klemetti.12.10.11_fin.txt.xml

Vaalien jälkeen Kiitokset äänestäjille luottamuksesta työtäni kohtaan.	Válggaid maŋŋel Giitosat jienasteddjiide luohttámušas munnje.
Olen iloinen että voin jatkaa saamelaiskäräjien jäsenenä vielä neljän vuoden ajan.	Lean ilolaš go sáhtán joatkit sámedikki lahttun vel boahttevaš njeallje jagi.
Oman jännitysmomenttinsa vaaleihin toi vaalien aikana kuuluneet vaikeudet päästä äänestämään.	Gelddolašvuođa dáidda válggaide buvttii válggaid áigge beaggin váttisvuođat beassat jienastit.
Kuulin noin 10 äänestäjältäni että he eivät olleet päässeet äänestämään syystä tai toisesta.	Gullen ieš sulaid logi jienasteaddjistan ahte sii eai lean beassan jienastit, ja masa sii eai ieža sáhttán váikkuhit.
Vaalit herättivät kyllä suurta huolenaihetta.	Válggat bohciidahtte gal hui stuora fuola.
Äänestysprosentti jäi alhaiseksi ja vaalien aikaan kuului olleen suuria ongelmia äänestämisessä ympäri saamen maata ja sen ulkopuoleltakin.	Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai.
Kaikki äänioikeutetut eivät olleet saaneet äänestyskuoria, niitä oli jaettu vääriin paikkoihin, posti oli vaatinut postimaksua kirjekuorien jättämisestä ja varsinkin iäkkäämmillä äänestysmatkat tulivat liian pitkiksi.	Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit.
Näin ei voi jatkua.	Ná dat gal ii sáhte joatkahuvvat.
Äänestysjärjestelmää on uudistettava, että tällaista ei pääse enää tapahtumaan.	Jienastanortnet ferte rievdaduvvot, vai dánsullasaš áššit eai beasa šat dáhpáhuvvat.
Demokratiaan kuuluu jokaisen äänioikeus ja siten oikeus päästä äänestämään on perusoikeus, jota ei saa tehdä liian vaikeaksi tai taloudelliseksi kysymykseksi.	Demokratiijai gullá juohkeovtta jienastanvuoigatvuohta ja danin vuoigatvuohta beassat jienastit lea vuođđovuoigatvuohta, man fas ii sáhte dahkat liiggás váttisin dehe ruđalaš gažaldahkan.
Monen sadan kilometrin matka edestakaisin postiin on jo taloudellinen kysymys.	Máŋggalot miillaid beaivemáhca mohki bostii lea juo ruđalaš gažaldat.
Tulevan saamelaiskäräjien tulee ottaa ehdottomasti kärkihankkeekseen vaalijärjestelmän uudistamisen.	Boahtte sámediggi galgá evttoheamit váldit njunušfidnun válgaortnega ođasteami.
Vaikka vaalit on käyty, saamelaiskäräjillä ei ole varaa jäädä odottamaan järjestäytymiskokousta, vaan rutiinitehtävät on hoidettava.	Vaikko válggat leat olláhuhtton, de sámedikkis ii leat ráđđi báhcit vuordit ortniiduvvančoakkáma, muhto beaivválaš ja rutiidnabarggut galget dikšojuvvot.
Koska vaalikausi on näin lopussa saamelaiskäräjät siirtyy eräänlaiseksi ” toimituskäräjiksi ”.	Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán “ doaimmahusdiggin ”.
Tämä tarkoittaa sitä, että rutiinitehtävät hoidetaan, mutta vältetään uusien laajakantoisten asioiden linjaamiselta.	Dát dárkkuha dan, ahte rutiidnabarggut doaimmahuvvojit, muhto nuppe dáfus eai gieđahallo ođđa viiddesvuđot áššit linnjemat eai bargojuvvo.
Tämän johdosta saamelaiskäräjien hallitus kokouksessaan viime perjantaina päätti esittää yleiskokoukselle, että saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat siirrettäisiin uuden saamelaiskäräjien käsiteltäväksi.	Dán geažil sámedikki stivra čoakkámisttis mannan bearjadaga stivra mearridii evttohit dievasčoakkámii, ahte sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmma, dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaprográmmat sirdojuvvole ođđa sámedikki gieđahallama várás.
Hallituksen mielestä näiden asioiden linjaaminen kuuluu uudelle saamelaiskäräjille.	Stivrra oainnu mielde dáid áššiid linnjen gullá ođđa sámediggái.
Saamelaiskäräjät pitää syksyllä vielä kaksi yleiskokousta ja jos lokakuun yleiskokous niin päättää voidaan henkilöstöpoliittinen ohjelma ja suunnitelmat käsitellä vielä vuoden viimeisessä kokouksessa.	Sámediggi doallá čakčat vel guokte dievasčoakkáma ja jos golggotmánu dievasčoakkán nu mearrida, de bargiidpolitihkalaš prográmma ja plánat sáhttet gieđahallot vel jagi maŋimus čoakkámis.
Viime viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli Lapin liiton kanssa laajakaista-, liikennejärjestelmä- ja kansainvälistymisstrategioista.	Mannan vahku sámediggi ráđđádalai Lappi lihtuin govdaoalle-, johtalusvuogádat- ja riikkaidgaskasašvuohtastrategiijas.
Toin esille, että liikennejärjestelmästrategiassa nostettaisiin esille saamelaisten kotiseutualueen erityistarpeet, erityisesti Nellimin tien perusparannus, mikä on kiireellisin ja tärkein kehittämishanke.	Bukten ovdan, ahte johtalusvuogádatstrategiijas bajiduvvole ovdan sámiid ruovttuguovllu sierradárbbut, earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvun, mii lea hohpolaččamus luoddafidnu.
Olisi tärkeää, että Nellimin tien perusparannus nostettaisiin yhdeksi kärkitavoitteeksi ja tien perusparannukseen olisi yhteinen tahtotila – se helpottaisi myös neuvotteluja valtiovallan suuntaan.	Livččii dehálaš, ahte Njellima luotta vuođđodivvun bajiduvvolii oktan njunušfidnun ja luotta divodeapmái livččii oktasaš dáhttu – dat álkidahtálii maid ráđđádallamiid stáhta guvlui.
Koko viikko kuuluu tien päällä.	Mun lean oba vahku luotta nalde.
Tiistaista keskiviikkoon olen Kiirunassa Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston kokouksessa eli Barentsin alueen ulkoministerien kokouksessa.	Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis.
Kiirunasta suunnistan minulle hyvin mieluisaan tapahtumaan Saariselälle, saamelaisnuorten yhteispohjoismaiseen konferenssiin.	Gironis dollen munnje hui mielamiel dáhpáhussii Suoločielgái, sámi nuoraid oktasaš davviriikkalaš konferensii.
Tuon tilaisuuteen Suomen saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN:n) terveiset sekä pidän puheen saamelaisten perinteisestä tiedosta.	Buvttán dilálašvuhtii Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) dearvvuođagaid sihke doalan ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus.
Saariselällä kokoontuu samaan aikaan kuin nuorisokonferenssi myös SPN:n hallitus.	Suoločielggis čoahkkana oktanaga nuoraidkonfereanssain SPR:a stivra.
SPN:n hallituksen jäsenet osallistuvat ainakin joiltain osin nuorisokonferenssiin.	SPR:a stivrra lahtut oassálastet aŋkke muhtin áigge nuoraidkonferensii.
Klemetti Näkkäläjärvi	Gironis 12.10.2011