klemetti.19.09.10_fin.txt.xml

Arktisten parlamentaarikkojen IX konferenssista Arktisten parlamentaarikkojen konferenssi pidettiin kuluneella viikolla ensimmäistä kertaa arktisen alueen ulkopuolella.	Árktalaš parlamentarihkkáriid IX konfereanssas Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui gollan vahku mielde vuosttaš have árktalaš guovllu olggobealde.
Konferenssi on arktisten alueen parlamentaarikkojen ja EU-parlamentin edustajien muodostama yhteistyöelin.	Konfereansa lea árktalaš guovllu parlamentarihkkáriin ja EU-parlameantta ovddasteddjiin čohkiidan ovttasbargoorgána konfereansa.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) osallistuu sekä konferenssiin että arktisten parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön pysyvänä osallistujana.	Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) oassálastá sihke konferensii ja árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnna bargui bissovaš oasseváldin.
Minä toimin nykyisin SPN:n edustajana arktisten parlamentaarikkojen pysyvässä komiteassa.	Mun doaimman dál SPR:a ovddasteaddjin árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnnas.
Lisäksi konferenssilla on lukuisia tarkkailijoita eri tutkimusinstituutioista ja järjestöistä.	Dasa lassin ovttasbargoorgánas leat eatnat dárkojeaddjit sierra dutkaninstitušuvnnain ja organisašuvnnain.
Yhteistyön tarkoituksena on tiivistää arktista yhteistyötä eri parlamenttien välillä.	Ovttasbarggu ulbmilin lea lagadit árktalaš ovttasbarggu sierra parlameanttaid gaskka.
Konferenssi kokoontuu kahden vuoden välein keskustelemaan eri teemoista.	Konfereansa čoahkkana guovtti jagi gaskkaid ságastallat sierra fáttáin.
Tällä kertaa aiheina olivat kestävät luonnonresurssit ja elinmahdollisuudet arktisella alueella sekä korkeakoulutus- ja ilmastonmuutoskysymykset.	Dán vuoru fáddán ledje suvdilis luondduriggodagat ja eallinvejolašvuođat árktalaš guovllus sihke allaskuvlen- ja dálkkádatrievdangažaldagat.
Konferenssi antoi loppujulistuksen, joka löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta osiosta: dokumentit - saamelainen parlamentaarinen neuvosto.	Konfereansa attii loahppajulggaštusa, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin dakkár sajes go dokumeanttat – sámi parlamentáralaš ráđđi.
Samasta osiosta alaotsikon: SPN hallitus 9.9.2010 alta löytyy myös SPn:n hallituksen hyväksymät kannanotot koskien EU:n arktista informaatiokeskusta ja biodiversiteettitavoitetta 2020 pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi.	Seamma sajes vuollebajilčállosa SPR:a stivra 9.9.2010 olis gávdnojit maid SPR:a stivrra dohkkehan cealkámušat EU:a árktalaš informašuvdnaguovddážis ja biodiversiteahttaulbmiliin 2020 davvisáme-, suoma- ja eŋgelasgillii.
SPN:ää edusti tällä kertaa vain Suomen saamelaiskäräjien valtuuskunta.	SPR:a ovddastii dán vuoru dušše Suoma sámedikki sáttagoddi.
Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät eivät voineet lähettää edustajiaan konferenssiin muiden kiireidensä johdosta.	Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sáhttán sáddet dán vuoru iežaska ovddasteddjiid daid eará hoahpuid geažil.
SPR osallistui vahvasti konferenssin julistuksen muotoiluun.	SPR oassálasttii vuoimmálaččat konfereanssa julggaštusa hábmemii.
Olen erityisen tyytyväinen siihen, että konferenssi kannustaa arktisia valtioita ja EU komissiota tehokkaaseen dialogiin alkuperäiskansojen kanssa asioissa, jotka koskettavat heitä.	Lean hui duhtavaš dasa, ahte konfereansa julggaštusastis movttiidahttá árktalaš riikkaid ja EU-komisšuvnna beaktilis gulahallamii álgoálbmogiiguin áššiin, mat gusket sin.
Julistus viedään tiedoksi Arktiselle Neuvostolle ja yhteistyön jäsenorganisaatioille ja tarkoituksena on, että parlamentit ja Arktinen Neuvosto edistäisivät konferenssin julistuksen toteutumista.	Julggaštus dolvojuvvo diehtun Árktalaš Ráđđái ja ovttasbarggu lahttoorganisašuvnnaide ja ulbmilin lea, ahte parlameanttat ja Árktalaš Ráđđi ovddidivčče konfereanssa julggaštusa olláhuvvama.
Lisäksi konferenssi tuki EU:n arktista informaatiokeskusta.	Dasa lassin konfereansa doarjjui EU árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami.
Konferenssista löytyy lisää tietoa osoitteesta: http://www.arcticparl.org /.	Konfereanssa gávdno lassidiehtu čujuhusa http://www.arcticparl.org / Konfereanssa áigge árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvdna čoahkkanii guovtte have.
Konferenssin aikana arktisten parlamentaarikkojen pysyvä komitea kokoontui kaksi kertaa.	Vuohččan čoakkán gulai sierra konfereanssa dárkojeddjiid oainnuid árktalaš ovttasbarggus.
Aluksi kuulimme erikseen konferenssin tarkkailijoiden näkemyksiä arktisesta yhteistyöstä. Komitea myös käsitteli esitystä perustaa komitealle varapuheenjohtaja ja muuttaa puheenjohtajuus rotaation kautta määräytyväksi.	Komisšuvdna gieđahalai maid evttohusa válljet komisšuvdnii várreságadoalli ja rievdadit ságadoallivuođa nu ahte das lea bargolotnahuvvan, dehe ng. rotášuvdna.
Tähän asti puheenjohtaja on valittu aina konferenssin jälkeen ja puheenjohtajana on toiminut pääasiassa pohjoismaiden edustajat.	Dán rádjái ságadoalli lea válljejuvvon álohii konfereanssa maŋŋel ja ságadoallin leat doaibman eanasin davviriikkaid ovddasteaddjit.
Arktiselle yhteistyölle olisi hyödyllistä, jos puheenjohtajamaana olisi myös Kanadan, USA:n tai Venäjän parlamentaarikkoja.	Árktalaš ovttasbargui livččii ávkkálaš, jos ságadoalliriikan livčče maid Kanada, USA dehe Ruošša parlamentarihkkárat.
Asiaan palataan pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa marraskuussa.	Áššái máhccojuvvo bissovaš komisšuvnna čuovvovaš čoakkámis skábmamánus.
Konferenssissa ja sen yhteydessä järjestetyissä tilaisuuksissa keskeiseksi keskustelunaiheiksi nousivat Suomen pyrkimys saada arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle ja uusien tarkkailijoiden ottaminen Arktiseen Neuvostoon.	Konfereanssas ja dan oktavuođas lágiduvvon dilálašvuođain mávssolaš ságastallanfáddán loktaneigga Suoma viggamuš oažžut árktalaš informašuvdnaguovddáža Roavenjárgii ja ođđa dárkojeddjiid váldin Árktalaš Ráđđái.
Suomi järjesti tiedotustilaisuuden arktisesta informaatiokeskuksesta konferenssin yhteydessä.	Suopma lágidii diehtojuohkindilálašvuođa árktalaš informašuvdnaguovddážis konfereanssa.
Lapin radio on tiedottanut arktisen informaatiokeskuksen perustamisen Rovaniemelle saaneen varauksetonta tukea, mutta näin ei ollut, koska esitys sai myös kritiikkiä.	Guovlorádio Lapin radio lea dieđihan ahte árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeapmi Roavenjárgii livččii ožžon eavttuhis doarjaga, muhto ii dat aiddo nie gal mannan go dan guovdu lei maid kritihkka.
Suomen esitys on ollut saada informaatiokeskus Arktiseen keskukseen Rovaniemelle, mutta keskuksen tehtävät ovat vielä hyvin epäselvät.	Suoma evttohussan lea leamaš oažžut informašuvdnaguovddáža Árktalaš guovddážii Roavenjárgii, muhto guovddáža barggut leat vel hui eahpečielgasat.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on asettunut tukemaan arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle, mutta olemme esittäneet, että sen tehtäviin tulisi kuulua dialogin käyminen arktisten alkuperäiskansojen kanssa.	Sámi parlamentáralaš ráđđi lea vuolgán doarjut árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii, muhto dat lea maid ovdanbuktán, ahte dan bargguide galggalii gullat árktalaš dialoga doaimmaheapmi árktalaš álgoálbmogiiguin.
Konferenssin jälkeen SPN:n valtuuskunta vieraili EU:n komissiossa ja keskusteluissa nousi vahvasti esille Suomen esityksen ongelmallisuus komission kannalta.	Konfereanssa maŋŋel SPR:a sáttagoddi galledii EU:a komisšuvnnas ja ságastallamiin loktanii ovdan Suoma evttohusa prolemáhtalaš dilli komisšuvnna dáfus.
EU-komissiota velvoittavat EU:n yhteistyösopimukset, joiden edellytyksenä on se että keskukset perustetaan kilpailun kautta.	EU-komisšuvnna geatnegahttet EU:a ovttasbargošiehtadusat. Daid eaktun lea dat, ahte guovddážat vuođđuduvvojit gilvvohallama bakte.
Nyt Rovaniemellä ei ole vastaehdokasta.	Dál Roavenjárggas ii leat vuosteevttohas.
Jos Rovaniemelle halutaan arktinen informaatiokeskus, Suomen tulisi lobata hyvin vahvasti EU-parlamenttia ja komissaareja.	Jos Roavenjárgii háliduvvo árktalaš informašuvdnaguovddáš, de Suopma galggalii lobbet hui garrasit EU-parlameantta ja komissáraid.
Suomella pitäisi olla hyvin vahvat erityisperusteet sille, miksi informaatiokeskus perustettaisiin juuri Rovaniemelle.	Suomas galggale leat hui nanu sierraákkat dasa, manin informašuvdnaguovddáš galggalii vuođđuduvvot jur Roavenjárgii.
Totesin keskusteluissa, että Suomella on vahva erityisperuste keskuksen perustamiselle jos Ruotsi tukee Suomen esitystä: EU:n ainoa alkuperäiskansa elää sen jäsenvaltioiden rajojen sisäpuolella, Ruotsissa ja Suomessa.	Dadjen ságastallamiin, ahte Suomas lea hui nanu sierraágga guovddáža vuođđudeami várás jos Ruoŧŧa doarju Suoma evttohusa: EU:a áidna álgoálbmot lea dan lahttoriikkaid rájiid siste, Ruoŧas ja Suomas.
Keskustelimme komissiossa myös EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta, aluepolitiikasta, arktisesta politiikasta ja ennen kaikkea siitä, miten dialogi arktisten alkuperäiskansojen ja komission kanssa tulisi hoitaa komission arktisen strategian mukaisesti.	Ságastalaimet komisšuvnnas maid EU:a davvi dimenšuvnnas, guovlopolitihkas, árktalaš politihkas ja earenoamážit das, mot dialoga, gulahallan, árktalaš álgoálbmogiid ja komisšuvnnain galggalii dikšojuvvot komisšuvnna árktalaš strategiija mielde.
Keskustelut olivat mitä hyödyllisempiä ja keskustelujen myötä korostui tarve siihen että SPN tiivistää yhteistyötä Brysseliin nähden ja jatkaa aktiivista keskustelua komission kanssa saamelaisia koskevista asioista.	Ságastallamat ledje hui ávkkálaččat ja ságastallamiid olis oaččui deattu dárbu dasa, ahte SPR buorida ovttasbarggu Bryssela ektui ja joatká aktiivvalaš ságastallama komisšuvnnain áššiin, mat gusket sápmelaččaid.
Olen jo määrännyt saamelaiskäräjien virkamiehiä valmistelemaan asiasta esityksen seuraavan SPN:n hallituksen kokouksen päätettäväksi.	Lean juo mearridan sámedikki virgeolbmuid válmmaštallat evttohusa áššis čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkáma mearrideami várás.
Brysselistä suuntasin suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen.	Brysselis dollejin njuolga Anárii sámedikki stivrra čoakkámii.
Kokouksen asialista oli laaja ja hallitus ei saanut käsiteltyä kaikkia asioita ja sitä jatketaan edelleen tiistaina.	Čoakkáma áššelistu lei hui viiddis ja stivra ii háhppehan gieđahallat buot áššiid ja čoakkán joatkahuvvá disdaga.
Hallituksella oli tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä virantäytöistä asialistalla.	Stivrras áššelisttus lei ovdan okta dán válgabaji deháleamos virgeválljemiin.
Saamelaiskäräjien hallitus valitsi nuorisosihteerin tehtävään inarinsaamelaisen Niina Siltalan.	Sámedikki stivra válljii nuoraidčálli virgái anárašsápmelaš Niina Siltala.
Olen hyvin iloinen, että virka saatiin täytettyä ja että nuorisotyö käynnistyy konkreettisesti saamelaiskäräjillä.	Lean hui ilus, ahte nuoraidčálli virgi devdojuvvui ja ahte nuoraidbargu vuolgá dál duođalaččat johtui sámedikkis.
Olen itsekin panostanut nuorisotyön käynnistämiseksi.	Lean iešnai bidjan hui olu návccaid nuoraiddoaimma álggaheapmái.
Olen myös tyytyväinen siihen, että saamme lisää virkamiehiä vähemmistösaamenkieliryhmistä saamelaiskäräjille.	Lean maid duhtavaš dasa, ahte oažžut lasi virgeolbmuid unnitlogu giellajoavkkuin sámediggái.
Ensi viikko kuluu Inarin suunnalla eri kokouksissa.	Boahtte vahkku manná Anáris sierralágán čoakkámiin.
Tiistaina saamelaiskäräjät neuvottelee metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista ja torstaina on saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien tämän syksyn ensimmäinen kokous.	Disdaga sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin ja duorastaga lea sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid dán čavčča vuosttaš čoakkán.
Vuontisjärvellä 19.9.2010	Vuottesjávrres 19.9.2010
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet