klemetti.14.06.11_fin.txt.xml

Perinteisestä tiedosta ja Islannin kokouksesta Viime viikolla melkein kahden vuoden urakka saatiin päätökseen ainakin vähäksi aikaa - artikla 8(j)-työryhmän työ, jossa minulla oli kunnia olla puheenjohtajana, saatiin päätökseen.	Árbevirolaš dieđus ja Islándda čoakkámis Mannan vahku measta guovtti jagi áŋgiruššan bođii mearrái, áŋkke muhtin áigái, go artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu, mas mus lei gudni doaibmat jođiheaddjin, loahpahuvvui.
Työ ei kuitenkaan tähän lopu.	Bargu ii goitge dása noga.
Esitimme raportissa 28 toimenpide-esitystä ja 11 suositusta.	Evttoheimmet raporttas 28 doaibmabidjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa.
Saamelaiskäräjillä on vahva rooli toimenpide-esitysten toteuttamisessa.	Sámedikkis lea nanu rolla doaibmabidjoevttohusaid olláhuhttimis.
Raportti luovutettiin ympäristöministeriölle 7.6.2011 Helsingissä pidetyssä seminaarissa.	Raporta luobahuvvui birasministeriijai 7.6.2011 Helssegis dollojun semináras.
Seminaarissa kuulimme Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumfin esityksen saamen käsityön perinteisestä tiedosta, tutkija Elina Helander-Renvallin puheen perinteisen tiedon tutkimustarpeista, puistonjohtaja Pirjo Seurujärven esityksen siitä miten Metsähallitus ottaa huomioon saamelaisen perinteisen tiedon ja ympäristöministeriön tervehdyksen sekä allekirjoittaneen loppuraportin esittelyn.	Semináras gulaimet Sámi Duodji rs ságadoalli Heijjá Ánne Rávnná, Rauna Triumfa, ovdanbuktojumi sámi duoji árbevirolaš dieđus, dutki Elina Helander-Renvalla logaldallama árbevirolaš dieđu dutkandárbbuin, álbmotmeahci jođiheaddji Pirjo Seurujärvi sáhkavuoru das mot Meahcceráđđehus váldá vuhtii sámi árbevirolaš dieđu ja birasministeriija dearvvahusa sihke mu sáhkavuoru, mas ovdanbukten loahpparaportta sisdoalu.
Raportti sai kiitosta ympäristöministeriön ylijohtaja Tanniselta perusteellisuudellaan ja realistisuudellaan, myös toimenpide-esitykset todettiin toteuttamiskelpoisiksi.	Raporta oaččui giittosa biramininteriija allahoavda Tannisis dan vuđolašvuođas ja realismmas, maiddái doaibmabidjoevttohusat gávnnahuvvoje vejolažžan olláhuhttojuvvot.
Raportti menee nyt biodiversiteettityöryhmän käsittelyyn.	Raporta manna dál biodiversiteahttabargojoavkku gieđahallamii.
Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta.	Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun.
8(j)-työryhmän loppuraporttiin on sitoutuneet keskeiset viranomaiset ja ministeriöt ja uskon, että toimenpide-esityksillä on mahdollisuus toteutua.	8(j)-bargojoavkku loahpparaportii leat čatnasan guovddášeiseválddit ja - ministeriijat ja jáhkán, ahte doaibmabidjoevttohusat sáhttet buresge olláhuvvat.
Raportti liitteineen, joita on useampi sata sivua, löytyy sekä ympäristöministeriön että saamelaiskäräjien sivuilta (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j).	Raporta čuvvosiiddisguin, mat leat oktiibuot máŋga čuođi siiddu, gávdno sihke birasministeriija ja sámedikki siidduin čujuhusain: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j).
Tiedotteet saameksi ja suomeksi löytyvät saamelaiskäräjien etusivulta ja ympäristöministeriön sivuilta.	Dieđáhusat sáme- ja suomagillii gávdnojit sámedikki ovdasiiddus ja birasministeriija siidduin.
Työryhmän työ on saanut jonkin verran julkisuutta.	Bargojoavkku bargu lea beaggán muhtin veardde.
Olin hyvin iloinen, että Helsingin Sanomat oli ottanut asian käsiteltäväkseen maanantain pääkirjoituksessaan.	Ledjen hui ilus, ahte Helsingin Sanomat-aviisa lei váldán ášši gieđahallamii mánnodaga oaivečállosisttis.
Asiakokonaisuus on ehkä hankalasti hahmottuva – saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja kansainväliset sopimukset.	Áššeollisvuođa soaitá leat váttis ipmirdit – sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat gullet luonddu máŋggalágánvuhtii.
Työryhmällä menikin paljon aikaa asiakokonaisuuden hahmottamiseen, mitä saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on ja mihin se liittyy.	Bargojoavkkus manainai olu áigi hábmet áššeollisvuođa, mii lea sápmelaččaid árbevirolaš diehtu, mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii ja masa dat obanassiige laktása.
Työryhmän raportti on sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin merkittävä saavutus.	Bargojoavkku raporta lea sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat hui mearkkašahtti diŋga.
Tulemme käsittelemään raporttia saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien poroisäntien ja saamelaiskäräjien yhteiskokouksessa, ja toki omassa edunvalvonnassamme ja toiminnassamme.	Boahtit gieđahallat raportta sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis, ja áinnas iežamet beroštumiid goziheamis ja doaimmasteamet.
Raportti tuo esityksiä koskin mm. saamen käsityön opetusta, maankäytön ohjausta, saamelaisporonhoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä, saamelaisen perinteisen tiedon tutkimus- ja elvytyshankkeiden rahoitusta ja saamen kielen elvyttämisohjelmaa.	Raporta buktá evttohusaid, mat gusket ee. sámi duoji oahpahusa, eanangeavaheami stivrema, lágaid mat stivrejit sámi boazodoalu, sámi árbevirolaš dieđu dutkan- ja ealáskahttinfidnuid ruhtadeami ja sámegiela ealáskahttinprográmma.
Esitykset löytyvät kootusti loppuraportin liitteestä 1.	Evttohusat gávdnojit čohkkejun hámis loahpparaportta čuvvosis 1.
Helsingistä lähdin kohti Islantia arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean kokoukseen.	Helssegis dollejin Islándii árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámii.
Komitea piti kaksipäiväisen kokouksen, jossa käsiteltiin mm. arktisen alueen hallinnon tulevaisuutta ja linjattiin omaa näkemystä miten arktista neuvostoa tulisi kehittää.	Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot.
Arktisessa neuvostossa on aloitettu toisen arktisen alueen inhimillisen raportin tekeminen.	Árktalaš ráđis lea álggahuvvon nuppi árktalaš guovllu olmmošlaš raportta ráhkadeapmi.
Edellisestä on aikaa jo kahdeksan vuotta, joten raportin uudistamiselle olikin jo tarvetta.	Ovddit raporttas lea juo áigi gávcci jagi áigi, nu ahte raportta ođasnuhttimii gal leige juo dárbu.
Kiinnitin huomiota siihen, että raportin tulee tarjota tietoa poliittisille päättäjille ja raportin teossa tulee olla mukana alkuperäiskansatutkijoita ja perinteisen tiedon haltijoita.	Giddejin fuomášumi dasa, ahte raporta galgá fállat dieđu politihkalaš mearrideddjiide ja raportta duddjomis galget leat mielde álgoálbmotdutkit ja árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit.
Jotta raportin toteutumista olisi helppo seurata, esitin raportissa käyttöön otettavaksi indikaattoreita.	Vai raportta olláhuhttima livččii álki čuovvut, de evttohin ahte raporttas galget váldojuvvot atnui indikáhtorat.
Koska inhimillinen kehitys on sidoksissa luonnon monimuotoisuuteen, esitin indikaattoreiksi ainakin biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksien hyväksymät indikaattorit alkuperäiskansakielten asemasta ja kehityksestä sekä alkuperäiskansojen perinteisten elinkeinojen ja asuma- ja nautinta-alueiden asemasta ja kehityksestä.	Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.
Kokouksessa käsiteltiin myös alustavasti arktisten parlamentaarikkojen 10. konferenssin teemoja.	Čoakkámis gieđahallojuvvoje álgovuolggálaččat árktalaš parlamentarihkkáriid 10. konfereanssa fáttát.
Konferenssi pidetään syksyllä 2012 Reykjavikissa.	Konfereansa dollojuvvo čakčat 2012 Reykjavikas.
Yhtenä teemana konferenssissa on arktisen alueen hallinto.	Konfereanssa oktan fáddán lea árktalaš guovllu háldahus.
Toin esille näkemyksiä arktisen alueen hallinnoksi komitealle alkuperäiskansa-näkökulmasta.	Bukten ovdan oainnuid árktalaš guovllu hálddahussan álgoálbmogiid geahččanguovllus.
Esitin huolenaiheeni siitä, että jos suuret valtiot, kuten Japani ja Kiina, tulevat arktisen neuvoston pysyviksi tarkkailijoiksi, niin ne voivat tuoda omat vaatimuksensa arktiseen politiikkaan.	Bukten ovdan iežan fuola das, ahte jos stuora riikkat, dego Japána ja Kiinná, bohtet árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin, dat sáhttet buktit iežaset gáibádusaid árktalaš politihkkii.
Keskustelin muutaman tutkijan kanssa kokouksen yhteydessä ja he totesivat, että aikaisemmin tarkkailijamaat ovat voineet vaikuttaa arktisen neuvoston päätöksiin, jos ne ovat olleet kielteisiä kyseisille maille.	Ságastallen muhtin dutkiin čoakkáma olis ja sii maid ledje fuobmán, ahte ovdal dárkojeaddjeriikkat leat sáhttán váikkuhit árktalaš ráđi mearrádusaide, jos dat leat leamaš biehtadahkkásat daidda riikkaide.
Tällainen toiminta tulisi varmasti lisääntymään, erityisesti koska tällaisilla mailla mukaan lukien Kiinalla ja Japanilla on merkittäviä resursseja.	Dákkár doaibma lassánivččii sihkkarit, earenoamážit go dakkár riikkain, mielde lohkkon Kiinnás ja Japánas, leat mearkkašahtti resurssat.
Kiinnitin huomiota myös siihen, että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean asema tulisi selkiyttää arktisen neuvoston hallinnossa ja että arktisen neuvoston hallintoa tulisi ohjata laillisesti sidotulla sopimuksella jäsenvaltioiden välillä.	Giddejin fuomášumi maid dasa, ahte árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea sajádaga galggalii čielggasmahttit árktalaš ráđi hálddahusas ja ahte árktalaš ráđi hálddahusa galggalii stivret lagálaččat čadnon lahttoriikkaid gaskavuođa soahpamušain.
Pysyvien tarkkailijoiden roolia tulee myös vahvistaa arktisen alueen hallinnossa.	Bissovaš dárkojeddjiid rolla galgá maid váfistuvvot árktalaš guovllu hálddahusas.
Kokouksessa pitämäni alustus löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta suluissa olevasta osoitteesta (www.samediggi.fi/puheet).	Mu čoakkámis doallan sáhkavuorru gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (www.sámediggi.fi/puheet).
Komitea jatkaa arktisen alueen hallintomallin käsittelyä vielä syksyllä ja asia viedään seuraavan arktisten parlamentaarikkojen konferenssin käsittelyyn.	Komitea joatká árktalaš guovllu hálddahusmálle gieđahallama vel čakčat ja ášši dolvojuvvo čuovvovaš árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssa gieđahallamii.
Käsittelemme asiaa myös saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa.	Gieđahallat ášši maid sámi parlamentáralaš ráđis.
Tällä viikolla on saamelaiskäräjien hallituksen kokous, joka valmistelee saamelaiskäräjien yleiskokousta.	Dán vahku lea sámedikki stivrra čoakkán, mii válmmaštallá sámedikki dievasčoakkáma.
Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään kesäkuun lopussa.	Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo geassemánu loahpas.
Vuontisjärvi 14.06.2011	Vuottesjávrres 14.06.2011
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet