klemetti.19.09.11_fin.txt.xml
Talouskriisistä ja kielenelvytyksestä Viime viikon vietin Helsingissä melkeinpä kokonaan.
Ruhtaroasus ja giellaealáskahttimis Ledjen measta miehtá mannan vahku Helssegis.
Tiistaina saamelaiskäräjät järjesti saamen kielten elvyttämistä käsittelevän seminaariin pikkuparlamentissa.
Disdaga sámediggi ordnii riikkabeivviid unnaparlameanttažis seminára, mii gieđahalai sámegielaid ealáskahttima.
Seminaari herätti mielenkiintoa ja paikalla oli laajasti yleisöä.
Seminára bohciidahtii beroštumi ja doppe ledje olu olbmot.
Pidin seminaarissa lyhyen tervehdyspuheen, joka löytyy, kuten kaikki puheeni, saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Dollen semináras oanehis sáhkavuoru, mii gávdno, dego buot mu ovdaságat, sámedikki ruovttusiidduin.
Oikeusministeri Henriksson toi oman tervehdyksensä tilaisuuteen.
Vuoigatvuohtaministtar Henriksson buvttii iežas dearvvahusa dilálašvuhtii.
Hänen puheensa löytyy myös saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Su doallan sáhka gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin.
Puhe oli hyvin rohkaiseva ja hän vahvisti oikeusministeriön edistävän hallitusohjelman saamelaislinjauksien toimeenpanoa ja ylipäätään niiden toteutumista.
Sáhka lei hui roahkasmahtti ja son nannii vuoigatvuohtaministeriija ovddidit ráđđehusprográmma sámi linnjemiid olláhuhttima ja obanassii daid duohtan dahkama.
Seminaarin aikana saamelaiskäräjien hallitus tapasi oikeusministerin hyvin lämminhenkisessä tapaamisessa.
Seminára olis sámedikki stivra deaivvai vuoigatvuohtaministara sierra hui liekkus deaivvadeamis.
Kävimme läpi hallitusohjelman saamelaislinjauksia ja saamelaiskäräjien ensi vuoden budjettia, joka on vahvasti miinusmerkkinen valtiovarainministeriön budjettiesityksessä.
Manaimet čađa ráđđehusprográmma sámi girjemiid ja sámedikki boahtte jagi bušeahta, mii lea sakka minusa bealde ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas.
Tärkeimmät linjaukset hallitusohjelman saamelaisasioiden toteuttamiseksi tehdään toki uuden saamelaiskäräjien aloitettua toimintansa, mutta kiireellisimpiä hallitusohjelman kirjauksia tulee huomioida jo nyt.
Mávssolaččamus linnjemat ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima várás dahkkojit gal go ođđa sámediggi álggaha doaimmas, muhto hohpolaččamus ráđđehusprográmma girjemat galget váldojuvvot vuhtii juo dál.
Esitys saamen kielten elvyttämisohjelmaksi valmistuu kuluvan vuoden lopussa, mutta ainakaan vielä ohjelman toteuttamiseen ei ole varattu opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa resursseja.
Evttohus sámegiela ealáskahttima várás gárvána nohkavaš jagi loahpas, muhto aŋkke vel prográmma olláhuhttimii eai leat várrejuvvon resurssat oahpahus- ja kulturministeriija bušeahtas.
Toinen suuri haaste liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen ratifioida ILO 169-sopimus.
Nubbi stuora hástalus laktása ráđđehusprográmma ulbmilii ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
Parhaillaan on käynnissä Metsähallituksen hallintomallin uudistus, jota on pohdittu melkein koko edellisen hallituskauden ja edes loppua ei ole näköpiirissä.
Bárrásin lea jođus Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođastus, mii lea suokkarduvvon meastá oba ovddit válgaáigodaga ja loahppaboađus ii oro oba oidnomege.
On kuitenkin todennäköistä, että jonkinlaisia uusia linjauksia Metsähallituksen hallintomallista tehdään jo tänä syksynä, ja saamelaiskäräjien on huolehdittava siitä, että linjauksissa huomioidaan ILO-sopimuksen ratifiointi.
Lea goit vuorddehahtti, ahte muhtinlágán ođđa linnjemat Meahcceráđđehusa hálddašanmálles dahkkojit juo dán čavčča, ja sámediggi ferte atnit ávvira, ahte linnjemiin váldojuvvo vuhtii ILO-soahpamuša ratifiseren.
Kolmas kiireellinen lakiuudistus, joka koskee niin saamen kielten elvyttämisohjelmaa kuin saamelaisten kielellisten palvelujen tulevaisuutta on kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (Kotus) annetun lain uudistaminen.
Goalmmát hohpolaš láhkaođastus, mii guoská nu sámegielaid ealáskahttinprográmma go sápmelaččaid gielalaš bálvalusaid boahtteáigginai lea ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (Kotus) addojun lága ođasnuhttin.
Saamelaiskäräjät on antanut lainsäädännön uudistuksesta useampia lausuntoja ja olemme vaatineet Kotuksen saamen kielten tehtävien siirtoa saamelaiskäräjille.
Sámediggi lea addán lága ođasnuhttimis máŋga cealkámuša ja leat gáibidan ruovttueatnagielaid dutkanguovddáža sámegielaid doaimmaid sirdima sámediggái.
Lakiehdotusluonnoksessa kielenhuoltotehtävät esitetään siirrettäväksi Oulun yliopistolle ja Kotuksen kielipoliittinen edistäminen jäisi Kotukselle ilman henkilöstöresursseja.
Láhkaevttohusas giellagáhttenbarggut evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universitehttii ja Kotusa giellapolitihkalaš ovddideapmi bázálii Kotusii almmá olmmošresurssaid haga.
Toin tilanteen tiedoksi oikeusministeriölle ja toivon, että oikeusministeriö kiinnittää hallitusohjelman linjauksiin huomiota Kotus-lain uudistuksessa.
Bukten dili diehtun vuoigatvuohtaministeriijai ja sávan, ahte vuoigatvuohtaministeriija gidde ráđđehusprográmma linnjemiidda fuomášumi Kotus-lága ođasnuhttima olis.
Saamelaiskäräjien antama lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Sámedikki addin cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Saamelaiskäräjien hallitus esitteli oikeusministerille kiireellisimpänä asiana saamelaiskäräjien taloustilannetta valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen toteutuessa sekä tarpeitamme ensi vuodelle.
Sámedikki stivra buvttii vuoigatvuohtaministeriijai ovdan hohpolaččamus áššin sámedikki ruhtadili dan čuovggas go ruhtaministeriija bušeahttaevttohus olláhuvva ja de vel sámedikki dárbbuid boahtte jahkái.
Tapaamisen jälkeen alkoikin nopea budjettiriihi, joka ei tuonut lisää rahoitusta oikeusministeriön kautta saamelaiskäräjille ja näyttääkin siltä, että saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan varatut resurssit pienenevät ensi vuonna huomattavasti.
Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu.
Saamelaiskäräjien on aloitettava talouden sopeuttamistoimet.
Sámediggi ferte álggahit ruhtadoalu vuogáiduhttindoaimmaid.
Ensi vuonna loppu myös sosiaaliturvamaksukokeilu, eli saamelaiskäräjät, kuten muutkin Ylä-Lapin yritykset ja toimijat, joutuvat maksamaan täysmääräisenä työntekijöiden sosiaaliturvamaksut.
Boahtte jagi nohká maid sosiálaoaju máksingeahččaleapmi, dehege sámediggi, dego maid earánai Davvi-Sámi doaibmit ja fitnodagat, šaddet máksit ollislažžan bargiid soasiálaoadjomávssuid.
Sosiaaliturvamaksuilla säästyneillä rahoilla saamelaiskäräjät on voinut palkata yhden toimistovirkailijan.
Sosiálaoadjomávssuin seastahuvvan ruđaiguin sámediggi lea sáhttán bálkáhit ovtta doaimmahatvirgeolbmo.
Näyttäkin siltä, että joudumme tämän vuoden puolella aloittamaan talouden säästötoimet, ehkä jopa yt-neuvottelut ja valmistautumisen taloustilanteemme heikkenemiseen.
Orrunai leame nu ahte šaddat dán jagi bealde álggahit ruhtadoalu seastindoaimmaid, ja soaitit juobe čađahit oktasašdoaibmašiehtadallamiid ja ráhkkaneami ruhtadillámet hedjoneapmái.
Viimeisimpien tietojen mukaan varsinaiseen toimintaan varattu rahoitus kutistuu noin 100 000 eurolla.
Maŋimus dieđuid mielde aitosaš doibmii boahtá sulaid 100 000 euro ruhta unnit go dán jagi.
Luvut tarkentuvat lokakuussa kun budjettiehdotus julkistetaan.
Dárkilis loguid oažžut golggotmánu go bušeahttaevttohus almmustuhttojuvvo.
Kyseessä on toki hallituksen budjettiehdotus ja eduskunnalla on toki sanansa sanottavana budjettiehdotuksesta.
Jearaldagas lea ráđđehusa bušeahttaevttohus ja riikkabeaivvit besset dieđusge dadjat maŋimus sáni bušeahttaevttohusas.
Saamelaiskäräjien tulee lobata valiokuntia budjettiesityksen käsittelyn yhteydessä jotta saamelaiskäräjien rahoitus ei kutistuisi.
Sámediggi galgá feaskárastit válljagottiid bušeahttaevttohusa gieđahallama olis, vai sámedikki ruhtadeapmi ii unno.
Onneksi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy marraskuussa Suomelta Norjalle ja SPN:n kulut pienenevät ensi vuonna Suomen saamelaiskäräjien osalta.
Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta.
Viime viikolla tuli paneuduttua laajemmin liikennepoliittisiin kysymyksiin.
Mannan vahku šadden vuojulduvvat viidáseappotge johtaluspolitihkalaš gažaldagaide.
Saamelaiskäräjät ja Nellim-Keväjärven kolttaneuvosto tekivät aloitteen usealle eri taholla Nellimin tien perusparantamiseksi.
Sámediggi ja Njellim-Kiävájävri nuortalašráđđi dagaiga álgaga máŋgga sierra oassebeallái Njellima luotta vuđolaš divvuma várás.
Saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
Sámediggi attii maid cealkámuša Lappi johtalusvuogádatplánas.
Dokumentit löytyvät kotisivuiltamme lausunnot ja aloitteet osioista.
Dokumeanttat gávdnojit ruovttusiidduin cealkámušat ja álgagat oasis.
Torstaina kävin työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelemassa valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymän lausunnon pohjalta, joka sekin löytyy kotisivuiltamme.
Duorastaga ledjen bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđádallame váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmiliin sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul, mii datnai gávdno ruovttusiidduin.
Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ohjaavat niin aluehallintaviranomaisten tulosohjausta, maakuntaohjelman ja – suunnitelman laadintaa, ministeriöiden toimintaa ja aluekehitysrahoituksen myöntämistä, eli on todella tärkeää saada tavoitepäätökseen mukaan saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita.
Váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmilat stivrejit nu guovlohálddašaneiseválddiid boađusstivrema, eanagoddeprográmma ja – plána ráhkadeami, ministeriijaid doaimma go guovlluidgárggiidanruhtadeami mieđiheaminai, nu ahte lea duođainge dárbu oažžut ulbmilmearrádussii mielde ulbmiliid, mat gusket sámi kultuvrra.
Neuvottelujen perusteella näyttääkin siltä, että saamelaiskulttuuria koskevia tavoitteita saadaan mukaan tavoitepäätökseen.
Ráđđádallamiid vuođul orrunai leame nu ahte oažžut sámi kultuvrra ulbmiliid mielde ulbmilmearrádussii.
Neuvotteluissa kuulin, että työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan aluekehitystavoitteita Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Ráđđádallamiin gullen, ahte bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat guovlogárggiidanulbmiliid Nuorta- ja Davvi-Suomas.
Työryhmässä ei ollut saamelaiskäräjien edustajaa.
Bargojoavkkus ii lean sámedikki ovddasteaddji.
Saamelaiskäräjät lähettikin tällä viikolla kirjeen työ- ja elinkeinoministeriöön ja pyysimme, että työryhmää täydennetään saamelaiskäräjien edustajalla.
Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin.
Tällä viikolla lähden Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokoukseen ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin.
Dán vahku manan Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámii ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda.
Käsitellemme jatkoneuvotteluissa lukua III, joka koskee saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.
Gieđahallat joatkkašiehtadallamiin goalmmát kapihttala, mii guoská sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
19.9.2011 Klemetti Näkkäläjärvi
19.9.2011 Juvvá Lemet