klemetti.12.05.12_fin.txt.xml
Äitienpäiväaattona Viime blogipäivityksestä on kulunut jo tovi.
Etniidbeairuohta Mannan bloggačállimis lea juo vássán muhtin áigi.
Pidin muutaman lomapäivän toukokuun alussa ja olen palannut taas töihin.
Dollen muhtin luopmobeaivve miessemánu álggus ja lean fas máhccan bargui.
Ennen lomaani pidettiin saamelaiskäräjien hallituksen kokous.
Ovdal mu luomu dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán.
Asialista oli pitkä ja kokouksen päätöksistä on myös uutisoitukin.
Áššelistu lei guhkki ja čoakkáma mearrádusain leat maid ráhkaduvvon ođđasat.
Näyttää siltä, että saamelaiskäräjien tämän vuoden toiminnan yhtenä suurena painopisteenä on kaivoslaki ja uudet kullanhuuhdontahakemukset.
Orru leame nu, ahte sámedikki dán jagi barggu oktan stuora ja dehálaš deaddočuokkisin lea ruvkeláhka ja ođđa golledoidinohcamušat.
Uusi kaivoslaki ei tunne enää valtaushakemuksia vaan nykylain mukaan haetaan malminetsintälupia ja tässä tapauksessa kullanhuuhdontalupia.
Ođđa ruvkeláhka ii šat dovdda vuoluštanohcamušaid muhto dálá lága mielde ohccojuvvojit málbmaohcanlobit ja dán dáhpáhusas dieđusge golledoidinlobit.
Saamelaiskäräjille on tullut vuoden alusta lähtien lausuttavaksi 70 kullanhuuhdontahakemusta saamelaisten kotiseutualueelle.
Sámediggái leat jagi álggu rájes boahtán cealkima várás 70 golledoidinohcamuša sámiid ruovttuguvlui.
Se on todella paljon.
Dat gal lea duođaid stuora mearri.
Aikaisempina vuosina saamelaisten kotiseutualueelle tuli vireille noin 10 hakemusta vuosittain.
Ovddit jagiid sámiid ruovttuguovllus johttáhuvvoje sulaid 10 ohcamuša jahkásaččat.
Tämän lisäksi saamelaiskäräjille on tullut vielä koneellisen kullankaivun ympäristölupahakemuksia lausuttavaksi vajaa 10.
Dása lassin sámediggái leat boahtán cealkima várás vel logenáre mášengollaroggama biraslohpeohcamuša.
Nykyisillä resursseilla saamelaiskäräjät ei voi näihin lausuntopyyntöihin vastata.
Dáláš resurssaiguin sámediggi ii bastte vástidit dáidda cealkámušbivdagiidda.
Saamelaiskäräjien hallitus antoikin esityksen oikeusministeriölle ja eri viranomaisille saamelaiskäräjien resurssitason nostamiseksi, jotta saamelaiskäräjät voi hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ja antaa lausunnot hakemuksista.
Sámedikki stivra attiige evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai ja sierra eiseválddiide sámedikki resursadási bajideami várás, vai sámediggi sáhttá dikšut lágas mearriduvvon bargguidis ja addit cealkámušaid ohcamušain.
Minua huolettaa kullanhuuhdontahakemusten suuren määrän vaikutukset saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja erityisesti poronhoidon harjoittamiseen.
Mu fuolastuhttet sakka golledoidinohcamušaid stuora meari váikkuhusat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii ja earenoamážit boazobargui.
Kaikki hakemukset sijoittuvat Inarin kunnan ja Lapin paliskunnan alueelle.
Buot ohcamušat leat boahtán Anára suohkana ja Soađegili Sámi bálgesa viidodagaide.
Paliskunnilta pyydetään myös lausunnot kullanhuuhdontahakemuksista.
Bálgesiin bivdojuvvojit maid cealkámušat golledoidinohcamušain.
Miten paliskunnat ehtivät muilta töiltään käymään läpi hakemuksia ja antamaan niistä lausunnot, koska paliskunnilla ei ole palkattuja työntekijöitä ?
Mot bálgesat háhppehit eará bargguideaset doaimmaheami dihte mannat čađa ohcamušaid ja addit dain cealkámušaid, go dain eai leat bálkáhuvvon bargit ?
Tuntuukin, että saamelaisten kotiseutualueelle on tullut uusi kultaryntäys ja kullankaivu levittäytyy yhä laajemmalle alueelle.
Orrunai leame nu ahte sámiid ruovttuguvlui lea boahtán ođđa gollerohkkaheapmi ja golleroggan lávdá ain viiddit duovdagiidda.
Tällä viikolla Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi hyvin ikävän päätöksen.
