klemetti.12.11.10_fin.txt.xml
Viime perjantaina oli saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen tämän vuoden viimeinen kokous. Dearvvuođagat Roavenjárggas Mannan bearjadaga lei sámi parlamentáralaš ráđi stivrra dán jagi maŋimus čoakkán.
Kokouksen aluksi meillä oli kunnia saada vieraaksemme vähemmistövaltuutettu, tuleva YK:n permanent forumin jäsen, Eva Biaudet. Čoakkáma álggus mis lei stuora gudni oažžut SPR:a guossin veahádatáittardeaddji, boahttevaš ON:a bissovaš foruma lahttu Eva Biaudeta.
Keskustelimme SPN:n ja permanet forumin yhteistyöstä ja seuraavan permanent forumin kokouksen agendasta. Ságastalaimet SPR:a ja bissovaš foruma ovttasbarggus ja boahttevaš bissovaš foruma prográmmas.
Keskustelimme myös YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan vierailusta viime huhtikuussa SPN:n vieraana. Ságastalaimet maid ON. a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya guossástallamis mannan cuoŋománus go son lei SPR:a guossin.
Kokouksen jälkeen vähemmistövaltuutettu tutustui mm.. Enontekiön saamenkieliseen päivähoitoon, opetukseen ja vanhustenhoitoon. Čoakkáma maŋŋel veahádatáittardeaddji oahpásnuvai ee. Eanodaga sámegiel beaivedikšui, oahpahussii ja boarrásiiddikšui.
SPN:n kuuli esityksiä pohjoismaisen saamelaiselokuvayhteistyön kehittämiseksi Suomen saamelaiskäräjiltä ja Norjan saamelaiselta elokuvakeskukselta. SPR gulai maid ovdanbuktojumiid Suoma sámedikkis ja Norgga bealde sámi filbmaguovddážis davviriikkalaš sámi filbmaovttasbarggu ovddideamis.
Norjassa ollaan kehittämässä elokuvayhteistyötä osakeyhtiöpohjaiseen malliin. Norgga bealde leat ovddideame filbmaovttasbarggu málle, man vuođđun lea oasussearvi.
SPN: n hallitus päätti edelleen selvittää mahdollisuuksia kehittää yhteispohjoismaista saamelaista elokuvakeskusmallia. SPR:a stivra mearridii ain čielggadit vejolašvuođaid ovddidit oktasaš davviriikkalaš sámi filbmaguovddášmálle.
SPN:n kokouksessa kuulimme myös saamelaisneuvostoa koskien saamelaisten edustusta Arktisessa neuvostossa. SPR:a stivrras gulaimet maid Sámiráđi áššis, mii guoská sápmelaččaid ovddastusa Árktalaš ráđis.
Saamelaisneuvoston edustajat kertoivat, että he eivät edusta saamelaisia arktisessa neuvostossa vaan omaa järjestöään. Sámiráđi ovddasteaddjit muitale, ahte sii eai ovddas sápmelaččaid árktalaš ráđis muhto dušše iežaset organisašuvnna.
SPR merkitsi saamelaisneuvoston näkemykset tiedoksi ja käsittelemme asiaa edelleen seuraavassa SPN:n hallituksen kokouksessa. SPR merkii Sámiráđi oainnuid diehtun ja gieđahallat ášši vel čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis.
SPN:n hallitus päätti hakea tarkkailija-asemaa WIPO:oon, (World Intellectual Property Organization) ja sen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa käsittelevään komiteaan. SPR:a stivra mearridii ohcat dárkojeaddji sajádaga WIPO:i (World Intellectual Property Organization) ja dan komiteai, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu.
WIPO eli maailman henkisen omaisuuden suojelujärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö. WIPO dehege máilmmi vuoiŋŋaduoji suodjalanorganisašuvdna lea Ovttastuvvan našuvnnaid sierraorganisašuvdna.
WIPO:ssa valmistellaan sopimustekstiä kansainvälisen instrumentin tai instrumenttien saamiseksi geenivarojen, perinteisen tiedon ja kansanperinteen suojelemiseksi. WIPO:s válmaštallojuvvo soahpamušdeaksta riikkaidgaskasaš instrumeantta dehe instrumeanttaid oažžuma várás genariggodagaid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieruid suodjaleapmái.
SPN:n osallistuminen Wipo:n työhön onkin täten ensiarvoisen tärkeää. SPR:a oassálastin WIPO bargui leanai danin earenoamáš dehálaš.
SPN:n päätti aloittaa myös saamelaisen koulutuspoliittisen ohjelman valmistelun. SPR mearridii álggahit maid sámi skuvlenpolitihkalaš prográmma válmmaštallama.
Olen hyvin tyytyväinen, että olemme saaneet monenlaista ohjelma- ja kehittämistyötä käyntiin SPN:ssä. Lean hui duhtavaš, ahte leat johttáhan máŋggalágán prográmma- ja ovddidandoaimmaid SPR:s.
SPN osallistuu myös Murmanskissa järjestettävään toiseen saamelaisten kongressiin, jonka tarkoituksena on selvittää saamelaisen vaaleilla valittavan edustuksellisen elimen perustamista Venäjälle. SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii.
SPN:lle ja saamelaisten yhteistyölle olisikin todella tärkeää, että saamelaisilla olisi myös Venäjällä oma vaaleilla valittava elin. SPR:ái ja sápmelaččaid ovttasbargui livččiinai duođaid dehálaš, ahte sápmelaččain livččii maid Ruošša bealde iežaset álbmotválljenorgána.
Toivottavasti Moskovassa ymmärretään tämä tarve. Doaivvu mielde Moskovas ipmirdit dán dárbbu.
Tämä viikko kului Rovaniemellä kokouksissa. Dát vahkku manai Roavenjárggas máŋggain čoakkámiin.
Tiistaina oli artikla 8(j)-työryhmän kokous. Disdaga lei artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán.
Hyväksyimme kokouksessa vihdoinkin biodiversiteettisopimuksen Akwé:Kon ohjeiden suomenkielisen käännöksen. Čoakkámis dohkkeheimmet viimmat biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Ko rávvagiid suomagiel jorgalusa.
Se löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta dokumenteista. Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-ossodagas.
Suomennos myös julkaistaan esipuheineen lähiaikoina. Suomagiel jorgalus maid almmustahttojuvvo sáttasániidisguin lagašáiggiid.
Hyväksyimme taustamateriaaliksi saamelaiskäräjien tekemän selvityksen Akwé:Kon ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön. Dohkkeheimmet duogášmateriálan sámedikki dahkan čilgehusa Akwé:Ko rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide.
Neuvottelimme tiistaina Metsähallituksen kanssa metsänkäyttömenetelmistä saamelaisten kotiseutualueella. Disdaga ráđđádalaimet Meahcceráđđehusain vuovdegeavahanvugiin sámiid ruovttuguovllus.
Metsähallitus tulee esittelemään metsänkäyttömenetelmiä seuraavaan saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokoukseen. Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis.
Viime yhteiskokouksessa sovimme, että saamelaiskäräjät järjestää yhteiskokouksen vielä tänä vuonna kun suurimpia sallittuja poromääriä selvittävä työryhmä aloittaa toimintansa ja kokouksessa käsiteltäisiin näitä kysymyksiä. Mannan oktasaščoakkámis šiehtaimet, ahte sámediggi ordne oktasaščoakkáma vel dán jagi go bargojoavku, mii čielggada alimus lobálaš boazomeriid, álggaha barggus ja aiddo dan čoakkámis gieđahallojuvvole dát gažaldagat.
Ihmeellistä kyllä, työryhmää ei ole vieläkään asetettu vaikka nimeämiskirjeet tulivat jo kesäkuussa. Imaš gal, bargojoavku ii leat velge ásahuvvon vaikko nammadangirjjit bohte juo geassemánu.
Keskiviikkona osallistuin Rovaniemellä Metsähallituksen Pilke-talon avajaisiin. Gaskavahkko oassálasten Roavenjárggas Meahcceráđđehusa ođđa Pilke-dálu rahpandoaluide.
Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas korosti puheessaan saamelaiskulttuurin suojelun tärkeyttä saamelaisten kotiseutualueen valtion hallinnassa olevien maa-alueiden hoidossa ja käytössä sekä totesi yhteistyön saamelaiskäräjien kanssa parantuneen huomattavasti. Meahcceráđđehusa oaivehoavda Jyrki Kangas deattuhii sártnistis sámi kultuvrra suodjaleami dehálašvuođa sámiid ruovttuguovllu stáhta hálddašan eatnamiid dikšumis ja anus sihke oinnii ovttasbarggu sámedikkiin buorránan sakka.
Puheen pääaiheena oli Metsähallituksen hallintomalli ja rahoitustilanne. Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli.
Saamelaiskäräjät on vedonnut eduskuntaan, jotta luontopalvelujen rahoitusta ei pienennettäisi nykyisestä. Sámediggi lea doarjalan riikkabeivviide, vai luonddubálvalusaid ruhtadeapmi ii unniduvvole dálážis.
Metsähallituksen hallintomallista on luvattu järjestää saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut jo vuoden 2009 lopussa, mutta neuvotteluja ei ole kuulunut. Meahcceráđđehusa hálddašanmálles lea lohpiduvvon ordnejuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallan juo jagi 2009 loahpas, muhto ráđđádallamis gal ii leat gullon vel dán rádjái mihkkege.
Uutisissa on harva se viikko mitä erikoisempia ja villeimpiä esityksiä Metsähallituksen uudeksi hallintomalliksi. Ođđasiin lea measta vahkosaččat vaikko makkár imašlaš evttohusat Meahcceráđđehusa ođđa hálddašanmállen.
Hallintomallin uudistus ei missään nimessä ehdi vielä tähän eduskuntaan. Hálddašanmálle ođastus ii mainnage lágiin geargga dáid riikkabeivviid gieđahallamii.
Ilmeisesti hallitus olisi kuitenkin linjaamassa Metsähallituksen hallintomallin vielä tänä vuonna ja lain valmistelu jäisi tulevalle eduskunnalle. Jáhku mielde ráđđehus lea goitge linnjeme Meahcceráđđehusa hálddašanmálle vel dán jagi ja lága válmmaštallan bázálii boahtte riikkabeivviide.
Tuntuu aika ikävältä ajatukselta, että nykyinen hallitus juuri ennen eduskuntavaaleja on linjaamassa näin merkittävästä asiasta ja sitomassa tulevan eduskunnan käsiä. Orru gal oalle ahkidis jurdda, ahte dálá ráđđehus jur ovdal riikkabeaiveválggaid lea linnjeme ná mearkkašahtti áššis ja čatname boahtte riikkabeivviid gieđaid.
Valmistelu ei ole muutenkaan täyttänyt hyvän hallinnon vaatimuksia, sidosryhmiä ei ole kuultu ja asioita on valmisteltu salassa. Válmmaštallan ii leat muđuidge deavdán buori hálddahusa gáibádusaid, čanusjoavkkuid eai leat gullan áššis ja áššit leat válmmaštallojuvvon čihkosis.
Kaikkein järkevintä olisi rauhoittaa tilanne ja neuvotella asiasta EU komission kanssa. Buot jierbmámus livččii ráfáidahttit dili ja ráđđádallat áššis EU:a komisšuvnnain.
Jos Metsähallituksen hallintomalli vaatii todella muutoksia, asian valmistelu tulisi aloittaa eduskuntavaalien jälkeen työryhmässä, jossa olisivat avoimesti sidosryhmät ja metsähallituksen väki edustettuina. Jos Meahcceráđđehusa hálddašanmálle gáibida duođaid rievdadusaid, de ášši válmmaštallan galggalii álggahuvvot riikkabeaiveválggaid maŋŋel bargojoavkkus, mas livčče rabas vuogi mielde ráđđádallame čanusjoavkkut ja meahcceráđđehusa olbmot.
Torstaina tapasin Kanadan Suomen suurlähettilään ja Kanadan luteisterritorioiden alueen johtajan ja keskustelimme Kanadan ja Suomen alkuperäiskansapolitiikoista. Duorastaga deiven Kanada Suoma ambassadöra ja Kanada oarjedavveterritoriija hoavda ja ságastalaimet Kanada ja Suoma álgoálbmotpolitihkas.
Tänään perjantaina saamelaiskäräjien hallitus kokoontui puhelinkokoukseen nimeämään kiireellisiä edustuksia. Odne bearjadaga sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii nammadit muhtin hohpolaš ovddastusaid.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että saamelaislasten ja – nuorten taidetapahtuma järjestetään ensi vuonna ja järjestelyistä vastaa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta sekä virassaan aloittanut nuorisosihteeri ja perustettava nuorisoneuvosto. Sámedikki stivra maiddái mearridii, ahte sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo boahtte jagi ja lágidemiid ovddasvástádus lea sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegottis sihke virggistis álggahan nuoraidčállis ja boahttevaš nuoraidráđis.
Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta oli päättänyt olla järjestämättä tapahtumaa ensi vuonna ja hallitus käytti nyt otto-oikeuttaan ja päätti, että tapahtuma järjestetään. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi lei mearridan ahte dáiddadáhpáhus ii ordnejuvvole boahtte jagi ja stivra geavahii dál veto-rievttis ja mearridii, ahte dáhpáhus ordnejuvvo.
Tapahtuma on tärkeä saamelaislapsille ja - nuorille ja tapahtuman järjestämättä jättäminen antaisi ikävän viestin lapsille ja nuorille. Dáhpáhus lea dehálaš sámi mánáide ja nuoraide ja dáhpáhusa ordnekeahttá guođđin attálii ahkidis signála mánáide ja nuoraide.
Uskon, että kun saamme nuoret vielä vahvasti mukaan tapahtuman järjestelyistä saamme siitä entistä paremman ja monipuolisemman. Jáhkán, ahte go oažžut nuoraid vel nannosit mielde dáiddadáhpáhusa ordnemii, de oažžut das vel buoret ja geasuheaddji dáhpáhusa.
Ensi viikolla olen Ottawassa arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokouksessa. Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis.
Kokouksen asialistalla on mm.. Kanadan arktinen politiikka, Nunavutin hallintomalli ja kuulemme inuittien edustajia. Čoakkáma áššelisttus lea ee. Kanada árktalaš politihkka, Nunavuta hálddašanmálle ja gullat maid inuihtaid ovddasteddjiid.
Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet