klemetti.11.03.15_fin.txt.xml

Viimeinen blogipäivitys ja surutyön alku Kirjoitan tätä tunnekuohussa pyydän lukijaa ymmärtämään sen.	Maŋimus bloggačálus ja morašbarrgu álgu Čálán dán blogga bahča dovdduid siste ja bivddán lohkki ipmirdit dan.
Blogini tulee näin yöaikaan, koska halusin saada ilmoitettua välittömästi ja saada myös itselleni rauhan.	Mu blogga boahttá ná ihkku, daningo háliidin ilmmuhit áššis dakkaviđe ja oažžut maid alccesan ráfi.
Olen myös yrittänyt koota ajatuksiani, mikä on tässä sekavassa tilanteessa vienyt aikaa.	Mun lean maid geahččalan čohkket iežan jurdagiid, mii lea dán seahkkedilis dolvon áiggi.
Olen tänään lähettänyt kirjeen saamelaiskäräjille ja pyytänyt eroa saamelaiskäräjien puheenjohtajan tehtävästä ja kaikista luottamustehtävistä, joihin minut on saamelaiskäräjien edustajana nimetty.	Mun lean odne sádden reivve sámediggái ja bivdán earu sámedikki ságadoalli barggus ja buot luohttámušbargguin, maidda mun lean sámedikki ovddasteaddjin nammaduvvon.
Olen lähettänyt myös kirjeen valtioneuvostolle, jossa olen pyytänyt eroa saamelaiskäräjien jäsenyydestä.	Lean sádden maid reivve stáhtaráđđái, mas lean bivdán earu sámedikki lahttuvuođas.
Tämä jää siis viimeiseksi blogikirjoituksekseni saamelaiskäräjien puheenjohtajana.	Dát báhcá nappo mu maŋimus bloggačálusin sámedikki ságadoallin.
En koskaan kuvitellut, että jättäisin saamelaiskäräjät tällaisella tavalla ja näin ikävissä tunnelmissa.	In lean goassige govahallan, ahte guođálin sámedikki dáinna lágiin ja ná ahkidis dovdamušaid siste.
Tulin saamelaiskäräjille tarkoituksenani luoda saamelaisille parempaa tulevaisuutta, mutta eduskunta on tehnyt nämä tavoitteet tyhjäksi.	Bohten sámediggái ulbmiliin duddjot sápmelaččaide buoret boahtteáiggi, muhto riikkabeaivvit lea dahkan dáid ulbmiliid duššin.
Olen hyvin pettynyt, surullinen ja vihainen.	Lean hui behtton, morašlaš ja vasáškan.
Lähtö ei ole kunniakas, mutta voin ainakin sanoa että minulla on saamelainen identiteetti, arvot ja periaatteet jäljellä.	Vuolgin ii soaitte leat gutnálaš, muhto sáhtán aŋkke dadjat ahte mus lea sápmelaš iešdovdu, árvvut ja prinsihpat báhcán.
Se ei valitettavasti kuitenkaan lohduta ketään muita kun minua ja lapsiani.	Dat ii dađi bahábut jeđđe geange eará go mu ja mánáidan.
Tämä päivä on ollut kuin pahin painajaiseni.	Dát beaivi lea dego mu vearrámus deattán niehku.
Silmieni edessä on vilahtanut saamelaiskulttuurin rikas historia ja epävarmempaa epävarmempi tulevaisuus.	Mu čalmmiid ovddas lea livkkihan sámi kultuvrra rikkes historjá ja eahpesihkkarit sihkarmeahttun boahtteáigi.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto seurasi eduskunnan istuntoa ja tapaamisemme tänään iltapäivällä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin ja minun osaltani tapaaminen jäi viimeiseksi saamelaiskäräjien puheenjohtajana.	Sámedikki ságadoallit čuvvo riikkabeivviid dievasčoakkáma ja deaivvadeapmi odne eahketbeaivve vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona ja mu buohta deaivvadeapmi bázii maŋimussan sámedikki ságadoallin.
Kiitin häntä tekemästään työstä saamelaisten eteen ja esimerkillisestä ja hienosta yhteistyöstä saamelaiskäräjien kanssa.	Giiten su bargan barggus sápmelaččaid buorrin ja ovdamearkkalaš ja fiinna ovttasbarggus sámedikkiin.
Tapaaminen oli meille kaikille raskas ja olimme kaikki hyvin pettyneitä.	Deaivvadeapmi lei midjiide buohkaide lossat ja leimmet buohkat hui behtton.
Olemme oikeusministerin kanssa eläneet saamelaiskäräjälaista ja Ilo 169:stä kolmen vuoden ajan melkein päivittäin.	Ledne vuoigatvuohtaministariin eallán sámediggelágas ja ILO 169:s golbma jagi measta beaivválaččat.
Teimme kaikkemme.	Dagaime visot maid basttiime.
Mutta se ei urheilutermein sanottuna riittänyt.	Muhto dat faláštallantearpmáiguin ii lean nohkka.
Olo on tyhjä.	Ferte dadjat, ahte lean guorranan.
Olimme kaikki järkyttyneitä eduskunnan päätöksestä.	Mii leimmet buohkat soasihan riikkabeivviid mearrádusas.
Suuret puolueet pettivät hallitusohjelman ja saamelaiset.	Stuora bellodagat behtte ráđđehusprográmma ja sápmelaččaid.
Hallitus kaatui omin äänin.	Ráđđehus gopmanii iežas jienaiguin.
Tämä on Suomen poliittisen historian suuri ja ikävä erikoisuus.	Dát lea Suoma politihkalaš historjjá stuora ja ahkidis earenoamášvuohta.
Henriksson teki tässä tilanteessa ainoan oikean ratkaisun ja veti saamelaiskäräjälain pois eduskunnasta.	Henriksson barggai dán dilis áidna rievttes čovdosa ja gesii sámediggelága eret riikkabeivviid gieđahallamis.
Suurin erikoisuus on kenties se, että muutama saamelaiskäräjäjäsen (jotka eivät edes käy juurikaan kokouksissa) ovat vedonneet, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen ilman mitään reunaehtoja.	Stuorimus earenoamášvuohta soaitá leat dat, ahte muhtin sámediggelahtut (geat eai mana oba sámedikki dievasčoakkámiinge) leat doarjalan, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša almmá mangelágán ravdaeavttuid haga.
Melkoinen Ilo-rykimä on kalkkiviivoilla iskenyt joihinkin saamelaisiin.	Oalle stuora Ilo-rahkan lea geasuhan muhtin sápmelaččaid.
Metsää ei nähdä puilta.	Vuovddi ii oainne muorain.
Minä en voi tässä tilanteessa suositella, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen, koska se on arvojeni ja yleiskokouksen päätöksien vastaista.	Mun in sáhte dán dilis ávžžuhit, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša, daningo dat ii leat mu árvvuid ja dievasčoakkáma mearrádusaid mielde.
ILO 169-sopimus ja saamelaiskäräjälain uudistus on nivottu yhteen myös hallituksen esityksessä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi.	ILO 169-soahpamuš ja sámediggelága ođasnuhttin leaba njađđojuvvon oktii maid ráđđehusa evttohusas Ilo 169-soahpamuša ratifiserema várás.
Jos Suomi ratifioisi nyt sopimuksen, se pesisi kätensä ja voisi kansainvälisillä areenoilla kehua omaa erinomaisuuttaan alkuperäiskansaoikeuksien edistämisessä ratifioidessaan sopimuksen.	Jos Suopma ratifiserelii dál soahpamuša, de dat basalii gieđaidis ja sáhtálii riikkaidgaskasaš arenain rámpot iežaset earenoamásvuođa álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis ratifiseredettiinis soahpamuša.
Sopimuksen ratifiointiin vetoavat pelaavat suoraan niiden pussiin, jotka vastustavat saamelaisia alkuperäiskansana.	Soahpamuša ratifiserejeaddjit doarjalit njuolga daid sehkkii, geat vuostálastet sápmelaččaid álgoálbmogin.
Suomi ei ole aiemmin voinut ratifioida sopimusta, koska se ei ole halunnut antaa saamelaisille sopimuksen edellyttämiä alkuperäiskansaoikeuksia.	Suopma ii leat ovdal sáhttán ratifiseren soahpamuša, daningo dat ii leat háliidan addit sápmelaččaide soahpamuša eaktudan álgoálbmotvuoigatvuođaid.
Nyt sopimuksen ratifioinnin kannattajat haluavat antaa tukensa sopimuksen ratifioinnille, vaikka sopimuksen suojan piiriin tulisi etnisesti suomalaisia eikä yhteistoimintavelvoitetta ei olisi.	Dál soahpamuša ratifiserema guottiheaddjit háliidit addit doarjaga soahpamuša ratifiseremii, vaikko soahpamuša suoji ollái boađále etnihkalaš suopmelaččat iige ovttasbargangeatnegasvuođat oba livččege.
Suomen oikeusjärjestys on lähtenyt siitä, että lainsäädäntö tulee saattaa sopimuksen ratifioinnin edellyttämälle tasolle ennen kuin sopimus voidaan ratifioida.	Suoma riektevuogádat lea vuolgán das, ahte láhkaásaheapmi galgá dolvojuvvot soahpamuša ratifiserema gáibidan dássái ovdalgo soahpamuš sáhttá ratifiserejuvvot.
Jos sopimus ratifioitaisiin nyt, siitä tulisi korvaamatonta vahinkoa.	Jos soahpamuš ratifiserejuvvo dál, de das šattalii buhttemeahttun vahát.
Suomi liittyisi sopimukseen tuomatta mitään lisä-arvoa saamelaiskulttuurin suojelemiselle tukien saamelaisten assimilaatiota.	Suopma laktásivččii soahpamuššii nu ahte ii buvttale maidege lassiárvvuid sámi kultuvrra suodjaleami várás ja doarjjulii sápmelaččaid assimilašuvnna.
Ilo 169-sopimuksessa on artikla 1, jossa säädetään siitä mihin sopimusta sovelletaan ja artiklat 6,14 ja 15 yhteistoimintavelvoitteesta ja maa- ja vesioikeuksista.	Ilo 169-soahpamušas lea artihkal 1, mas mearriduvvo mot soahpamuš guoskaduvvo ja artihkkalat 6, 14 ja 15 ovttasbargangeatnegasvuođas ja eanan- ja čáhcevuoigatvuođain.
Nyt nämä kaikki oikeudet tulisivat vapaaksi riistaksi käytännössä melkein kaikille kotiseutualueen asukkaille, eli toteutuisi juuri se, mitä ” statuksettomiksi saamelaisiksi ” itsenään kutsuvat suomalaiset ja Lapin kansanedustajat ovat halunneet, Enontekiön ja Inarin kunnista puhumattakaan.	Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid ” stauskeahtes sápmelažžan ” iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge.
Saamelaiset pelaisivat suoraan valtion ansaan.	Sápmelaččat spealale njuolga stáhta gillii.
Saamelaiskäräjien alasajo on jo alkanut.	Sámedikki vulosvuodjin lea juo álgán.
Manhattan myytiin aikoinaan kolonialisteille muutamasta lasihelmestä.	Manhattan vuvdojuvvui kolonialisttaide dolin muhtin bearraliin.
Minulle meidän tunturimme ovat tätä tärkeämmät.	Munnje min duoddarat leat buot dehálepmosat.
Mihin nämä kompromissit ja Suomen hännystely loppuu ?	Masa dát kompromissat ja Suoma njoallun nohká ?
Ailun sanoin ” pohjoisempaan emme enää pääse ”.	Áillohačča sániiguin ” davvelii eat šat beasa ”.
Arktinen alue lämpenee, idässä ja lännessä on rajat vastassa, etelään emme pääse.	Árktalaš guovlu lieggana, nuortin ja oarjin leat rájit ovddas, luksa eat šat beasa.
Ilo 169-sopimuksen toimeenpanosta raportoidaan viiden vuoden välein.	Ilo 169-soahpamuša olláhuhttimis raporterejuvvo viđa jagi gaskkaid.
Mitään ei tarvitsisi tapahtua.	Mihkkege ii dárbbahivčče dáhpáhuvvat.
Suomi hyvin tunnetusti jättää täyttämättä kansainväliset velvoitteensa – eli asiantuntijakomitean suositukset voidaan sivuuttaa samoin kuin YK:n ihmisoikeuskomitean suosituksetkin.	Suopma lea beakkán das, ahte dat guođđá deavddekeahttá riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis – dehege áššedovdikomitea ávžžuhusat sáhttet meaddelmannojuvvot seamma ládje go ON:a olmmošriektekomitea ávžžuhusatnai.
Mitä saamelaiset tekevät Ilo-sopimuksella enää tämän jälkeen ?	Mot sápmelaččat ávkahuvvet Ilo-soahpamušain šat dán maŋŋel ?
Mitä hyötyä saamelaisille on, että saamelaiset käyvät sankoin joukoin valittamassa Genevessä, että Suomi suorittaa kulttuurista kansanmurhaa, etenkin jos se on itse ollut luomassa sille edellytykset tukemalla ILO 169-sopimuksen ratifiointia ?	Mii ávkkiid sápmelaččaide lea, ahte sápmelaččat mannet válvin váidaleame Geneves, ahte Suopma olláhuhttá kultuvrralaš olmmošgoddima, eandalit jos dat lea duddjome eavttuid dasa eavttuid nu ahte doarju ILO 169-soahpamuša ratifiserema ?
Jos Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen nytkin, pohjoismaisen saamelaissopimuksen merkitys katoaisi, koska Suomi olisi sopimukseen liittymisen yhteydessä määrittänyt saamelaismääritelmän sisällön ja maa-, ja vesi- ja elinkeino-oikeuksien tason.	Jos Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša dálnai, de davviriikkalaš sámi soahpamuša mearkkašupmi láhppolii, daningo Suopma livččii soahpamuššii čátnaseami oktavuođas meroštallan sápmelašmeroštallama sisdoalu ja eanan-, čáhce- ja ealáhusvuoigatvuođaid dási.
Saamelaismääritelmän ja KHO:n ennakkopäätöksen vaikutukset eivät näy radikaalisti vielä näissä vaaleissa, mutta jo muutamassa kaudessa saamelaiskäräjät voi korvautua etnisesti suomalaisilla, lappalaisveroa kunniakkaasti maksaneiden suomalaisten jälkeläisillä.	Sápmelašmeroštallama ja AHR:a ovdadáhpáhusa váikkuhusat eai vuhtto stuorrát vel dáin válggain, muhto juo muhtin bajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot etnihkalaččat suopmalaččaiguin, lappalašvearu gutnálaččat máksán suopmelaččaid maŋisboahttiiguin.
Ajatelkaa hyvät saamelaiset järjellänne, Lisman ministereitä meillä on riittänyt Hyvärisestä lähtien.	Jurddahallet buorit sápmelaččat, Lismmá ministarat mis leat leamaš doarvái Hyvärisä rájes.
Olen tutkijana monesti miettinyt, miltä kulttuurin viimeiseltä edustajalta on tuntunut tai niiltä tutkijoilta, jotka ovat seuranneet alkuperäiskansan sulautumista valtakulttuuriin, kuten valitettavan usein 1900-luvun antropologisissa tutkimuksissa tuotiin esille.	Lean dutkin máŋgii jurddahallan, mot kultuvrra maŋimus ovddasteaddjis lea orron dehe dain dutkiin, geat leat čuvvon álgoálbmoga suddama váldoálbmogii, dego dađi bahábut oalle dávjá 1900-logu antropologalaš dutkamušain lea bukton ovdan.
En ole koskaan kuvitellutkaan, että joutuisin itse seuraamaan samanlaista kehitystä.	In leat goassige govahallange, ahte šattalin čuovvut seammalágán gárganeami.
Olen haudannut kaksi veljeä ja isäni.	Lean hávdádan iežan guokte vielja ja áhči.
Joudun elinaikanani näkemään ilmastonmuutoksen tuhot ja näkemään, kuinka saamelaiskulttuuri haudataan.	Šattan eallinahkán áigge oaidnit dálkkádatrievdama duššademiid ja oaidnit mot sámi kultuvra hávdáduvvo.
Tämä oli viimeinen mahdollisuus turvata saamelaiskulttuuri.	Dát lei maŋimus vejolašvuohta dorvvastit sámi kultuvrra.
Ja Suomi menetti sen.	Ja dál Suopma lea dan massán.
Kiitän kaikkia saamelaisia, blogini lukijoita, saamelaiskäräjien työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita näistä yhteisistä vuosista.	Giittán buot sápmelaččaid, mu blogga lohkkiid, sámedikki bargiid ja ovttasbargoguimmiid dáin oktasaš jagiin.
Pidän blogiani avoinna kommenteille vielä jonkin aikaa ennen kuin se suljen sen.	Doalan iežan blogga rabasin vel muhtin áigge ovdal go steŋgen dan.
Jään nyt vuosilomalle odottamaan yleiskokouksen koolle kutsumista.	Bázán dál jahkelupmui vuordit dievasčoakkáma čoahkkái bovdema.
Mikäli eduskunta käsittelee ILO 169-sopimusta, menen keskustelua seuraamaan, koska haluan katsoa tämän loppuun asti.	Jos riikkabeaivvit gieđahallá ILO 169-soahpamuša, de manan čuovvut ságastallama, daningo háliidan geahččat dán loahpa rádjái.
En ryhdy kommentoimaan eduskunnan käymää keskustelua tätä tarkemmin.	In riema kommenteret riikkabeivviid olis leamaš ságastallama dán dárkileappot.
Saamelaisvastaisuus ja rasismi jää historiaan.	Sápmelašvuostásašvuohta ja rasisma báhcá historjái.
Hallituksen esityksen vastustajien loukkaavien sanojen toistaminen ei tässä mielentilassa ole hyödyllistä.	Ráđđehusa evttohusa vuostálastiid bávččagahtti sániid geardduheapmi ii dán mielladilis leat ávkkálaš.
Haluaisin unohtaa ne, mutta ihmisen mieli ei ole valitettavasti rakennettu niin.	Háliidivččen daid vajálduhttit, muhto dađi bahábut olbmo jierbmi ii leat nu ráhkaduvvon.
Tämä oli elämäni suurin järkytys.	Dát lei mu eallináigge stuorimus ja eanemus guoskkaheaddji dáhpáhus.
Tulen tästä selviämään - se on pakko - mutta mitä tuleville sukupolville tapahtuu ?	Boađán dás beassat ovddos – dat lea bággu – muhto mii dáhpáhuvvá boahtte buolvvaide ?
Se on suurin pelkoni.	Dat lea mu stuorimus ballu.
Osa voi pitää minua rintamakarkurina.	Muhtimat sáhttet atnit mu dego livččen báhtareame.
Mutta mitä muuta mahdollisuutta minulla ei enää ole osoittaa saamelaiskäräjien kantaa kun eroaminen – kaikki muut keinot on jo käytetty ?	Muhto mii eará vejolašvuođaid mus lea šat eará čujuhit go earráneami – buot eará vuogit leat juo adnon ?
Saamelaiset eivät ole kuin kuminauha.	Sápmelaččat eai leat dego gummebaddi.
Raja meillekin tulee vastaan, ja minun rajani on tässä.	Misdahan maid boahtá rádji vuostá, ja mu rádji lea dás.
Liitän blogiini vielä tiedoksenne myöhemmin eronpyyntöni (käännökset eivät ole valmiit) saamelaiskäräjien luottamustehtävistä ja saamelaiskäräjien jäsenyydestä.	Mun lavttán bloggai diehtun vel maŋŋelaš iežan earrobivdaga sámedikki luohttámušdoaimmain ja sámedikki lahttuvuođas.
Ja vielä varmistukseksi: en ole edelleenkään ole ehdolla tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa.	Ja vel sihkkarastima dihte: in leat velge áigume evttohassan boahtte sámediggeválggaide.