klemetti.10.11.12_fin.txt.xml

Kunnallisvaalit, oikeusministerin vierailu Inarissa ja muuta ajankohtaista	Suohkanválggat, vuoigatvuohtaministara guossástallan Anáris ja eará áigeguovdilis áššit
Edellisestä blogistani on kulunut aikaa ja pahoittelen, etten ole ehtinyt sitä päivittää muilta työkiireiltäni.	Mu ovddit bloggas lea juo golihan áigi ja šállošan go in leat háhppehan beaivádit dan eará bargohoahpuid dihte.
Syksy on ollut todella työntäyteistä aikaa.	Dán čavčča lea leamaš duođaid eatnat bargu.
Käsittelen blogissani syksyn tärkeitä asioita.	Gieđahalan bloggastan čavčča dehálaš áššiid.
Kunnallisvaalit on käyty.	Suohkanválggat leat čađahuvvon.
Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kannalta on hyvin myönteistä, että jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa on saamelaisia kunnanvaltuutettuja.	Sámedikki ja sápmelaččaid dáfus lea hui buorre, ahte juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis leat sápmelaččat suohkanstivrrain.
Myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamelaisia pääsi kunnallispoliitikoiksi.	Maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde sápmelaččat besset suohkanpolitihkarin.
Koko maan äänestysprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, mikä on suuri huolenaihe.	Oba riikka jienastanproseanta bázii váidalahtti vuollegažžan, mii lea hui fuolastuhtti ášši.
Saamelaisten kotiseutualueella äänestysprosentti ei kuitenkaan onneksi laskenut aivan valtakunnan tasolle - Utsjoella äänestysprosentti oli yli 80, Enontekiöllä ja Sodankylässä tätä vähemmän ja Inarissa äänestysprosentti jäi lähelle valtakunnan tasoa, 62 prosenttiin.	Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái – Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii.
Uusilla kunnanvaltuustoilla on suuria haasteita edessään.	Ođđa suohkanstivrrain leat ovddas stuora hástalusat.
Kuntakenttää kohtaa suuret haasteet.	Suohkangiettis leat ovddas stuora hástalusat.
Kunnallishallinnon rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tulevat työllistämään uusia valtuutettuja paljon.	Suohkanhálddahusa ráhkadusnuppástus, sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastus ja stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttin bohtet barggahit ođđa suohkanpolitihkkariid olu.
Toivon, että näissä uudistuksissa voimme tehdä kuntien kanssa hyvää yhteistyötä.	Sávan, ahte dáin ođastusain sáhttit bargat buori ovttasbarggu suohkaniiguin.
Lähipalvelujen säilyminen, saamenkielisten palvelujen rahoituksen ja palvelutason turvaaminen ja kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen ovat isoja haasteita, joissa saamelaiskäräjät ja kunnat voisivat tiivistää yhteistyötään ja vaikuttaa yhdessä kuntakenttää koskeviin uudistuksiin.	Lagašbálvalusaid seailun, sámegiel bálvalusaid ruhtadeami ja bálvalandási dorvvasteapmi ja suohkaniid ealaskasvuođa dorvvasteapmi leat stuora hástalusat, main sámediggi ja suohkanat sáhtále čavget ovttasbargguset ja váikkuhit ovttas suohkangietti ođastusaide.
Saamelaiskäräjillä oli ilo saada oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vieraaksi Inariin lokakuun lopulla.	Sámedikkis lei illu oažžut vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson guossin Anárii golggotmánu loahpas.
Saamelaiskäräjien hallitus piti yhteiskokouksen ministerin kanssa ajankohtaisista saamelaispoliittisista asioista.	Sámedikki stivra doalai oktasaščoakkáma ministariin áigeguovdilis sámipolitihkalaš áššiin.
Lisäksi ministeri tutustui saamelaismuseo Siidaan, Metsähallituksen Akwé: Kon – ohjeiden soveltamiseen, Utsjoen erityistilanteeseen ja Utsjoen saamelaislukion tulevaisuuteen, saamelaisradion toimintaan ja kuuli kolttien kyläkokouksen edustajia kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä.	Dasa lassin ministtar oahpásnuvai Sámi musea siidda doibmii, Meahcceráđđehusa Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmái, Ohcejoga sierradillái ja Ohcejoga sámilogahaga boahtteáigái, sámi rádio bargui ja gulai nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteddjiid nuortalaččaid sierragažaldagain.
Meillä oli ministeri Henrikssonin kanssa hyvä ja rakentava keskustelu ajankohtaisista saamelaisasioista, kuten aina.	Mis lei ministtar Henrikssoniin buorre ja konstruktiiva ságastallan áigeguovdilis sámi áššiin, dego álohii lávenai.
Saamelaiskäräjien ja ministerin tapaamisen tärkein aihe oli hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen ja Ilo 169-sopimuksen ratifiointi.	Sámedikki ja ministara deaivvadeami deháleamos fáddá lei ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren.
Saamelaiskäräjät oli toivonut, että valtioneuvosto olisi ehtinyt käsitellä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnissa etenemistä ennen ministerin vierailua ja olisimme saaneet positiivisia uutisia valtioneuvostolta.	Sámediggi lei sávvan, ahte stáhtaráđđi livččii háhppehan gieđahallat Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneami ovdal ministara galledeami ja livččiimet ožžon miehtemielalaš ođđasiid stáhtaráđis.
Valitettavasti valtioneuvosto ei ole ehtinyt asiaa käsitellä.	Dađi bahábut stáhtaráđđi ii leat vel gieđahallan ášši.
On toki ymmärrettävää, että aihe ei ole mahtunut valtioneuvoston agendalle.	Leahan dat dieđusge ipmirdahtti, ahte ášši ii leat čáhkan stáhtaráđi agendai.
Kunnallishallinnon rakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ovat työllistäneet valtioneuvostoa hyvin paljon viime aikoina.	Suohkanhálddahusa ráhkadusođastus ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ođasteapmi leat barggahan riikka ráđđehusa hui olu maŋimus áiggiid.
Luotan siihen, että kuntavaalien ja YK:n turvallisuusneuvostokampanjan jälkeen valtioneuvosto ehtii keskittyä hallitusohjelman saamelaiskirjausten toimeenpanoon ja käsittelee pikaisesti Ilo 169-sopimusta ja päättää siitä, miten ratifioinnissa edetään.	Luohtán dasa, ahte suohkanválggaid ja ON:a dorvvolašvuohtaráđđekampannjá maŋŋel ráđđehus geargá vuojulduvvat sámi girjemiid olláhuhttimii ja gieđahallá hohpolaččat Ilo 169-soahpamuša ja mearrida das, mot ratifiseremis ovdánuvvo.
Saamelaiskäräjien hallitus toi esille, että odotamme oikeusministeriön kiirehtivän asiaa ja ministeri lupasikin hallituksen iltakoulun käsittelevän saamelaisasioita vielä tämän syksyn aikana.	Sámedikki stivra buvttii ovdan, ahte vuordit vuoigatvuohtaministara hoahpuhit ášši ovddideami ja ministtar lohpidinai ráđđehusa eahketskuvlla gieđahallat sámi áššiid vel dán čavčča áigge.
Toimme toiveemme päästä hallituksen iltakoulun kuultavaksi saamelaisasioissa.	Buvttiimet sávaldaga beassat ráđđehusa eahketskuvlla gullamii sámi áššiin.
Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valmistelun tulisi alkaa mahdollisimman pian, jotta eduskunta ehtii käsitellä ratifiointia tämän eduskuntakauden aikana.	Ilo 169-soahpamuša ratifiserema válmmaštallan galggalii álgii nu jođánit go vejolaš, vai riikkabeaivvit háhppehit gieđahallat ratifiserema dáid riikkabeivviid válgabaji áigge.
Keskustelimme ministerin kanssa myös kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta ja esitimme suuren huolenaiheen uudistuksen mahdollisista vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuteen ja palvelujen saatavuuteen.	Ságastalaimet ministariin maid suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ja buvttiimet ovdan stuora fuollámet ođasnuhttima vejolaš váikkuhusain sámi ruovttuguovllu eallinvuoimmálašvuhtii ja bálvalusaid oažžumii.
Toimme esille, että uudistuksessa tulee huomioida saamelaisten kielellisten perusoikeuksien lisäksi saamelaisten kulttuuriset oikeudet.	Buvttiimet ovdan, ahte ođastusas galget váldojuvvot vuhtii sápmelaččaid gielalaš vuođđorivttiid lassin maid sápmelaččaid kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Esitimme myös huolenaiheemme sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta rakenneuudistuksesta.	Buvttiimet ovdan maid fuollamet sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusas.
Saamelaiskäräjät ei ole päässyt mukaan valmistelemaan uudistusta ja pelkona on, että uudistus heikentäisi niin lähipalveluja kuin saamenkielisiä palvelujakin.	Sámediggi ii leat beassan válmmaštallat ođastusa ja ballun lea, ahte ođastus heajudivččii nu lagašbálvalusaid go sámegiel bálvalusaidnai.
Saamelaiskäräjien hallituksen tarkoituksena on, että saamelaiskäräjien kokous antaisi lausunnon kunnallishallinnon rakenneuudistuksesta seuraavassa kokouksessaan.	Sámedikki stivrra ulbmilin lea, ahte sámedikki dievasčoakkán attálii cealkámuša suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas čuovvovaš čoakkámisttis.
Valtioneuvosto ei ole vaan valitettavasti vielä saanut valmiiksi lausunnolle lähtevää esitystään.	Stáhtaráđđi ii leat fal dađi bahábut vel ožžon gárvvisin evttohusas, mii sáddejuvvo cealkinládje.
Toivottavasti esitys valmistuu pian, jotta yleiskokous pääsee sanomaan asiassa painavan sanansa.	Doaivvu mielde evttohus gárvána jođánit, vai dievasčoakkán beassá dadjat áššis iežas lossa sáni.
Keskustelimme ministerin kanssa myös saamelaiskäräjien taloustilanteesta ja kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella.	Ságastalaimet ministariin maid sámedikki ruhtadilis ja ruvkelága olláhuhttimis sámiid ruovttuguovllus.
Ministeri tutustui myös Akwé: Kon - ohjeiden soveltamiseen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa ja tutustui kolttasaamelaisten erityiskysymyksiin ja kolttasaamelaisten kielipesään.	Ministtar oahpásnuvai maid Akwé: Kon – rávvagiid heiveheapmái Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis ja oahpásnuvai nuortalaččaid sierragažaldagaide ja nuortalaččaid giellabeassái.
Tällä viikolla oli saamelaiskäräjien hallituksen kokous.	Dán vahku lei sámedikki stivrra čoakkán.
Hallitus päätti kokouksessaan hakea purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa.	Stivra mearridii čoakkámisttis ohcat burgima alimus hálddahusrievtti mearrádusaide dievasmahttit sámedikki válgalogahallama.
Tiedote päätöksestä löytyy täältä.	Dieđáhus mearrádusas gávdno dáppe.
Kokouksessa tarkistettiin myös saamelaiskäräjien kuluvan vuoden talousarviota.	Čoakkámis dárkilmastojuvvui maiddái sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta.
Saamelaiskäräjät tulee pysymään budjetissa.	Sámediggi boahtá bissut bušeahtastis.
Hallitus tarkisti budjettia muutamien budjettimomenttien osalta, koska joillakin momenteilla oli tapahtunut ylityksiä ja toisaalta myös alituksia.	Stivra dárkkistii bušeahta muhtin bušeahttamomeanttaid buohta, daningo muhtin momeanttas ledje dáhpáhuvvan badjelmannamat ja nuppe dáfus maid muhtin momeanttain ii leat gollan nu olu ruhta go lei bušeterejuvvon.
Hallitus päätti tarkistaa saamelaiskäräjien palkkiosääntöä ja tuoda säännön ensi vuoden ensimmäiseen yleiskokoukseen hyväksyttäväksi.	Stivra mearridii dárkkistit sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa ja buktit njuolggadusa boahtte jagi vuosttaš dievasčoakkáma dohkkeheami várás.
Palkkiosäännön tarkistamisen yhteydessä esitetään saamelaiskäräjien varapuheenjohtajille palkkioiden myöntämistä.	Bálkkašupmenjuolggadusa dárkkisteami olis evttohuvvo várreságadolliide bálkkášumi mieđiheapmi.
Tämä on erittäin perusteltua, koska varapuheenjoutuvat joutuvat hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä päätoimisen puheenjohtajan lomien aikana ja varapuheenjohtajilla on myös useita edustustehtäviä.	Dát lea hui bures ákkastallojuvvon, daningo várreságadoallit šaddet dikšut ságadolliid bargguid dalle go váldoaibmasaš ságadoalli lea luomus, ja várreságadolliin leat maid eatnat ovddastusat.
On kohtuutonta, että varapuheenjohtajat joutuvat hoitamaan näitä tehtäviä käytännössä ilmaiseksi.	Lea govttohis gáibádus, ahte várreságadoallit šaddet dikšut dáid bargguid nuvttá.
Hallitus hyväksyi myös lausunnon Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmasta, joka ohjaa saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä vuoteen 2020 asti.	Stivra dohkkehii maid cealkámuša Davvi-Sámi luondduriggodatplánas, mii stivre sámi ruovttuguovllu luondduriggodagaid dikšuma ja anu jahkái 2020 rádjái.
Osa Lapin paliskunnan alueesta kuuluu Itä-Lapin luonnonvarasuunnitelman piiriin.	Oassi Sámi bálgesa guovllus gullá Nuorta-Sámi luondduriggodatplána ollái.
Hallitus esitti useita tarkennuksia suunnitelmaan.	Stivra evttohii máŋggaid dárkkistusaid plánii.
Suunnitelmassa asetetaan vuotuiseksi hakkutavoitteeksi 115 000 m3.	Plánas biddjojuvvo jahkásaš čuollanulbmilin 115 000 m3.
Saamelaiskäräjät esittää hakkuutavoitetta pienettäväksi 110 000 kuutioon.	Sámediggi evttoha čuollanulbmila unniduvvon 110 000 guđahassii.
Hakkuutavoitteen pienentäminen on perusteltua myös siksi, että uusia alueita on siirtynyt pois metsätalouden käytöstä paliskuntien kanssa tehdyillä sopimuksilla.	Čuollanulbmila unnideapmi lea ákkastallamis maid danin, ahte ođđa guovllut leat váldon eret vuovdedoalu anus bálgesiiguin dahkkojun soahpamušaid mielde.
Alentaminen tukisi Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumista sekä metsien moni- ja virkistyskäyttöä.	Unnideapmi doarjjulii Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvama sihke vuvddiid máŋga- ja áhpásnuvvangeavahusa.
Lausunto löytyy lähipäivinä saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.
Muina asioina hyväksyimme yleiskokoukselle esitettäväksi esitykset vuoden 2014 budjettiin saamelaisesta kulttuurimäärärahasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin osoitetusta määrärahasta.	Eará áššin dohkkeheimmet dievasčoakkámii evttohuvvot árvalusat jagi 2014 bušehttii sámi kulturmearreruđas sihke sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árašaddadanbálvalusaide čujuhuvvon merreruđas.
Yleiskokouksen tulee myös valita edustaja saamelaiskäräjien hallitukseen ja kulttuurilautakuntaan Pirita Näkkäläjärven tilalle.	Dievasčoakkán galgá maid válljet ovddasteaddji sámedikki stivrii ja kulturlávdegoddái Pirita Näkkäläjärvi sadjái.
Saamelaiskäräjät on tehnyt valituksen Rovaniemen hallinto-oikeudelle Geologian tutkimuskeskukselle (GTK) myönnetystä varausluvasta Käsivarren alueelle, Karesuvannon kylän läheisyyteen.	Sámediggi lea dahkan váidalusa Roavenjárgga hálddahusriektái Geologiija dutkanguovddážii (GDG) mieđihuvvon várrehuslobis Giehtaruohttasa guvlui, Gárasavvona gili lahkosii.
GTK:lle on myönnetty varaus malminetsintäluvan valmisteluun.	GDG:ái lea mieđihuvvon várrehus málbmaohcanlobi válmmaštallamii.
Lupa kattaa 1439 km2, eli alue on todella laaja.	Lohpi gokčá 1439 km2, dehege guovlu lea duođaid viiddis.
GTK aikoo tutkia alueelta kultaa, nikkeliä, rautaa, kuparia ja platinaa.	GDG áigu dutkat guovllus golli, nihkkela, ruovddi, veaikki ja platiinna.
GTK:n oman kallioperäkartoituksen mukaan alueella on myös uraaniesiintymiä, vaikkakaan GTK:n varausilmoituksessa ei uraania mainitakaan.	GDG:a iežas báktevuođđogártema mielde guovllus leat maid uránagávdnosat, vaikko GDG:a várrehusilmmuhusas urána ii namuhuvvoge.
Saamelaiskäräjien saamien GTK:n sisäisten raporttien mukaan GTK:n tekemien kallioperämittausten perusteella Ruossakeron alueella davidiitti-mineraalin uraanipitoisuus on paikoitellen jopa 5 %.	Sámedikki oažžun GDG:a siskkáldas raporttaid mielde dahkkojuvvon báktevuođđomihtidemiid vuođul Ruossačearu guovllus davidihttaminerála uránadoallivuohta lea báikkuid juobe 5 %.
GTK:n oman raportin mukaan Suomessa on 15 Talvivaara-tyyppistä malmiota, joista yksi on Ruossakeron alue.	GDG:a iežas raportta mielde Suomas leat 15 Talvivaara-tiipasaš málbmaguovllu, main okta lea Ruossačearu guovlu.
Talvivaara on surullisenkuuluisa aikamme suurin ympäristökatastrofi, jonka seurauksista alueen ympäristö joutuu kärsimään pitkään.	Talvivaara lea moraslaš beakkán min áigge stuorimus biraskatastrofa, man čuovvumušain guovllu biras nuosku ja šaddá gillát guhká.
Uutta Talvivaaraa ei Käsivarteen eikä minnekään muualle Suomeen tarvita.	Ođđa Talvivaara ii Giehtaruohttasii iige earáge sadjái Suomas dárbbahuvvo.
Saamelaiskäräjät pitääkin todennäköisenä, että GTK jatkaa myönnetyn varausilmoituksen nojalla alueen uraanipitoisuuksien tarkempaa selvittämistä.	Sámediggi atná jáhkehahttin, ahte GDG joatká mieđihuvvon várrehusilmmuhusa vuođul guovllu uránadoallivuođaid dárkilit čilgema.
On täten hyvin mahdollista, että varausilmoitushakemus perustuu tältä osin GTK:n virheelliseen ilmoitukseen.	Ná lea hui olu vejolaš, ahte várrehusilmmuhusohcamuš vuođđuduvvá dán oasis GDG:a boasttoilmmuhussii.
Varaaja GTK on tehnyt alueella jo kalliokartoitusta, moreeninäytteenottoa ja maanomistajan luvalla kalliokairausta.	Várrejeaddji GDG lea dahkan guovllus juo báktegártema, morenaiskkosiid váldima ja eananeaiggáda lobiin báktebohkkama.
GTK:n toiminnalla on ollut kolmen viimeisen vuoden aikana huomattavia vaikutuksia Käsivarren paliskunnan poronhoitoon.	GDG:a doaimmas leat leamaš golmma maŋimus jagi áigge mearkkašahtti váikkuhusat Giehtaruohttasa bálgesa boazodollui.
Paliskunnan perinteistä laidunkiertojärjestelmää on jouduttu muuttamaan, koska tutkimustoiminta on tehnyt perinteisistä laidunalueista käyttökelvottomia.	Bálgesa siiddat leat šaddan rievdadit árbevirolaš guohtoneatnamiid guođohanortnega, daningo dutkandoaibma lea billistan árbevirolaš guohtoneatnamiid atnui heivemeahttumin.
Vaadimme hallinto-oikeutta kumoamaan turvallisuus- ja kemikaliovirasto, Tukesin, myöntämän GTK:n varausluvan.	Gáibidit hálddahusrievtti gomihit dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádusa, Tukesa, mieđihan GDG:a várrehuslobi.
Myös Käsivarren paliskunta on saamelaiskäräjien tietojen mukaan valittanut Tukesin varausluvasta.	Maiddái Giehtaruohttasa bálges lea sámedikki dieđuid mielde váidalan Tukesa mieđihan várrehuslobis.
GTK on valtiollinen tutkimuslaitos, mutta myös kaupallinen toimija.	GDG lea stáhta dutkanlágádus, muhto maid gávppálaš doaibmi.
GTK myy tutkimus- ja etsintäpalveluja yksityisille kaivosyhtiöille.	GDG vuovdá dutkan- ja ohcanbálvalusaid ovttaskas ruvkefitnodagaide.
GTK mm. myy Dragon Mining oy:lle tutkimuspalveluja Kuusamon alueella.	GDG ee. vuovdá Dragon Mining os:ái dutkanbálvalusaid Guossáma guovllus.
Dragon Miningillä on malminetsintälupa Ruossakeron välittömässä läheisyydessä.	Dragon Miningis lea málbmaohcanlohpi dakka Ruossačearu lahkosiin.
Dragon Mining on australialainen suuri kaivosyhtiö, jolla on Suomessa ja Ruotsissa kaivoksia.	Dragong Mining lea austrálialaš stuora ruvkefitnodat, mas leat ruvkket Suomas ja Ruoŧas.
Dragon Miningin tytäryhtiö Polar Mining myös etsii mineraaleja ja mm. suunnittelee Kuusamoon kaivosta.	Dragong Mining nieidafitnodat Polar Mining maid ohcá maid minerálaid ja ee. pláne ruvkke Guossámii.
GTK kirjoittaa omassa raportissaan roolistaan seuraavasti: ” Vaikka GTK:n päärooli kaivosympäristötutkimuksissa on viranomaistoimintaa tukeva, teemme myös tilaustöitä kaivosyrityksille.	GDG čállá iežas raporttas rollastis čuovvovaččat: “ Vaikko GDG:a váldorolla ruvkebirasdutkamušain lea eiseváldidoaimma duvdi, de bargat maid diŋgonbargguid ruvkefitnodagaide.
Pyrimme saamaan pitempiaikaisia toimeksiantosopimuksia, koska pienistä tilauksista on vaikea saada taloudellista katetta.	Viggat oažžut guhkit áigge bargogohčussoahpamušaid, daningo unnit diŋgomiin lea váttis oažžut ekonomalaš govčču.
Tarjouksiin sisällytetään vain ne tutkimusmenetelmät, jotka suoranaisesti palvelevat tilaajan päämääriä.	Fálaldagaide biddjojit sisa dušše dat dutkanvuogit, mat njuolgut bálvalit diŋgojeaddji ulbmiliid.
Esimerkiksi kemiallisia analyysejä ei pidä tarjota tarkalla ja kalliilla menetelmällä, mikäli kunnostustarve voidaan määritellä halvemmallakin.	Ovdamearkkadihte kemiijalaš analysat eai galgga fállojuvvot dárkkes ja divrras vugiin, jos divodandárbu sáhttá meroštallojuvvot hálbbibunge.
Ylitutkimus lisää kustannuksia ja vaikeuttaa menestystä tarjouskilpailussa.	Badjelmearálaš dutkamuš lasiha goasttádusaid ja váttásnuhttá menestumi fálaldatgilvvus.
Tutkimuslaitoksien uskottavuus on parempi yleisön ja viranomaisten silmissä kuin pienten yrityksistä taloudellisesti riippuvaisten konsulttitoimistojen, mikä voi antaa lisäarvoa GTK:n asiantuntijapalveluille asiakkaan kannalta.	Dutkanlágádusaid jáhkehahttivuohta lea buoret álbmoga ja eiseválddiid čalmmiin go smávvafitnodagaid ekonomalaččat sorjavaš konsultadoaimmahagaid, mii sáhttá addit lassiárvvu GDG:a áššedovdibálvalusaide áššehasa dáfus.
Tätä on syytä korostaa eri yhteyksissä. ”	Dán gánnáha deattuhit sierra oktavuođain. ”
Olisikin mielenkiintoista selvittää Kilpailuviraston kanta GTK:n toimintaan palvelujen myynnissä.	Livččiinai beroštahtti čielggadit Gilvovirgelágádusa oainnu GDG:a doimma bálvalusaid vuovdimis.
GTK tietoisesti hyödyntää viranomaisasemaansa ja omien raporttiensa mukaan hinnoittelee palvelunsa sellaiseksi, että pienemmillä yksityisillä toimijoilla ei ole mahdollisuutta vastata kilpailuun.	GDG diđolaččat atná ávkin eiseváldisajádagas ja iežas raporttaid mielde ásaha hattiid dakkárin, ahte unnit priváhta doaibmiin eai leat vejolašvuođat dávistit gilvui.
Minusta oheinen kirjoitus osoittaa sen, että GTK:n toiminnassa viranomaistoiminta ja kaupallinen toiminta on mennyt pahasti sekaisin.	Mu mielas čujuhuvvon čálus čájeha dan, ahte GDG:a doaimmas eiseváldidoaibma ja gávppálaš doaibma leaba báhuid seahkálagaid.
GTK voi nykyisen lain mukaan etsiä malmia, mutta ei voi hyödyntää sitä.	GDG sáhttá dálá lága mielde ohcat málmma, muhto ii sáhte ávkkastallat dainna.
Mikäli malmia löytyy, GTK:n oikeudet huutokaupataan Työ- ja elinkeinoministeriön toimesta.	Jos málbma gávdno, GDG:a vuoigatvuođat čuorvvašgávppašuvvojit Bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas.
Mielenkiintoista on myös se, että GTK on vastauksessaan saamelaiskäräjien kirjeeseen GTK:n tutkimustoiminnasta edellyttänyt, että saamelaiskäräjien olisi tullut olla GTK:hon yhteydessä ja neuvotella GTK:n kanssa.	Miellagiddevaš lea maid dat, ahte GDG lea vástádusastis sámedikki reivii GDG:a dutkandoaimmas gáibidan, ahte sámediggi livččii galgan leat GDG:ái oktavuođas ja ráđđádallat GDG:in.
Saatuamme selkeän vaatimuksen neuvotteluille, yritimme järjestää tapaamista GTK:n edustajien kanssa lokakuun lopulle - marraskuun alkuun.	Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui.
Jostakin kumman syystä GTK:lle tapaaminen ei käynyt ennen 7.11, jolloin valitusaika Käsivarren alueelle myönnetystä GTK:n varauksesta päättyi.	Juogaman siva sihte deaivvadeapmi ii GDG:ái heiven ovdal 7.11., goas váidalanáigi Giehtaruohttasa guvlui mieđihuvvon GDG:a várrehusas nogai.
Ensi viikolla lähden loppuviikosta Helsinkiin saamelaiskäräjälain uudistamisŧyöryhmän kokoukseen.	Boahtte vahku loahpageahčen vuolggán Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii.