klemetti.13.02.10_fin.txt.xml

Kansallispäivän jälkeen Saamelaisten kansallispäivän juhlinnat ovat ohi.	Álbmotbeaivve maŋŋel Sámi álbmotbeaivve ávvudeamit leat meaddel.
Saamelaiskäräjät järjesti ensimmäistä kertaa kaikille saamelaisille avoimet kansallispäivän juhlat ja juhlallisuuksiin osallistui yli 250 henkilöä pikku pakkasesta huolimatta.	Sámediggi lágidii vuosttaš geardde buot sápmelaččaide rabas álbmotbeaivve ávvudeami ja doaluide oassálastte badjel 250 olbmo unna buollažasas fuolakeahttá.
Juhlallisuudet sujuivat mielestäni hyvin, ja olin hyvin iloinen siitä, että lapsiperheitä oli saapunut paljon paikalle.	Mu mielas ávvudeapmi lihkostuvai bures ja ledjen hui ilus das, ahte báikki nala ledje boahtán olu mánnábearrašat.
Valitettavasti saamelaiskäräjäjäseniä oli juhlallisuuksissa hyvin vähän paikalla.	Šállošahtti lei dat go ávvudeapmái eai lean boahtán bearehaga sámediggeáirasat.
Tilaisuudessa pitämäni puhe löytyy pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta.	Dilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki www-siidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Mielestäni kansallispäivän juhlallisuuksia voisi kehittää edelleen ja kerätä kokemuksia erilaisista juhlien järjestelytavasta.	Mu mielas álbmotbeaivve doaluid sáhtálii ain buoridit ja čoaggit muosáhusaid sierralágán doaluid lágidanvugiin.
Toivoisin, että jonakin vuonna voisimme järjestää juhlallisuudet yhdessä esimerkiksi Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa.	Sávan, ahte muhtin jagi sáhtáleimmet lágidit ávvudemiid ovttas omd. Ruoŧa sámedikkiin.
Olisi mukava järjestää juhlallisuudet esimerkiksi Kaaresuvannossa, joka on Ruotsin ja Suomen saamelaisten yhteinen asuinkylä, tosin rajajoki jakaa sen kahden valtion alueelle.	Livččii suohtas lágidit doaluid omd. Gárasavvonis, mii lea Ruoŧa ja Suoma sápmelaččaid oktasaš orrungilli, man rádjeeatnu sirre guovtti riikii.
Aloitamme tästä keskustelut Ruotsin saamelaiskäräjien kanssa sopivan tilaisuuden tullen.	Álggahit ságastallama dás Ruoŧa sámedikkiin go dasa šaddá vuogas dilli.
Mielestäni on tärkeää, että kansallispäivänä korostetaan erityisesti saamen kansan yhteisöllisyyttä ja juhlallisuuksissa häivytettäisiin valtionrajoja.	Mu mielas lea dehálaš, ahte álbmotbeaivve deattuhit earenoamážit oktasaš sámi álbmoga sápmelašvuođa ja ávvudemiin jávkadit riikkarájiid.
Olemme kansa neljän valtion alueella, ja meidän tulisi luoda erityisesti kansallispäivänä tilaisuuksia saamelaisille juhlia saamelaisuutta kansallisvaltioiden rajoista huolimatta.	Miihan leat álbmot njealji riikkas ja mii galggaleimmet earenoamážit álbmotbeaivve viggat ráhkadit doaluid sápmelaččaide ja ávvudit sápmelašvuođa riikkárájiin beroškeahttá.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kutsunut YK:n alkuperäiskansakysymysten erityisraportoija James Anayan vierailulle saamelaisten pariin.	Sámi parlamentáralaš ráđđi lea bovden ON:a álgoálbmotáššiid sierraraporterejeaddji James Anaya guossástallat sápmelaččaid.
Vierailun ajankohta on nyt varmistunut, hän tulee 15.-16.4.	Galledeami áigi lea dál sihkkarastojuvvon, ja son boahtá 15.-16.4.
Rovaniemelle saamelaisten vieraaksi.	Roavenjárgii sápmelaččaid guossin.
Tilaisuuteen kutsutaan myös valtioiden edustajia ja mm. vähemmistövaltuutettu.	Dilálašvuhtii bovdejuvvojit maiddái stáhtaid ovddasteaddjit ja ee. veahádatáittardeaddji.
Vierailun yhtenä keskusteluteemana tulee olemaan saamelaisten oikeuksien toteutuminen.	Guossástallama olis oktan ságastallanfáddán boahtá leat sápmelaččaid vuoigatvuođaid olláhuvvan.
Keskustelussa nousee varmasti esille myös Suomen hakemus YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.	Ságastallamis boahtá sihkkarit ovdan maid Suoma ohcamuš ON:a dorvoráđi lahttun.
Se että Suomi ei ole ratifioinut Ilo 169- alkuperäiskansa- ja heimosopimusta on ongelma Suomen hakemukselle turvallisuusneuvostoon.	Go Suopma ii leat ratifiseren ILO 169 álgoálbmot- ja čeardasoahpamuša, de dat lea buncarákkis Suoma ohcamuššii dorvoráđđái.
Lähtökohta jäsenyydelle on se, että turvallisuusneuvoston jäsenvaltioiden tulee toimia kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti esimerkillisesti ja kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia.	Vuolggasadjin lahttuvuhtii lea dat, ahte dorvoráđi lahttoriikkat galget doaibmat geatnegahtton riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde ja leat ovdamearkan ja gudnejahttit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
Muuten on hankala arvostella muiden maiden toimintaa jos ei itse toimi kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.	Muđuid lea váttis árvvoštallat eará riikkaid doaimmaid jos ii ieš doaimma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.
Suomen ei pitäisi pyrkiä ratkomaan maailmanrauhan kysymyksiä mikäli se ei pysty ratkaisemaan tähän asti ratkaisemattomina pitämiään ongelmia maailman rauhallisimman kansan, saamelaisten kanssa.	Suopma ii galggale viggat čoavdit máilmmiráfi gažaldagaid jos dat ii ieš bastte čoavdit dán rádjái iežas čoavddekeahtesin atnin buncaraggáid máilmmi ráfálaččamus álbmogiin, sápmelaččaiguin.
Saamelaisministerien ja – presidenttien yhteiskokous järjestynee maaliskuussa ja silloin päätetään mm. pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen aloittamisesta.	Sámi presideanttaid ja – ministtariid oktasaščoakkán ordnahuvaš njukčamánu ja dalle mearriduvvo ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin álggaheamis.
Myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus kokoontuu maaliskuun alussa valmistelemaan varsinaista saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokousta.	Maiddái sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkana njukčamánu álggus válmmaštallat Sámi parlamentáralaš ráđi ollesčoakkáma.
Näen tärkeänä, että SPN alkaa pohtia yhteistä neuvottelustrategiaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen toimeenpanoneuvotteluja varten.	Oainnán mávssolažžan, ahte SPR suokkardallágoahtá oktasaš ráđđádallanstrategiija davviriikkalaš sámi soahpamuša ollášuhttinráđđádallamiid várás.
Jos saamelaiset eivät esiinny yhtenä rintamana sopimusneuvotteluissa näen, että sopimuksen toimeenpano voi vaarantua.	Jos sápmelaččat eai bargga ovttasráđiid soahpamušráđđádallamiin, de soahpamuša ollašuhttin sáhttá šaddat vára vuollái.
Ensi viikolla kansallinen biodiversiteettisopimuksen alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevan artikla 8(j):n toimeenpanoa valmisteleva työryhmä vierailee Inarissa.	Biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu, artihkal 8 (j) olláhuhttima váráš vuođđuduvvon álbmotlaš bargojoavku guossástallá boahtte vahku Anáris.
Työryhmä tutustuu saamelaismuseo Siidaan, kuulee kolttasaamelaisten luottamusmiestä kolttasaamelaisten perinteisestä tiedosta ja Sámi Duodjin edustajia saamelaisten perinteisestä tiedosta käsityökulttuurissa.	Bargojoavku oahpásnuvvá sámi musea Siidii, gullá nuortalaččaid luohttámušolbmo nuortalaččaid árbevirolaš dieđus ja Sámi Duoji ovddasteaddji sápmelaččaid árbevirolaš dieđus giehtaduodjekultuvrras.
Perjantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous.	Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Vuontisjärvellä 13.1.2010 Klemetti Näkkäläjärvi	Vuottesjávrres 13.2.2010 Juvvá Lemet