klemetti.18.01.15_fin.txt.xml

Myöhäiset uuden vuoden toivotukset Blogi on jäänyt päivittämättä pitkäksi aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Maŋŋidis ođđa jagi sávaldagat Blogga lea báhcán čálekeahttá guhkes áigái ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat. Minulla on hieman huono omatunto kun blogi on jäänyt näin pitkäksi aikaa päivittämättä. Mus lea veaháš heajos oamedovdu go blogga lea báhcán guhkes áigái ođasnuhtekeahttá áigge dássái. Olen monesti aloittanut blogin kirjoittamisen ja päässytkin pitkälle, mutta aina on tullut kiireellisempää työasiaa enkä ole päässyt loppuun asti blogissani. Lean máŋgga háve álggahan blogga čállima ja beassannai guhkás, muhto álohii leat boahtán hohpoleabbo bargoáššit inge leat beassan loahpa rádjái bloggastan. Tavallisesti laitan uuden vuoden aikoina katsauksen menneeseen ja tulevaan. Dábálaččat dagan ođđa jagi áiggiid geahčastaga báhcán jahkái ja ođđa jahkái. Joulun ja uuden vuoden välinen aika meni minulta sairastellessa ja blogin päivitys on jäänyt yhä kauemmaksi. Mu juovllaid ja ođđa jagi gaska manai buohcamii ja blogga čállin maŋŋonii ain guhkkelii. Uusi vuosi, uudet haasteet Ođđa jahki, ođđa hástalusat Viime vuosi oli näiden kahden puheenjohtajakauteni historian raskain ja kiireisin. Diimma jahki lei dán guovtti ságadoalliáigodahkan historjjá losimus ja hohpolaččamus. Paljon on ehtinyt tapahtua. Olu lea háhppehan dáhpáhuvvat. Alkuvuosi tulee olemaan myös hyvin, hyvin kiireinen, koska eduskuntakausi lähenee loppuaan ja eduskunnassa on useita saamelaisille tärkeitä lakiesityksiä käsiteltävänä, jotka ratkaisevat millainen tulevaisuus saamelaisilla on Suomessa. Álgojahki lea maid hui diliheapme ja šaddá gierddahallat go riikkabeaiveáigodat lahkona loahpa ja riikkabeaivvit gieđahallet maid máŋggaid sápmelaččaide dáhálaš láhkaevttohusaid, ja dathan mearridit makkár boahtteáigi sápmelaččain lea Suomas. Minulle henkilökohtaisestikin vuosi on mielenkiintoinen ja ehkä haikeakin. Munnje persovnnalaččatnai jahki lea miellagiddevaš ja veaháš ahkitnai. Nyt on viimeinen kauteni ja kauden viimeinen vuosi puheenjohtajana. Dál lea mu maŋimus badji ja baji maŋimus jahki ságadoallin. Olen myös päättänyt, etten lähde ehdolle seuraaviin saamelaiskäräjävaaleihin. Lean maid mearridan, ahte in vuolgge evttohassan čuovvovaš sámediggeválggaide. Halusin kertoa asiasta hyvissä ajoin ja myös lopettaa spekulaatiot siitä, että pyrkisinkin seuraavissa vaaleissa taas puheenjohtajaksi. Háliidin muitalit áššis áiggebále ja maiddái loahpahit spekulašuvnnaid das, ahte vikkalinnai čuovvovaš válggain fas ságadoallin. Saamelaispolitiikka ja saamelaisten oikeuksien edistäminen ovat minulle todella tärkeitä asioita ja luopuminen on henkilökohtaisestikin vaikeaa. Sámi politihkka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi leat munnje duođaid dehálaš áššit ja luohpan lea persovnnalaččatnai váttis. Mutta minun on aika etsiä uusia haasteita ja palata tutkijan kentälle ja osallistua sieltä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Muhto mus lea áigi ohcat ođđa hástalusaid ja máhccat dutki gieddái ja oassálastit dan guvllos servodatlaš ságastallamii. Saamelaispolitiikan on myös aika uudistua ja mikäli eduskunnassa olevat saamelaisia koskettavat lakihankkeet hyväksytään sellaisenaan, saamelaiskäräjien toimintaympäristö tulee olemaan täysin erilainen kuin nyt ja saamelaiskäräjillä tulee olemaan todellista vaikutusvaltaa. Sámi politihkas lea maid áigi ođasnuvvat ja jos riikkabeivviid sámi láhkafidnut dohkkehuvvojit dakkáražžan, de sámedikki doaibmabiras boahtá leat áibbas earálágán go dál ja sámedikkis boahtá leat duođalaš váikkuhanváldi. On ehdottoman tärkeää, että saamelaiskäräjien politiikka ei henkilöidy, ja että uudella saamelaiskäräjien johdolla on mahdollisuus aidosti tehdä uudenlaista politiikkaa ja tuoda uusia ajatuksia ja visioita. Lea eavttohis dehálaš, ahte sámedikki politihkka ii šatta persovnnalažžan, ja ahte ođđa sámedikki seahčagasas lea vejolašvuohta rievttes ládje bargat ođđalágán politihka ja buktit ovdan ođđa jurdagiid ja višuvnnaid. Tämä on myös viimeinen vuosi kun pidän blogiani, koska blogin pitäminen päättyy puheenjohtajuuden myötä. Dát lea maid maŋimus jahki go doalan blogga, daningo blogga doallan nohká ságadoalli barggu mielde. Annankin tässä myöhästyneen uudenvuodenlupauksen että päivitän blogiani viime vuotta aktiivisemmin. Attánnai dál maŋŋonan ođđajagi lohpádusa, ahte ođasnuhttán blogga áigedássái diimmáža dávjjibut. Saamelaiskäräjillä on vähän nuoria ja naisia edustajina. Sámedikkis leat unnán nuorat ja nissonolbmot ovddasteaddjin. Saamelaiskäräjillä ei ole puolueita eikä yhteislistoja, jotka voisivat huolehtia nuorten ja naisten edustuksesta, eri elinkeinojen ja eri alueiden ehdokasasettelussa. Sámedikkis eai leat bellodagat eaige oktasašlisttut, mat bealisteaset sáhtále atnit ávvira nuoraid ja nissonolbmuid ovddastusas, sierra ealáhusaid ja sierra guovlluid evttohasásaheamis. Yksilöillä on täten suuri vastuu huolehtia osaltaan siitä, että saamelaiskäräjät edustaa monipuolisesti saamelaisyhteisöä, sukupuolia ja eri ikäpolvia. Ovttaskas olbmuin lea dákko bakte stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte sámediggi ovddasta máŋggabeallásaččat sámi servoša, sohkabeliid ja sierra buolvvaid. Seuraavat saamelaiskäräjien vaalit tulevat olemaan todella tärkeät ja ratkaisevat saamelaispolitiikan suunnan. Čuovvovaš sámedikki válggat bohtet leat duođaid dehálaččat ja dat mearridit sámedikki háltti. Uudelta saamelaiskäräjiltä odotetaan todella paljon ja sen vastuulle tulee niin saamelaiskäräjälain kuin ILO 169-sopimuksen toimeenpano. Ođđa sámedikkis vurdojuvvo duođaid olu ja dan ovddasvástádussan šaddá sámediggelága nugo ILO 169-soahpmuša olláhuhttin. On hyvin tärkeää, että paikalliset saamelaisyhteisöt pohtisivat yhdessä ehdokasasettelua siten, että ehdokkaina olisi monipuolisesti saamelaisyhteisön edustajia. Lea hui dehálaš, ahte báikkálaš sámi servošat suokkardalale evttohasásaheami ovttas dađi lági mielde, ahte evttohassan livčče máŋggalágán sámi servoša ovddasteaddjit. Muutama sana viime vuodesta Muhtin sátni diimmážis Viime vuodesta päällimmäisenä jää valitettavasti mieleen saamelaisvastaisen liikkeen nousu sekä ihmisyyden ja sivistyksen taantuminen. Diimmážis bajimussan báhcá dađi bahábut millii sápmelašvuostásaš lihkadusa čuožžileapmi sihke olmmošvuođa ja čuvgehusa maŋás mannan. Saamelaisten oikeuksista on tullut eduskunnassakin kyse valtaväestön oikeuksista. Sápmelaččaid vuoigatvuođain lea boahtán riikkabeivviid olisnai gažaldat váldoálbmoga vuoigatvuođain. Se todellisuus missä saamelaiset elävät ja monien päätöksentekijöiden maailma ja käsitys saamelaisuudesta eivät tunnu kohtaavan. Dat duohtavuohta, mas sápmelaččat ellet, ja máŋggaid mearrideddjiid máilbmi ja ipmárdus sápmelašvuođas eai oro deaivame. Valiokuntakuulemisissa ja eduskunnan lähetekeskustelussa saamelaiskäräjälaista ja Ilo 169-sopimuksesta tämä on käynyt hyvin selkeästi ilmi. Váljagoddegullamiin ja riikkabeivviid sáttaságastallamis sámediggelága ja Ilo 169-soahpamuša olis dát lea vuhtton hui čielgasit. Valiokuntakuulemiset ovat olleet hyvin raskaita ja olen hyvin surullinen siitä, että saamelaisten oikeuksia vastustavien yksittäisten yhdistysten mielipiteet on nostettu samanarvoiseksi tai jopa merkittävämmäksi saamelaiskäräjien näkemyksen kanssa. Váljagoddegullamat leat leamaš hui lossadat ja lean hui morašmielain das, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálasti ovttaskas servviid oaivilat leat bajiduvvon seammaárvosažžan dehe juobe mávssolaččabun sámedikki oainnuiguin. Tämä käy valitettavan hyvin ilmi maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnoista saamelaiskäräjälaiksi. Dát vuhtto šállošahtti bures sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallima- ja dásseárvováljagotti cealkámušain sámediggeláhkan. Sekä saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä että Ilo 169-sopimuksen ratifioinnin valiokuntakuulemisissa on tuotu esille Näkkälän paliskunnan jako, millä ei ole mitään tekemistä kummankaan lakihankkeen kanssa, ja kuulemani mukaan valiokunnille on esitetty myös minun sukuyhteyksiäni sukukaavioilla. Sihke sámediggelága ođasnuhttima olis ja Ilo 169-soahpamuša ratifiserema váljagoddegullamiin lea bukton ovdan Näkkela bálgesa juohkin, mas ii leat mihkkege dahkamušaid goapppainge láhkafidnuin, ja váljagottiide leat gul ovdanbuktojuvvon maid mu sohkaoktavuođat sohkalávaiguin. Olen hyvin huolestunut yhteiskunnan jäsenenä siitä, millaisia tietoja ja ns. asiantuntijoita valiokunnat käyttävät valiokuntien päätöksenteossa. Lean hui fuolas servodaga osolažžan das, makkár dieđuid ja ng. áššedovdiid váljagottit atnet váljagottiid mearrádusdahkamis. On puhuttu pitkään, että valiokuntien kokouksien tulisi olla avoimia. Guhká lea hubmojuvvon das, ahte váljagottiid čoakkámat galggale leat rahpasat. Olen siirtynyt kannattamaan tätä ajatusta lainvalmistelua koskevien kuulemisten osalta. Lean guottihišgoahtán dán jurdaga gullamiid olis, mat gusket láhkaválmmaštallama. Luonnollisesti kaikissa ulko- ja turvallispoliittisissa asioissa kokoukset ja kuulemiset eivät voi olla avoimia. Diehttelas buot olgo- ja dorvvolašvuohtapolitihkalaš áššiin čoakkámat ja gullamat eai sáhte leat rahpasat. Mielestäni on hyvin tärkeää, että suuri yleisö saa tietää mitä tahoja eduskunnan valiokunnan kuulevat ja millaisiin faktoihin kuultavien tahojen esitykset pohjautuvat. Mu mielas lea hui dehálaš, ahte stuora álbmot oažžu diehtit makkár beliid riikkabeivviid váljagottit gullet ja makkár duohtaáššiide vuođđuduvvet gullanvuloš beliid ovdanbuktojumit. Kuultavat tahot kertovat myös siitä arvomaailmasta, mikä valiokunnan jäsenillä on. Gullanvuloš bealit muitalit maid dan árvomáilmmis, mii váljagotti lahtuin lea. Kuten edellisestäkin voidaan päätellä viime vuonna saatiin eduskuntaan kaksi saamelaisille tärkeää hallituksen lakiesitystä, saamelaiskäräjälaki ja ILO 169-sopimuksen ratifiointi. Dego ovddabealdenai sáhttá árvvoštallat, diibmá riikkabeivviide ovdáne guokte sápmelaččaide dehálaš ráđđehusa láhkaevttohusa, sámediggeláhka ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren. Näiden valmisteltu vaati paljon töitä. Dáid válmmaštallan barggahii hui olu sámedikkinai. Saamelaiskäräjät sai myös päättää, viedäänkö kyseiset lakihankkeet eduskuntaan vai ei. Sámediggi beasai maid mearridit, ovdánitgo namuhuvvon láhkafidnut riikkabeivviide vai eai. Saamelaiskäräjillä oli ensimmäistä kertaa aito mahdollisuus päättää saamelaisten oikeusaseman kehittymisestä. Sámedikkis lei vuosttaš geardde albma vejolašvuohta mearridit sápmelaččaid riektesajádaga gárganeamis. Kaivoslain toimeenpanon osalta tilanne on myös muuttunut. Ruvkelága olláhuhttima buohta dilli lea rievdan. Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella. Alimus hálddahusriekti (AHR) linnjii ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus. KHO hyväksyi saamelaiskäräjien tekemät valitukset hallinto-oikeuteen ja totesi, että kaivosviranomainen, Tukes, ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille. AHR dohkkehii sámedikki váidalusaid hálddahusriektái ja celkkii, ahte ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus (suomagiel. Tukes), ii lean lean čielggadan lobi mield váikkuhusaid sámi kultuvrii. Saamelaiskäräjät on neuvotellut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa miten KHO:n päätös tulee huomioida kaivosviranomaisen tulosohjauksessa. Sámediggi lea ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain mot AHR:a mearrádus galgá váldojuvvot vuhtii ruvkeeiseválddi boađusstivremis. Kansainvälisellä tasolla saamelaisten oikeudet olivat myös esillä. Riikkaidgaskasaš dásis sámiid rievttit ledje maid ovdan. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä (TSS) asioita koskeva komitea antoi Suomelle suositukset parantaa saamelaisten asemaa. ON:a ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš áššiid komitea (ESK) attii Supmii ávžžuhusaid buoridit sapmelaččaid dili. Myös naisten syrjintää käsittelevä komitea antoi Suomelle suosituksia mm. saamelaisnaisten aseman parantamiseksi. Maiddái komitea, mii gieđahallá nissonolbmuid vealaheami, attii Supmii ávžžuhusaid ee. sámi nissoniid dili buorideami várás. Euroopan neuvosto järjesti ensimmäisen yhtä kansaa käsittelevän seminaarin, joka koski siis saamelaisia. Eurohpá ráđđi lágidii vuosttaš geardde seminára, mii gieđahalai ovtta álbmoga, fáddán lei sápmelaččaid dilli. Seminaari oli aivan uudenlainen tapa tuoda Euroopan neuvostoa lähemmäs ruohonjuuritasoa. Seminára lei aivve ođđalágán vuohki buktit ovdan Eurohpá ráđi lagabui rásseruohtasdási. Seminaari toi Euroopan neuvostolle tietoa saamelaisista, saamelaisille tietoa Euroopan neuvostosta ja uskoakseni myös kansainvälisesti ja sisäpoliittisestikin. Seminára buvttii Eurohpá ráđđái dieđu sápmelaččain, sápmelaččaide dieđu Eurohpá ráđis ja diehttelas maid riikkaidgaskasaččat ja sispolitihkalaččatnai. Merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli luonnollisesti YK:n alkuperäiskansakonferenssi alkusyksyllä. Mávssolaččamus riikkaidgaskasaš dáhpáhus lei diehttelas ON:a álgoálbmotkonfereansa álgočavčča. Konferenssissa valtiot sitoutuivat alkuperäiskansajulistuksen tavoitteiden toimeenpanoon. Konfereanssas stáhtat čatnase álgoálbmotjulggaštusa ulbmiliid olláhuhttimii. Myös biodiversiteettisopimus kehittyi. Maiddái biodiversiteahttasoahpamuš gárganii. Syksyllä pidetyssä biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa päätettiin jatkossa käyttää osapuolikokouksen päätöksissä alkuperäis- ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisön sijasta alkuperäiskansa ja perinteisen elämänmuodon omaavan paikallisyhteisö – termiä. Čakčat dollojun biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis mearriduvvui das duohko adnot oassebeallečoakkáma mearrádusain eami- ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašservoša sajis álgoálbmot ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašsearvvuš – tearpma. Päätös oli tärkeä ja korostaa sopimuksen kehittyvää luonnetta ja ottaa huomioon myös YK:n alkuperäiskansajulistuksen. Mearrádus lei dehálaš ja dat deattuha soahpamuša gárganeaddji luonddu ja váldá vuhtii maiddái ON:a álgoálbmotjulggaštusa. Muutama sana kuluvan vuoden haasteista Muhtin sátni dán jagi hástalusain Saamelaiskäräjien kokous päätti kuluvan vuoden tärkeimmät tavoitteet ja miten nämä tavoitteet rahoitetaan. Sámedikki dievasčoakkán mearridii dán jagi deháleamos ulbmiliid ja dan mot dát ulbmilat ruhtaduvvojit. Tärkein tavoite koskee luonnollisesti vaaleja ja niiden järjestämistä. Deháleamos ulbmil guoská diehttelas válggaid ja daid lágideami. Tarvitsisimme eduskunnasta päätöksen saamelaiskäräjälaista mahdollisimman pian, jotta saamelaiskäräjien vaalilautakunta voi valmistautua uuden lain mukaisesti vaaleihin samoin kuin äänestäjät ja mahdolliset ehdokkaatkin. Dárbbahivččiimet riikkabeivviid mearrádusa sámediggelágas nu jođánit go vejolaš, vai sámedikki válgalávdegoddi beassá ráhkkanit ođđa lága mielde válggaide dego maid jienasteaddjit ja válgaevttohasatnai. Saamelaiskäräjien työjärjestys on myös uudistettavana. Sámedikki bargoortnet lea maid ođasnuhttima vuollásažžan. Työ on jo aloitettu, mutta koska työjärjestyksen uudistus on sidoksissa saamelaiskäräjälakiin, odotamme eduskunnalta ensin päätöstä saamelaiskäräjälain kohtalosta ennen kuin etenemme uudistuksessa. Bargu lea juo álggahuvvon, muhto go bargoortnega ođastus lea čatnagasas sámediggeláhkii, vuordit riikkabeivviin vuohččan mearrádusa sámediggelága galgamušas ovdal go ovdánit ođastusas. Saamelaiskäräjälain uudistus tuo saamelaiskäräjille mahdollisuuden päättää nykyistä paremmin omasta organisaatiostaan ja kehittää sitä. Sámediggelága ođastus buktá sámediggái vejolašvuođa mearridit dáláža buorebut iežas organisašuvnnas ja gárgehit dan. Työjärjestyksen uudistamisen yhteydessä selvitetään myös miten käytännössä saamelaiskäräjälain uudistuksen tuoma saamelaisten aloitemahdollisuus saamelaisille käytännössä järjestetään. Bargoortnega ođasnuhttima olis čielggaduvvo maid mot geavadis sámediggelága ođastusa buktin sápmelaččaid álggavejolašvuohta sápmelaččaide geavadis ordnejuvvo. Saamelaiskäräjien lakisääteinen velvollisuus on myös aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön kanssa työjärjestyksen uudistamisesta. Sámedikki lágas mearriduvvon geatnegasvuohta lea maid álggahit ovttasdoaibman- dehege od-ráđđádallamiid bargiiguin bargoortnega ođasnuhttima olis. Eduskunta käsittelee alkuvuodesta hallituksen esitystä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi. Riikkabeaivvit gieđahallet álgojagi ráđđehusa evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás. Perustuslakivaliokunta kuulee saamelaiskäräjiä tammikuun lopussa muiden tahojen ohella. Vuođđoláhkaváljagoddi gullá sámedikki ođđajagimánu loahpas oktanaga eará beliiguin. Eduskunnan odotetaan antavan ratkaisunsa niin saamelaiskäräjälaista kuin Ilo 169-sopimuksen ratifioimisestakin heti alkuvuodesta. Riikkabeivviid vurdet addit čovdosis sámediggelágas nugo Ilo 169-soahpmuša ratifimeseremis dakka álgojagi. Sen jälkeen on saamelaiskäräjillä päätöksien tai toimeenpanon aika, riippuen päätetäänkö kyseisistä lakiesityksistä hallituksen esityksen mukaisesti. Dan maŋŋel álgá sámedikkis mearrádusaid ja olláhuhttima áigi dan mielde mearriduvvogo namuhuvvon láhkaevttohusain ráđđehusa evttohusa mielde. Tärkein tavoite keväällä näiden lakihankkeiden lisäksi on eduskuntavaalien jälkeinen hallitusohjelma ja sen laatimiseen osallistuminen. Deháleamos ulbmil giđđat dáid láhkafidnuid lassin lea riikkabeaiveválggaid maŋŋelaš ráđđehusprográmma ja dán ráhkadeapmái oassálastin. Lehtitietojen mukaan hallitusohjelman muotoa muutettaisiin nykyisestä, mutta tilanne selviää vasta silloin, kun neuvottelut aloitetaan. Aviisadieđuid mielde ráđđehusprográmma hápmi rievdaduvvolii dálážis, muhto dilli čielgá easka dalle, go šiehtadallamat álget. Valionhallinnon työryhmä on esittänyt, että hallitusohjelma olisi lyhyt ja sen tueksi laadittaisiin laajempi toimintaohjelma hallituksen aloitettua toimintansa seuraavan kolmen kuukauden ajan. Stáhtahálddahusa bargojoavku lea evttohan, ahte ráđđehusprográmma livččii oanehaš ja dan doarjjan ráhkaduvvolii viiddit doaibmaprográmma go ráđđehus lea álggahan barggus čuovvovaš golmma mánu áigge. Ajatus siitä, että hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmaa valmisteltaisiin usean kuukauden ajan voi olla hyvin raskas menettely ja vaarana on, että toimeenpano-ohjelma paisuisi hyvin laajaksi ja käytännössä hallitusohjelmaneuvottelut venyisivät todella pitkäksi. Jurdda das, ahte ráđđehusprográmma olláhuhttinprográmma válmmaštallojuvvolii máŋgga mánu áigge, sáhttá leat hui lossa vuohki ja várran lea, ahte olláhuhttinprográmma báissalii hui viiddisin ja geavadis ráđđehusprográmmašiehtadallamat guhkkole sakka. Mutta oli malli mikä tahansa, saamelaiskäräjät tekee parhaansa että saamelaisten oikeusasema huomioidaan missä hallitusohjelmamuodossa tahansa. Muhto lei dál mii beare málliid, sámediggi bargá dan buorrin ahte sápmelaččaid riektesajádat váldojuvvo vuhtii man ráđđehusprográmmahámis beare. Saamelaiskäräjille siirtyy saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus tämän vuoden alkukuukausina Ruotsin saamelaiskäräjiltä. Sámediggái sirdása sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi dán jagi álgománuid Ruoŧa sámedikkis. Puheenjohtajuus edellyttää resursseja ja mahdollisuuksia myös valmistella SPN:n päätöksiä. SPR:a jođiheapmi gáibida resurssaid ja vejolašvuođaid maid válmmaštallat SPR:a mearrádusaid. SPN:n toimintaa on tehostettava. SPR:a doaibma ferte nannejuvvot. Kuluvana vuonna tulisi saada myös vauhtia pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin. Nohkavaš jagi galggalii maid oažžut leahtu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda. Neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä käytännössä kaksi vuotta. Geavadis dat leat leamaš bisánan guokte jagi. Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän toimikausi päättyy ja työryhmän tulee antaa esityksensä saamelaisen perinteisen tiedon suojan parantamiseksi. Álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku doaibmaáigodat nohká ja bargojoavku galgá addit evttohusas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu suoji buorideami várás. Kuluvana vuonna myös biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa tulee tehostaa saamelaisten osalta ottaen huomioon viime syksyn osapuolikokouksen päätökset. Nohkavaš jagi maid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttin sámiid dáfus galgá beavttálmahttojuvvot nu ahte váldojuvvojit vuhtii diimmá čavčča oassebeallečoakkáma mearrádusat. Vuodesta on tulossa hyvin kiireinen, tiivis ja monipuolinen. Jagis lea šaddame hui hohpolaš, deahtis ja máŋggabeallásaš. Viime aikojen tapahtumista ja tulevista toimista Maŋimus áiggiid dáhpáhusain ja boahttevaš doaimmain Tällä viikolla saamelaiskäräjien puheenjohtajisto on ollut Helsingissä valiokuntakuulemisissa ILO 169-sopimuksen ratifioimisesta. Dán vahku sámedikki ságadoallit leat leamaš Helssegis váljagoddegullamiin Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis. Saamelaiskäräjien lausunnot ja puheenvuorot löytyvät kotisivuiltamme. Sámedikki cealkámušat ja sáhkavuorut gávdnojit ruovttosiidduineamet. Julkisuuteen on nostettu esille POSKE:n saamelaisyksikön rahoitustilanne ja asia nousi esille jopa valiokuntien Ilo 169-kuulemisessa. Almmolašvuhtii lea loktejuvvon ovdan POSKE dehege Davvi-Suopma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámiovttadaga ruhtadandilli ja ášši váldui ovdan juobe riikkabeivviid váljagottiid Ilo 169-gullamis. Koska asiasta liikkuu paljon huhuja ja asia tuntuu kiinnostavan monia, kerron asiasta ja sen taustoista, jotta väärinkäsityksiltä vältytään. Daningo áššis johtet olu šolžžat ja ášši orru beroštahttime máŋgasa, de muitalan áššis ja dan duogážiin, vai boasttoipmárdusat njulget. Saamelaiskäräjien rahoitustilanne on hyvin tiukka ja se on tehnyt viime vuosina alijäämäisiä tilinpäätöksiä. Sámedikki ruhtadandilli lea hui váttis ja dat lea dahkan maŋimus jagiid rehketdoalloloahpahemiid, main lea leamaš vuolláibáza. Eri budjettimomentit ovat toistuvasti ylittyneet ja erityisesti edunvalvontaa ja poliittista toimintaa käsittelevät budjettimomentit ovat ylittyneet. Sierra bušeahttamomeanttat leat jeavddalaččat mannan badjel daidda bušeterejuvvon meriin ja earenoamážit beroštumiid bearráigeahčču ja politihkalaš doaimma bušeahttamomeanttat eai leat bisson bušeahttaráma siste. Kuluvakin vuosi viime vuoden tapaan tulee edellyttämään useita saamelaiskerääjien kokouksia sekä edunvalvontaa. Nohkavaš jagi diimmáža ládje boahtá gáibidit máŋggaid sámedikki čoakkámiid dego maid beroštumiid bearráigeahčču. Saamelaiskäräjien tulee pohtia tarkasti, mihin se rahoituksensa osoittaa siten, että lakisääteiset tehtävä tulevat hoidetuksi ja saamelaiskäräjien talous on kestävällä tasolla. Sámediggi ferte guorahallat dárkket, masa dat ruhtadeamis čujuha dađi lági mielde, vai lágas mearriduvvon barggut šaddet dikšojuvvot ja sámedikki ekonomiija lea gierdavaš dásis. Saamelaiskäräjien varsinaisen toiminnan budjetista vain noin 12 % kuluu poliittiseen työhön ja edunvalvontaan. Sámedikki aitosaš doaimma bušeahtas dušše sulaid 12 % manná politihkalaš bargui ja beroštumiid bearráigehččui. Edunvalvonta ja edustuksellinen saamelaisdemokratia ovat saamelaiskäräjien päätehtäviä. Beroštumiid bearráigeahčču ja representatiivvalaš sápmelaš demokratiija leat sámedikki váldobarggut. Sosiaalialan osaamiskeskuksia ohjataan lailla. Sosiálasuorggi máhttinguovddážat stivrejuvvojit lágain. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) toimii Pohjois-Suomessa ja sen on käytettävä tietty prosenttiosuus rahoituksestaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen sosiaalialan kehittämistyöhön. Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (POSKE) doaibmá Davvi-Suomas ja dat ferte atnit dihto proseantaossodaga ruhtadeamistis sosiálasuorggi gárgehanbargui, mii lea sámegiela ja sámi kultuvrra mielde. Osaamiskeskus ostaa saamelaiskäräjiltä ostopalveluna saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurinmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Máhttinguovddáš oastá sámedikkis oastobálvalussan sámegiela ja sámi kultuvrra miel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid. Ostopalveluja tuottaa yksi suunnittelija. Oastobálvalusaid buvttada okta plánejeaddji. Saamelaiskäräjillä on yksi suunnittelija. Sámedikkis lea dan várás okta plánejeaddji. Sosiaali- ja terveysministeriö (SDM) on leikannut tänä vuonna POSKE:n rahoitusta. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea čuohppan dán jagi POSKE ruhtadeami. Saamelaiskäräjät on lähettänyt viime syksynä asiasta kirjeen (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) STM:lle ja POSKE:lle ja todennut, että mikäli rahoitusosuuden leikkaus toteutuu, saamelaiskäräjien suunnittelijan virka tulee muuttaa osa-aikaiseksi. Sámediggi lea sádden diimmá čavčča áššis reivve (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) SDM:ii ja POSKE:i ja lea cealkán, ahte jos ruhtadanossodaga čuohppan olláhuvvá, de sámedikki plánejeaddji virgi šaddá nuppástuvvat oasseáigásažžan. Saamelaiskäräjien esitys löytyy SaKän kotisivuilta. Sámedikki reive gávdno sámedikki ruovttusiidduin. Lisärahoitusta POSKE:s eikä STM:ltä ei hakemuksestamme huolimatta tullut. Ii POSKE:s iige SDM:s leat čujuhuvvon lassiruhtadeapmi ohcamušasteamet fuolakeahttá. Saamenkielisten ja saamelaiskulttuurinmukaisten sosiaalialan osaamiskeskuspalvelujen tuottaminen ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä. Sámegiel ja sámi kultuvrra miel sosiálasuorggi máhttinguovddášbálvalusaid buvttadeapmi ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu. Toivon, että lisärahoitusta POSKEN saamelaisyksikölle löydetään pikaisesti, että tehtävä voi jatkua täyspäiväisenä. Sávan, ahte lassiruhtadeapmi POSKE sámiovttadahkii gávdno fargga, vai bargu sáhttá joatkahuvvat ollesbeaivásažžan. Vastuu rahoituksen löytymisessä on POSKE:lla ja luonnollisesti myös saamelaiskäräjät voi auttaa rahoituksen etsimisessä. Ovddasvástádus ruhtadeami gávdnamis lea POSKE:s ja diehttelas maid sámediggi sáhttá veahkehit ruhtadeami ohcamis. POSKE:n saamelaisyksikkö ei ole saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä, mikä tulee muistaa. POSKE sámiovttadat ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu, man ferte muitit. Valtion rahoitustilanne on hyvin tiukka, samoin kuin saamelaiskäräjienkin. Stáhta ruhtadilli lea hui heittot, dego sámedikkinai. Kaikkialla joudutaan säästämään, eikä saamelaiskäräjät ole siitä poikkeus. Juohke sajis šaddá seastit, iige sámediggi leat das spiehkastat. Ensi viikolla osallistun Levillä kaivosteollisuutta käsittelevään seminaariin, jossa pidän myös puheen. Boahtte vahku oassálasttán Levis seminárii, mii gieđahallá ruvkeindustriija ja doalan doppe sága. Ensi viikolla on myös saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous Kiirunassa. Boahtte vahkku lea maid sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Gironis. Vuontisjärvellä 18.1.2015 Vuottesjávrres 18.1.2015 Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet