klemetti.17.06.10_fin.txt.xml
Luonnonsuojelukäräjien tunnelmia Viime viikolla oli sekä artikla 8(j)-työryhmän kokous että luonnonsuojelukäräjät Utsjoella.
Luonddusuodjalangearregiin Mannan vahku lei sihke artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkán ja luonddusuodjalangearregat Ohcejogas.
8(j)-työryhmän vieraana oli uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnittelmaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Pekka Salminen ja tunturit- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Yrjö Norokorpi.
8(j)-bargojoavkku guossin lei uhkivuloš luonddutiippaid (Lutu) doaibmaplána válmmaštalli bargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja duoddarat-áššedovdibargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi.
Lisätietoa Lutu-toimintasuunnitelmasta löytyy ympäristö-ministeriön kotisivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus
Lassidiehtu Lutu-doaibmaplánas gávdno birasministeriija čujuhusas: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus
Vuonna 2008 valmistui selvitys Suomen luontotyyppien tilanteesta.
Jagi 2008 gárvánii čilgehus Suoma luonddutiippaid dilis.
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan toimintasuunnitelman uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi.
Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku ráhkadit doaibmaplána uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás.
Työryhmän tulee olla selvillä alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän, artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän työskentelystä ja ottaa huomioon työryhmän tekemät ehdotukset.
Bargojoavku galgá leat diđolaš artihkal 8(j) álbmotlaš áššedovdibargojoavkku barggus, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbedieđu, ja váldit vuhtii bargojoavkku bargan evttohusaid.
8(j)-työryhmä käsitteli kokouksessaan tämänhetkistä toimintasuunnitelmaluonnosta ja asiasta käytiin vilkas keskustelu.
8(j)-bargojoavku gieđahalai čoakkámisttis dáláš doaibmaplánahápmosa ja áššis lei ealaskas ságastallan.
Keskustelu käytiin erityisesti poronhoitoa koskevien esityksien osalta.
Ságastallan gieđahalai earenoamážit evttohusaid, mat guske boazodoalu.
Sovimme, että LuTu-toimintasuunnitelmaa käsitellään syksyllä saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen poroisäntien yhteiskokouksessa.
Soabaimet, ahte Lutu-doaibmaplána gieđahallojuvvo čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidđđid oktasaščoakkámis.
Kokouksen muina asioina oli 8(j)-työryhmän työn toteutumisen seuranta.
Čoakkáma eará áššin lei 8(j)-bargojoavkku barggu olláhuvvama čuovvun.
Työryhmän yhtenä tehtävänä on käydä läpi biodiversiteettisopimuksen suhdetta alkuperäiskansajulistukseen ja muihin Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin.
Bargojoavkku oktan bargun lea mannat čađa biodiversiteahttasoahpamuša gaskavuođa álgoálbmotjulggaštussii ja eará Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Koska ulkoasianministeriö on jättäytynyt työryhmätyöskentelyn ulkopuolelle, tehtävän toteutuminen on vaikeutunut.
Go olgoáššiidministeriija lea báhcán eret bargojoavkkus, de barggu olláhuvvan lea šaddan váddáseabbon.
Sovimme, että saamelaiskäräjät käy läpi muut kansainväliset velvoitteet ja lähestymme ulkoasianministeriötä pikaisesti uudelleen ja vaadimme heitä täyttämään velvoitteensa ja käymään läpi alkuperäiskansajulistusta suhteessa biodiversiteettisopimukseen.
Šiehtaimet, ahte sámediggi manná čađa eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja lahkonit olgoáššiidministeriija fargga ođđasit ja gáibidit dan deavdit geatnagasvuođaidis ja mannat álgoálbmotjulggaštusa čađa biodiversiteahttasoahpamuša ektui.
Torstaina oli luonnonsuojelukäräjien ja 8(j)-työryhmän yhteinen maastopäivä, johon en valitettavasti voinut osallistua saamelaiskulttuurikeskuksen peruskiven muuraustilaisuuden johdosta.
Duorastaga lei luonddusuodjalangearregiid 8(j)-bargojoavkku oktasaš meahccebeaivi, masa in sáhttán oassálastit sámi kulturguovddáža vuođđogeađggi muvrendilálašvuođa geažil.
Perjantaina oli luonnonsuojelukäräjien varsinainen kokouspäivä.
Bearjadaga lei luonddusuodjalangearregiid aitosaš čoakkánbeaivi.
Asialistalla oli ympäristöministeriön, Lapin Ely-keskuksen ja metsähallituksen ajankohtaisia asioita.
Áššelisttus ledje birasministeriija, Sámi ejb (= Lapin ely; davvisámegiel čilgehus mielde guovlohálddašan-ođastusa maŋŋel ovddeš Sámi leana doaibmaviidodaga sadjái boahtán guovlohálddašan-viidodaga virgelágadusguovddáža nubbi lahkki, ng. ealáhus-, johtalus- ja birasguovddáš ja dan doaibmaguovlu) ja meahcceráđđehusa áigeguovdilis áššiin.
Inarijärven osayleiskaavan valmistelu nousi vahvasti keskusteluun ja nykyistä kaavaehdotusta pidettiin ylimitoitettuna.
Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallan loktanii nannosit ságastallamii ja dáláš lávvaevttohus adnojuvvui hui sakka badjelmeare lávvejuvvon.
Keskustelimme myös Suomen ympäristökeskuksen valmisteltavana olevasta arvioinnista luonnonsuojelulain ja erämaalain toteutumisesta ja toivoimme, että SYKE kuulisi työssään artikla 8(j)-työryhmää.
Ságastalaimet maiddái Suoma birasguovddáža válmmaštallanvuloš árvvoštallamis luonddusuodjalanlága ja meahccelága olláhuvvamis ja sávaimet ahte SBiG (= SYKE) gulalii barggustis artihkal 8(j)-bargojoavkku.
Keskustelimme laajasti myös maastoliikennelain osauudistuksesta, ja uudistus koettiin hyvin ongelmalliseksi.
Ságastalaimet viidát maiddái meahccejohtaluslága oasseođastusas, ja ođastus adnojuvvui hui problemáhtalažžan.
Toivoimmekin, että lain osauudistus menisi uudelleen valmisteluun ja että valmistelussa ympäristöministeriö kuulisi paremmin Lapin viranomaisia ja saamelaiskäräjiä, koska tunnemme olosuhteet.
Sávaimetnai, ahte lága oasseođastus manalii ođđasit válmmaštallamii ja ahte válmmaštallamis birasministeriija gulalii vuđolaččabut Sámi guovlohálddašanviidodaga eiseválddiid ja sámedikki, daningo dovdat diliid.
Luonnonsuojelukäräjät ovat tärkeitä tiedonvaihdolle.
Luonddusuodjalangearregat leat dehálaččat diehtolonohallamii.
Mitään päätöksiä käräjillä ei tehdä, vaan tarkoitus on keskustella ajankohtaisista asioista.
Matge mearrádusaid gearregiin eai dahkko, muhto ulbmilin lea ságastallat áigeguovdilis áššiin.
Ainoa päätös, joka luonnonsuojelukäräjillä tehdään, on sen seuraava kokoontumispaikka.
Áidna mearrádus, mii luonddusuodjalangearregiin dahkko, lea dan čuovvovaš čoahkkananbáiki.
Seuraavan kerran tapaamme Sevettijärven Opukasjärvellä.
Čuovvovaš háve čoahkkanit Čeavetjávrri Hooppâgjävris (das ii leat davisámegiel namma).
Metsähallitus on työssään alkanut soveltamaan uutta metsäsertifiointikriteeristöä (PEFC), josta oli paljon keskustelua viime vuonna myös blogissani.
Meahcceráđđehus lea guoskadišgoahtán ođđa vuovdesertifiserenkriteara (PEFC), mas lei olu ságastallan diibmá maiddái mu bloggas.
Jotkut poliitikot ja poromiehet toivoivat, että saamelaiskäräjät ei olisi lähtenyt metsäsertifiointikriteeriin mukaan.
Muhtin politihkkarat ja boazoolbmot sávve, ahte sámediggi ii livčče vuolgán vuovdesertifiserenkriterii mielde.
Uusi metsäsertifiointikriteeristö odottaa vielä kansainvälisen PEFC-järjestön hyväksyntää, asia on viivästynyt ilmeisesti käännösongelmista johtuen.
Ođđa vuovdesertifiserenkritearat vurdet vel riikkaidgaskasaš PEFC-organisašuvnna dohkkeheami, ášši lea maŋŋonan várra jorgalanváttisvuođaid geažil.
On kuitenkin hyvä, että metsähallitus on alkanut toimeenpanna jo kriteeristöään.
Lea goitge buorre, ahte meahcceráđđehus lea juo riepman olláhuhttit kritearaidis.
Olen kuullut, että metsäsertifiointikriteeri on antanut hyvän pohjan ja on hyvä työkalu neuvotellessa saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa.
Lean gullan, ahte vuovdesertifiserenkriteara lea addán buori vuođu ja lea buorre bargoneavvu ráđđádaladettiin sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin.
Metsähallitus on jo päässyt sopimuksiin muutamien paliskuntien kanssa metsänhakkuista uuden metsäsertifiointikriteerin nojalla.
Meahcceráđđehus lea juo ožžon soahpamuša muhtin bálgesiiguin vuovdečuollamiin ođđa vuovdesertifiserenkriteara vuođol.
On hyvä, että paliskunnat pääsevät metsähallituksen kanssa sopimuksiin ja tämä helpottaa myös saamelaiskäräjien työtä.
Lea buorre, ahte bálgesat barget soahpamušaid meahcceráđđehusain ja dát maid álkidahttá sámedikki barggu.
Kuluva viikko on onneksi rauhallisempi kuin edelliset viikot ja pääsen keskittymään välillä muihin töihin.
Dát vahkku lea lihkus ráfálaččat go ovddit vahkut ja beasan vuojulduvvat maid eará bargguide.
Loppuviikosta kylläkin käyn Helsingissä saamelaisten kannalta hyvin mielenkiintoisessa seminaarissa, kyse on Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta, ns. Rose-Roth-seminaarissa.
Loahppavahku lean gal Helssegis sápmelaččaid dáfus hui miellagiddevaš semináras. Jearaldat lea Nato parlamentáralaš dievasčoakkámis, ng. Rose-Roth-semináras.
Puhun seminaarissa mm. alkuperäiskansojen oikeuksista, ilmastonmuutoksesta ja Naton toiminnasta arktisella alueella.
Ságastalan semináras ee. álgoálbmogiid vuoigatvuođain, dálkkádatrievdamis ja Nato doaimmas árktalaš viidodagain.
Seminaarissa pitämäni puhe löytyy lauantaista lähtien saamelaiskäräjien kotisivuilta, valitettavasti vain englanniksi.
Semináras mu doallan sáhka gávdno álvvordaga rájes sámedikki ruovttusiidduin, dađi bahábot dušše eŋgelasgillii.
Yritämme säästää saamelaiskäräjien resursseja ja kirjoittaa puheet tällaisiin tilaisuuksiin suoraan englanniksi.
Geahččalis seastit sámedikki vátna resurssaid ja čállit ságaid dákkár dilálašvuođaide njuolga eŋgelasgillii.
Vuontisjärvellä 17.6.2010 Klemetti Näkkäläjärvi
Vuottesjávrres 17.6.2010 Juvvá Lemet