lágas váidalanriekti guoskkai dušše eiseválddiid ja osolaččaid.
KHO ei ole tutkinut ratkaisussaan sitä, onko toiminta aiheuttanut saamelaiskulttuurille vahinkoa, vaan todennut, että saamelaiskäräjät ei ole viranomainen ja näin ollen sillä ei ole valitusoikeutta.
AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, muhto dat lea cealkán, ahte sámediggi ii leat eiseváldi ja dađi lági mielde das ii leat váidalanlohpi.
KHO ei ole tutkinut, aiheuttaako luvan mukainen toiminta haittaa saamelaiskulttuurille, koska silloinen ympäristönsuojelulaki ei ole sisältänyt säädöksiä saamelaiskulttuurista.
AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, daningo dalá birasgáhttenláhka ii leat doallan sisttis mearrádusaid sámi kultuvrras.
Ympäristönsuojelulaki on nyt muuttunut ja sen mukaan luvan mukainen toiminta ei saa aiheuttaa saamelaiskulttuurille haittaa.
Birasgáhttenláhka lea dál rievdan ja dan mielde lobálaš doaibma ii oaččo dagahit sámi kultuvrii vahága.
Uutisissa on haluttu antaa sellainen kuva, että saamelaiskäräjät haluaisi kiusata koneellisia kullankaivajia tekemillään valituksilla Tukesin lupapäätöksistä.
Ođđasiin lea vásedin háliiduvvon addot govva, ahte sámediggi háliidivččii givssidit mášengolleroggiid iežas dahkan váidalusaiguin kemikála- ja dorvovirgálágadusa (Tukes) lohpemearrádusain.
Tästä ei missään nimessä ole kyse, vaan siitä miten lupaprosessissa noudatetaan lakia.
Dásdahan ii mange namas leat gažaldat, muhto das mot lohpeproseassas doahttaluvvo láhka.
Koneellinen kullankaivu tullee lisääntymään ja on tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille samat ja johdonmukaiset.
Mášengolleroggan boahtá lassánit ja lea dehálaš, ahte speallannjuolggadusat leat buohkaide ovttalágánat ja jearggalaččat.
Saamelaiskäräjät kuulee jokaisessa lausunnossa paliskuntia, siidoja ja myös kalastajia ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon lausunnoissaan ja valituksissaan.
Sámediggi gullá juohke cealkámušas bálgesiid, siiddaid ja maiddái guolasteddjiid ja váldá vuhtii sin oainnuid cealkámušainis ja váidalusainis.
Saamelaiskäräjät ei valita hakemuksista, joita paliskunnat tai niiden siidat eivät vastusta.
Sámediggi ii váidal ohcamušain, maid bálgesat ja daid siiddat eai vuostálastte.
Koneellinen kullankaivu jättää luontoon näkyviä jälkiä, sillä on ympäristövaikutuksia ja pienillä lupamaksuilla sekä maanomistajille annettavilla maksuilla kaivaja saa pitää kaivamiensa mineraalien hyödyt itsellään.
Mášengolleroggan guođđá lundui oinnolaš luottaid, das leat birasváikkuhusat ja unna lohpemávssožiiguin sihke eananeaiggadiidda máksojun mávssuiguin goaivu ieš oažžu atnit iežas goaivun minerálaid ávkkiid.
Kun hyödynnetään sekä saamelaisille että koko Suomelle kuuluvia luonnonvaroja ja luontoa, on tärkeää että näissä prosesseissa noudatetaan lakia.
Go sihke sápmelaččaide ja oba Supmii gullevaš luondduriggodagat ja luondu ávkkastallojuvvojit, de lea dehálaš ahte dáin proseassain láhka doahttaluvvo.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivosviranomainen ei ole toiminut lain mukaisesti.
Sámedikki oainnu mielde ruvkeeiseváldi ii leat bargan lága mielde.
Myös korkeimmalla hallinto-oikeudella on sama näkemys, kun se antoi viime vuonna ensimmäiset ratkaisunsa uuden kaivoslain toimeenpanosta.
Maiddái alimus hálddahusrievttis lea seamma oaidnu, go dat attii diibmá vuosttaš čovdosiiddis ođđa ruvkelága olláhuhttimis.
Saamelaiskäräjät on tarjonnut Tukesille apua ja tehnyt esityksiä miten kaivoslain toimeenpanoa voidaan parantaa ja kehittää ja lupien käsittelyaikoja nopeuttaa.
Sámediggi lea fállan Tukesii veahki ja lea dahkan evttohusaid mot ruvkelága olláhuhttin sáhttá buoriduvvot ja gárgehuvvot ja mot lobiid gieđahallanáiggi sáhttet jođálnuhttojuvvot.
Tukes ei ole esityksiin suostunut.
Tukes ii leat evttohusaide miehtan.
Saamelaiskäräjät on neuvotellut myös TEM:in kanssa asiasta.
Sámediggi lea maid ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) áššis.
Olemme pyytäneet Tukesilta neuvottelua siitä, miten kaivoslain toimeenpanossa edetään saamelaisten kotiseutualueella, jotta voidaan vähentää turhaa työtä ja tehostaa lupaharkintaa.
Mii leat bivdán Tukesis ráđđádallama das, mot ruvkálága olláhuhttimis ovdánuvvo sámiid ruovttuguovllus, vai lea vejolaš unnidit dušši barggu ja beavttálmahttit lohpeárvvoštallama.
Prosessi on saamelaiskäräjillekin raskas.
Proseassa lea sámediggainai lossat.
Saamelaiskäräjät odottaa Tukesin linjausta asiasta ja sitä, että Tukes olisi valmis tekemään lupaharkinnassa yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa ja täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.
Sámediggi vuordá Tukesa linnjema áššis ja dan, ahte Tukes livččii válmmas dahkat lohpeárvvoštallamis ovttasbarggu sámedikkiin ja deavdit lágas ásahuvvon geatnegasvuođaidis.
Valitukset tulevat loppumaan heti, kun Tukes täyttää kaivoslain mukaiset velvoitteensa.
Váidalusat bohtet nohkat dakkaviđe, go Tukes deavdá ruvkelága miel geatnegasvuođaidis.
Saamelaiskäräjät on esittänyt useasti, että lupia ei myönnettäisi ennen kuin yhteiset menettelytavat ovat selville, jotta vältyttäisiin valituksilta.
Sámediggi lea evttohan oba dávjá, ahte lobit eai mieđihuvvole ovdal go oktasaš meannudanvuogit leat čielgan, vai váidalusaid ii dárbbahivčče dahkat.
Siihen Tukes ei ole suostunut.
Dasa Tukes ii leat miehtan.
Ongelmana on se, että kun uusi laki tuli voimaan, niin koko lupaketju luotiin tyhjästä, koska aiemmin TEM vastasi kaivosviranomaisen tehtävistä.
Buncarakkisin lea dat, ahte go ođđa láhka bođii vuoibmái, de oba lohpevuogádat duddjojuvvui duššis, daningo dađi ovdal BEM lei ovddasvástideaddjin ruvkeeiseválddi bargguin.
Täysin uuden organisaation luominen tyhjästä vie aikaa.
Ollásit ođđa organisašuvnna duddjon duššis lea áddjás bargu.
Saamelaiskäräjät oli jatkuvasti sitä mieltä, että kaivosviranomaisten tehtävien olisi tullut olla TEM:issä.
Sámediggi lea leamaš geažos áigge dan oaivilis, ahte ruvkeeiseválddi barggut livčče galgan seailut BEM:is.
Keskustelu kaivoslaista varmasti jatkuu hyvinkin pitkään, mutta toivon kaikkien osapuolten oikeusturvan ja yleisen ilmapiirinkin vuoksi, että kaivoslain soveltamiseen löydettäisiin järkevät menettelytavat.
Ságastallan ruvkelágas boahtá sihkkarit joatkahuvvat hui guhká, muhto sávan buot oassebeliid riektedorvvu ja almmoš dovdamušaidnai dihte, ahte ruvkelága guoskadeapmái gávdnole jierpmálaš meannudanvuogit.
Saamelaiskäräjät on valmis niistä keskustelemaan.
Sámediggi lea válmmas dain ságastallat.
Saamelaiskäräjät, kuten kullankaivajatkin ovat nyt odottavalla kannalla.
Sámediggi, dego golleroggitnai leat dál vuorddašeame.
Mikäli Suomi ratifioi ILO 169-sopimuksen, on tärkeää että kaivoslain menettelytavat ja toimeenpano ovat toimivia.
Jos Suopma ratifisere ILO 169-soahpamuša, de lea dehálaš, ahte ruvkelága meannudanvuogit ja olláhuhttin doibmet bures.
Vuontisjärvellä 10.2.2015
Vuottesjávrres 10.2.2015