Dán vahku álgogeahčen Davvi-Suoma guovlohálddašanvirgelágádus, Avi, attii hui ahkidis mearrádusa.
Virasto antoi ympäristöluvan koneellisen kullankaivun harjoittamiselle Lismajoelle Vuotsossa.
Avi attii biraslobi mášengolleroggamii Lismájohkii Vuohčus.
Päätös oli todella ikävä, eikä alueella ole aiemmin ollut koneellista kullankaivua.
Mearrádus lei duođaid ahkit, iige dán guovllus leat ovdal leamaš mášengolleroggan.
Olenkin antanut sihteeristölle tehtäväksi valmistella saamelaiskäräjien valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta.
Mun leannai addán čállingoddái bargun válmmaštallat sámedikki váidalusa Vaasa hálddašanriektái biraslobi mieđiheamis.
Toivottavasti myös Lapin paliskunta ja muut osalliset valittaisivat ympäristöluvasta.
Doaivvu mielde maid Sámi bálges ja eará osolaččat váidálivčče biraslobi mieđiheamis.
Hallitus antoi alustavan kannanoton saamelaiskäräjälain uudistustarpeista.
Stivra attii álgocealkámušas sámediggelága rievdadandárbbuin.
Kannanotto pohjautui saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään lausuntoon Ilo-sopimuksen ratifiointiedellytyksistä.
Cealkámuš vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuššii Ilo-soahpamuša ratifisereneavttuin.
Oikeusministeriö on aloittanut selvittämään saamelaiskäräjälain uudistamistarpeita.
Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadišgoahtán sámediggelága earáhuhttindárbbuid.
Saamelaiskäräjien hallituksen näkemyksen mukaan uudistustarpeita on paljon vaalijärjestelmän kehittämisestä aina saamelaismääritelmään.
Sámedikki stivrra mielde ođasnuhttindárbbut leat olu válgavuogádaga gárgeheami rájes gitta sápmelačča meroštallama rádjái.
Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaiskäräjät olisi viimeinen valitusviranomainen saamelaiskäräjien vaaliluettelon vahvistamisessa.
Sámedikki evttohii, ahte sámediggi livččii maŋimus váidalaneiseváldi sámedikki válgalogahallama nannemis.
Esimerkiksi Norjassa Norjan saamelaiskäräjät on viimeinen valitusviranomainen.
Omd. Norggas Sámediggi lea maŋimus váidalaneiseváldi.
Hallitus esitti lisäksi, että lakia tarkistettaisiin tilintarkastuslain velvoitteilla.
Stivra evttohii dasa lassin, ahte láhka dárkkistuvvolii rehketdoallolága geatnegasvuođain.
Myös saamelaiskäräjälain § 9 esitettiin tarkennettavaksi viranomaisia velvoittavampaan suuntaan.
Maiddái sámediggelága § 9 evttohuvvui dárkkistuvvot eiseválddiid geatnegahtti guvlui.
Hallituksen kannanotto löytyy kotisivuiltavamme osoitteesta www.samediggi.fi/lausunnot.
Stivrra álgocealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/lausunnot.
Tällä viikolla kävin Helsingissä tapaamassa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia.
Dán vahku mannen Helssegis deaivame vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona.
Keskustelimme Ilo-sopimuksen ratifioinnista, saamelaiskäräjälain muutostarpeista ja saamelaiskäräjien resurssitilanteesta.
Ságastalaime Ilo-soahpamuša ratifiseremis, sámediggelága earáhuhttindárbbuin ja sámedikki resursadilis.
Ensi viikolla osallistun biodiversiteettityöryhmän kokoukseen ja neuvotteluihin Metsähallituksen kanssa ajankohtaisista saamelaisten kotiseutualuetta koskevista hankkeista.
Boahtte vahku oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii ja ráđđádallamiidda Meahcceráđđehusain áigeguovdilis fidnuin, mat gusket sámiid ruovttuguovllu.
Bd-työryhmän kokouksen asialistalla on biodiversiteettistrategian ja – toimintaohjelman valmistelu.
Bd-bargojoavkku áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma válmmaštallan.
Toiveissa on, että ne saataisiin valmiiksi vielä ennen kesälomaa.
Vuorddehahtti lea, ahte dat gárváneaba vel ovdal geasseluomu.
Hyvää äitienpäivää kaikille saamelaisäideille ja kiitokset heille saamelaiskulttuurin siirtämisestä tuleville sukupolville !
Buori etniidbeaivvi buot sápmelaš etniide ja giitosat sidjiide sámi kultuvrra sirdimis boahttevaš buolvvaide !
Vuontisjärvellä 12.5.2012 Klemetti Näkkäläjärvi
Vuottesjávrres 12.5.2012 Juvvá Lemet