klemetti.18.10.13_fin.txt.xml
Kolonialismin haamuja 8j-kokouksessa, osa 2
Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis, oassi 2
Artikla 8(j)-työryhmän kokouksen lounastauolla Suomen saamelaiskäräjien delegaatiolla oli mahdollisuus vierailla Montrealin alueella asuvan kanien: keha ' ka - kansan (mohawk-kansa) kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawá:ke:ssa.
Artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkáma boradanbottas Suoma sámedikki sáttagottis lei vejolašvuohta guossástallat Montreála guovllu kanien: keha ' ka – álbmoga (mohawk-álbmoga) giella- ja kulturguovddážis Kahnawá:ke:s.
Kahnawá: ke – reservaatissa asuu yhteensä noin 8000 kanien: keha ' ka – kansan jäsentä.
Kahnawá: ke – reserváhtas orrot oktiibuot 8000 kanien: keha ' ka – álbmoga oasálačča.
Vierailemallamme alueella oli kansan jäsenten pitämiä palveluja.
Min guossástallan guovllus ledje álbmoga oasálaččaid fállan bálvalusat.
Mohawk on hollantilaisten heille antama nimitys.
Mohawk lea hollánddalaččaid sidjiide addin namma.
Kansan oma nimi on keha ' ka.
Álbmoga iežas namma lea keha ' ka.
Vierailu jätti ikävän kuvan Kanadan valtion alkuperäiskansapolitiikasta.
Galledeapmi guđii ahkidis gova Kanada stáhta álgoálbmotpolitihkas.
Kokemukset Kanadan alkuperäiskansapolitiikasta olivat hyvin erilaisia kuin Nunavutissa, jossavierailin muutamia vuosia sitten.
Muosáhusat Kanada álgoálbmotpolitihkas ledje hui sierralágánat go Nunavutas, gos guossástallen muhtin jagiid dás ovdal.
YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt raportissaan vakavan huolenaiheen Kanadan alkuperäiskansojen asemasta.
ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea ovdanbuktán raporttasttis duođalaš fuola Kanada álgoálbmogiid dilis.
Kanien: keha ' ka – kansan luona vierailusta jäi muuten kuitenkin hyvin myönteinen kuva, koska yhteisön identiteetti, halu säilyä omana, itsenäisenä kansana, yhteisöllisyys ja halu säilyttää omaa kieltään ja kulttuuriaan oli todella vahva.
Guossástallamis kanien: keha ' ka – álbmoga luhtte bázii muđuid hui miehtemielalaš govva, daningo servoša identiteahta, hállu seailut iehčanas álbmogin, searvvušvuohta ja hállu seailluhit iežas giela ja kultuvrra orui leame duođaid gievra.
keha ' ka - kansa on joutunut kestämään historian saatossa paljon.
keha ' ka – álbmot lea šaddan gillát historjjas áigge olu.
Vain noin 10 % kansan jäsenistä puhuu omaa kieltään, kanien ’ kéhaa äidinkielenään.
Dušše sulaid 10 % olbmuin hupmet iežaset giela, kanien ’ kéha eatnigiellanis.
Noin 30 % hallitsee kielen toisena kielenä tai auttavasti.
Sulaid 30 % hálddaša giela nubbin giellan dehe veháš.
Syynä kielitaidon katoamiseen on – kuten Suomessakin – koululaitos ja kanadalaistamispoltiiikka.
Sivvan giellamáhtu láhppomii lea – dego Suomasnai – skuvlalágádus ja politihkka, mainna viggojuvvo dahkat kanadalažžan.
Katolisen kirkon pitämät koulut kielsivät muun kuin englannin- ja ranskankielen käytön.
Katolálaš girku bajásdoallan skuvllat gilde eará go eŋgelasgiela- ja ránskágiela anu.
Nyt yhteisö ylläpitää omia koulujaan, jossa opetetaan kansan kielestä, kulttuurista ja historiasta oman opetussuunnitelman mukaisesti.
Dál searvvuš bajásdoallá iežas skuvllaid, main oahpahuvvo álbmoga gielas, kultuvrras ja historjjás iežas oahppoplána mielde.
Yhteisössä on ollut myös kielipesiä.
Servošis leat leamaš maid giellabeasit.
Kieli- ja kulttuurikeskuksessa on museo kansan historiasta, opetustiloja, kirjasto ja tiloja käsitöiden tekemiseen.
Giella- ja kulturguovddážis lea musea álbmoga historjjás, oahpahussajit, girjerádju ja sajit duddjomii.
Saimme tutustua kanien ’ kéhan opetukseen aikuisille keha ' ka - kansan jäsenille, jotka eivät olleet saaneet mahdollisuutta oppia omaa kieltään lapsena.
Beasaimet oahpásnuvvat kanien ’ kéha oahpahussii rávis olbmuide keha ' ka – álbmoga oasálaččaide, geat eai leat ožžon vejolašvuođa oahppat iežaset giela mánnán.
Opetuksen haasteet ovat vielä suurempia kuin saamelaisilla, koska opettajat joutuvat tekemään melkein kaiken opetusmateriaalin itse.
Oahpahusa hástalusat leat vel stuoribut go sápmelaččain, daningo oahpaheaddjit šaddet ráhkadit measta buot oahppomateriála ieža.
Opetusta, kuten kieli- ja kulttuuritoimintaa vaivaa rahoituksen puute, mikä on tuttua saamelaisillekin.
Oahpahusa, dego giella- ja kulturbarggu árrun lea ruhtaváili, mii lea diehtetlas oahpis sápmelaččaidenai.
Noin puolet toiminnasta rahoittaa valtio, muuten kieli- ja kulttuurikeskuksen työntekijät joutuvat etsimään rahoitustaan muualta.
Sulaid bealli doaimmas ruhtada stáhta, muđuid giella- ja kulturguovddáža bargit šaddet ohcat ruhtadeami eará sajes.
Museossa esiteltiin keha ' ka - kansan historiaa ja perinteitä.
Museas čájehuvvoje keha ' ka – álbmoga historjá ja árbevierut.
Museo-oppaamme kertoi, että 1990-luvun alussa kansalla oli ollut aseellinen konflikti Kanadan valtion kanssa.
Min museaofelaš muitalii, ahte 1990-logu álggus álbmogis lei leamaš vearjokonflikta Kanada stáhtain.
Valtio yritti ottaa heidän maansa ilman kansan hyväksyntää minkä johdosta keha ' ka - kansa yritti estää kanadalaisten pääsyn kansan alueelle barrikaiden.
Stáhta vikkai váldit sin eatnamiid almmá álbmoga dohkkeheami haga, man dihte keha ' ka – álbmot vikkai eastit kanadalaččaid beassama álbmoga viidodahkii barrikádaiguin.
Piiritystilanne kesti kolme kuukautta, jonka aikana kuoli tulitaistelussa yksi poliisi ja yksi keha ' ka – vanhus kanadalaisten kivittäessä kansan jäseniä Montrealin suunnasta.
Birastahttin bisttii golbma mánu, man áigge vearjodáistaleamis jámii okta boles ja okta keha ' ka – boaran go kanadalaččat geđgeje álbmoga oasálaččaid Montreála guovllos.
Loukkaantuneita oli enemmän.
Roasmmehuvvan olbmot leadje eambbo.
Konflikti päättyi, mutta ristiriidat Kanadan valtion kanssa jatkuivat.
Konflikta nogai, muhto ruossalasvuođat Kanada stáhtain joatkahuvve.
Kansalla ei ole minkäänlaista virallista neuvotteluyhteyttä valtioon, koska Kanada ei tunnusta heidän perinteistä päätöksentekoelintään.
Álbmogis ii leat mihkkege virggálaš ráđđádallanoktavuođaid stáhtii, daningo kanada stáhta ii dovddas sin árbevirolaš mearrádusdahkanorgána.
Maaoikeuskysymykset ovat edelleen ratkaisematta.
Eananriektegažaldagat leat ain čoavddekeahttá.
Tällä viikolla pääsin osallistumaan hieman iloisempaan tapahtumaan, Norjan saamelaiskäräjien avajaisiin, jotka avasi juhlallisesti kuningas Harald.
Dán vahku bessen oassálastit veaháš ilolaččat dáhpáhussii, Norgga sámedikki rahpamii, man rabai alladit gonagas Harald.
Avajaiset olivat luonnollisesti hienot.
Rahpandoalut ledje diehttelas fiidnát.
Jokaisella saamelaiskäräjillä on toki omat tapansa ja perinteensä, mutta pidin erikoisena että olin ainoa avajaisiin osallistunut, joka käytti tervehdyspuheen saameksi.
Juohke sámedikkis leat almmatge iežas vierut ja árbevierut, muhto atnen veaháš ártegin go ledjen áidna rahpandoaluide oassálastán, gii geavahii dearvvuođat-sága sámegillii.
Saamen kieltä olisi tärkeää kuulla saamelaisten omissa tilaisuuksissa.
Sámegiela livččii dehálaš gullat sápmelaččaid iežaset dilálašvuođain.
Suomensaamelaiskäräjien puolesta pitämäni tervehdyspuhe löytyy kotisivuiltamme pohjoissaameksi ja norjaksi.
Suoma sámedikki beales mu doallan sáhkagávdno min ruovttusiidduin davvisáme- ja dárogillii.
Seurasin myös Norjan saamelaiskäräjien yleiskokousta, joka alkoi avajaisten jälkeen.
Čuvvon maid Norgga sámedikki dievasčoakkáma, mii álggii rahpandoaluid maŋŋel.
Ensi viikolla on saamelaiskäräjien yleiskokous.
Boahtte vahku lea sámedikki dievasčoakkán.
Asialistalla on työsuojeluasia, joka käsitellään salassa pidettävänä asiana julkisuuslain (621/1999) 24 § 1 mom 32 kohdan perusteella.
Áššelistu nalde lea bargosuodjalanášši, mii gieđahallojuvvo čiegusin almmolašvuohtalága (621/1999) 24 § 1 mom 32 čuoggá vuođul.
Muuten tämä viikonloppu menee sähköpostin ja työasioiden purkamiseen työmatkojen jälkeen.
Muđuid dát vahkkoloahppa manna rávdnjeboasttaid ja bargoáššiid burgimii bargomátkkiid maŋŋel.