klemetti.20.05.13_fin.txt.xml

Kuntarakenneuudistuksen mysteeri ja arktiset tunnelmat	Suohkanráhkadusođastusa mystera ja árktalaš dovdamušat
Viime viikkoina on tapahtunut paljon.	Maŋimus vahkuid lea olu dáhpáhuvvan.
Saamelaiskäräjät oli perustuslakivaliokunnan kuultavana kuntarakenneuudistuksesta.	Vuođđoláhkaválljagotti gulai Sámedikki suohkaráhkadusođastusas.
Tilaisuudessa pitämäni puhe ja lausuntomme löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Dilálašvuođas mu doallan sáhka dego maid cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Kuntalaki tuntuu oleman melkoinen vyyhti.	Suohkanláhka orru leame oalle njámaldat.
Laki ja muutos on haluttu säätää, vaikka lain vaikutuksia ja taloudellista vaikutusta kansantalouteen ja kestävyysvajeeseen ei tiedetä.	Láhka lea háliduvvon rievdaduvvot ja ásahuvvot, vaikko lága váikkuhusat ja dan ekonomalaš váikkuhusat álbmotekonomiijai ja suvdinnávcca vuollebáza eai leat dieđus.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että kuntarakenneuudistuksen kustannuksia on mahdotonta arvioida, mutta pitkällä ajalla ne tulevat olemaan niin huomattavia, että kansantalouden vaje joudutaan rahoittamaan velalla.	Áššedovdit leat árvvoštallan, ahte suohkanráhkadusođastusa goluid lea veadjemeahttun sihkkarit dadjat muhto dat šaddet guhkit áigegaskkaid mielde leat nu divrasat, ahte álbmotekonomiija vuollebáza šaddá ruhtaduvvot velggiin.
Ja sitä kuinka paljon Suomella on varaa ottaa kuntarakenneuudistuksen vuoksi lisävelkaa ei tunnu olevan hallituksen tiedossa eikä koko asia sen hallittavissa.	Ja dan olugo Suomas lea ráđđi váldit suohkanráhkadusođastusa dihte lassivealggi ii leat ráddehusas dieđus iige oba ášši dan hálddašeamisge.
Jokainen hallitus vuorollaan haluaa jättää jonkinlaisen puumerkkinsä ja niin nytkin.	Juohke ráđđehus vuorus mielde hálida guođđit juogalágán muorramearkkas ja nu dálnai.
Viime hallituskaudella lakkautettiin läänit ja myllättiin aluehallinto.	Mannan ráđđehusbaji áigge heittihuvvoje leanat ja moivejuvvui guovlohálddahus.
Nyt aluehallinto on ongelmissa erityisesti valvontatehtävien osalta.	Dál guovlohálddahus lea buncaraggáid siste earenoamážit bearráigeahččobargguid olis.
Kaivattuja taloudellisia säästöjä ja tehostamista uudistus ei tuonut, vaan asiantuntijoiden siirtymisen muihin töihin.	Vurdojuvvon ekonomalaš seasttut ja beavttálmahttima ođastus ii buktán, muhto váikkuhus lei dat ahte áššedovdit sirdáse eará bargguide.
Mutta pysyvä jälki Suomen lainsäädäntöön jäi.	Muhto bissovaš luodda bázii Suoma láhkavuogádahkii.
Toin kuulemisessa esille, että kuntarakenneuudistus pitäisi pysäyttää ja valmistella uudelleen suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukseen.	Bukten gullamis ovdan, ahte suohkanráhkadusođastus galggalii bissehuvvot ja válmmaštallojuvvot ođđasit oktanaga sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusain (sote-ođastus).
Sote-uudistus voi käytännössä pakottaa kunnat yhdistymään vaikka yhdistyminen olisi vastoin kuntarakennelain poikkeuspykäliä, jotka koskevat esimerkiksi saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia perusoikeuksia.	Sote-ođastus sáhttá geavadis bákkuhit suohkanit ovttastuvvat vaikka ovttastuvvan livččii vuostá suohkanráhkaduslága spiehkastatparagráfaid, mat gusket omd. sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđorivttiid.
Suomi on palvelurakenteeltaan, asutukseltaan ja etäisyyksiltään hyvin erilainen maa.	Suopma lea bálvalanráhkadusa, orruma ja gaskavuođaid dáfus hui earenoamáš riika.
Malli, joka sopii lyhyiden etäisyyksien ruuhka-Suomeen, jossa kuntien väliset etäisyydet ovat kymmenissä kilometreissä, ei voi soveltua saamelaisten kotiseutualueelle, jossa etäisyydet ovat useissa sadoissa kilometreissä.	Málle, mii heive oanehis gaskkaid Lulli-Supmii, gos suohkaniin lea moatti miilla gaskkat, ii sáhte heivet sámiid ruovttuguvlui, gos leat máŋggalogiid miillaid gaskkat.
Mutta samaa lakia ja moniportaista palvelurakennetta tarjotaan yhä kaikille.	Muhto seamma láhka ja máŋggaceahkat bálvalanráhkadus fállojuvvo ain buohkaide.
Kehitys on saamelaisten kannalta huolestuttava.	Gárganeapmi lea sámiid dáfus fuolastuhtti.
Rahoitus peruspalveluihin vähenee tulevaisuudessa ja palvelut uhkaavat kadota yhä kauemmas saamelaisten kotiseutualueelta.	Vuođđobálvalusaid ruhtadeapmi unnu boahtteáigge ja uhkádussan leat, ahte bálvalusat gáidet ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus.
Hyvin ristiriitaista on, että samaan aikaan kun koko sote-palvelujen tulevaisuus on epävarmaa, niin kehitetään erilaisin projektein, joita saamelaiskäräjilläkin on, sote-palveluja koskevaa tutkimusta, laaditaan kaiken maailman kehittämisohjelmia, strategioita ja indikaattoreita.	Hui stuora ruossalasvuohta lea, ahte oktanaga go oba sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid (sote-bálvalusaid) boahtteáigi lea eahpesihkar, de gárgehuvvo sierralágán prošeavttain, mat sámedikkisnai leat, sote-bálvalusaid dutkamuš, ráhkaduvvojit buotlágán gárgehanprográmmat, strategiijat ja indikáhtorat.
Pitäisi pystyä katsoa pitemmälle tulevaisuuteen, eikä hoitaa kehittämistoimintaa vain hajanaisten selvitysten ja projektien avulla.	Galggalii bastit geahččat guhkkelii boahtteáigái, iige dikšut gárgehanbarggu dušše bieđggočilgehusaiguin ja – prošeavttaiguin.
Se, miten Petteri Orvon työryhmän linjaukset tulevat vaikuttamaan saamelaisiin ja saamenkielisiin palveluihin ja palvelurakenteeseen on vielä mysteeri.	Dat, mot Petteri Orpo bargojoavkku linnjemat váikkuhit sápmelaččaide ja sámegielalaš bálvalusaide ja bálvalanráhkadusaide, lea dievas mystera.
Saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa sote-linjauksiin, jotta tilanne ei johda saamelaisten kotiseutualueen palvelurakenteen heikkenemiseen ja saamenkielisten palvelujen vähenemiseen.	Sámediggi galgá leat aktiivvalaččat váikkuheame sote-linnjemiidda, vai dilli ii doalvvo sámiid ruovttuguovllu bálvalusráhkadusa hedjoneapmái ja sámegiel bálvalusaid unnumii.
Osallistuin Arktisen neuvoston ministerikokoukseen Kiirunassa.	Oassálasten Árktalaš ráđi ministtarčoakkámii Gironis.
Kokous oli minulle pettymys.	Čoakkán lei munnje beahttašupmi.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) oli päättänyt hakea arktisen neuvoston pysyvän osallistujan asemaa.	Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lei mearridan ohcat árktalaš ráđi bissovaš oassálasti sajádaga.
SPN:n sihteeristö ei ollut toimittanut hakemusta eteenpäin.	SPR:a čállingoddi ii lean doaimmahan ohcamuša ovddos.
Seuraava mahdollisuus päästä osalliseksi arktisen neuvoston työhön on kahden vuoden päästä.	Čuovvovaš vejolašvuohta beassat mielde árktalaš ráđi bargui lea guovtti jagi geahčen.
Kuka tietää, millainen poliittinen tilanne silloin on ja pääseekö alkuperäiskansat enää mukaan yhteistyöhön ?	Gii diehtá, makkár politihkalaš dilli dalle lea ja bessetgo álgoálbmogat šat mielde ovttasbargui ?
Olen hyvin pettynyt SPN:n toimintaan.	Lean hui behtton SPR:a bargui.
Tilanteessa, jossa tarvitsisimme vahvaa SPN:ää ja tiivistä yhteistyötä pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista johtuen, SPN on yhä heikompi.	Dilis, mas dárbbahit nanu SPR:a ja lagaš ovttasbarggu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid dihte, SPR lea ain geahnoheabbo.
Arktisen neuvoston kokouspäätökset olivat pettymys.	Árktalaš ráđi čoakkánmearrádusat ledje maid beahttašupmi.
Kokous antoi yleismaailmallisen julistuksen ja korulauseita.	Čoakkán attii oppamáilmmálaš julggaštusaid ja čiŋahuvvon cealkagiid.
Kokous muutti päätöksillään koko arktisen neuvoston roolia, asemaa ja tulevaisuutta.	Čoakkán rievdadii mearrádusaidisguin oba árktalaš ráđi rolla, sajádaga ja boahtteáiggi.
Arktinen neuvosto sai uusia tarkkailijoita Aasiasta - Kiina kärjessä.	Árktalaš ráđđi oaččui ođđa dárkojeddjiid Ásias – Kiinná njunušin.
Arktisesta neuvostosta on muodostumassa globaali keskustelufoorumi.	Árktalaš ráđis lea šaddame globála ságastallanforum.
Tarkkailijoita on enemmän kuin jäsenmaita ja pysyviä osallistujia.	Dárkojeaddjit leat eambbo go lahttoriikkat ja bissovaš oassálastit.
Tarkkailijoilla ei ole päätöksenteko-oikeutta arktisessa neuvostossa, mutta on selvää, että varsinkin Kiina suurena kansantaloutena ei tyydy vain tarkkailija-asemaan.	Dárkojeddjiin ii leat mearrádusdahkanriekti árktalaš ráđis, muhto lea čielggas, ahte earenoamážit Kiinná stuora álbmotekonomiijan ii duđa dušše dárkojeaddjesajádahkii.
Tarkkailijoiden tulee arktisen neuvoston sääntöjen mukaan sitoutua arktisen neuvoston arvoihin: ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ympäristönsuojeluun, kestävään kehitykseen ja alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamiseen.	Dárkojeaddjit galget árktalaš ráđi njuolggadusaid mielde čatnasit árktalaš ráđi árvvuide: olmmosrivttiid gudnejahttimii, birasgáhttemii, suvdilis gárganeapmái ja álgoálbmotrivttiid gudnejahttimii.
Kiinasta on muodostumassa maailman suurin saastuttaja eikä kukaan hyvällä tahdollakaan voi pitää Kiinaa ihmisoikeusmyönteisenä valtiona - päinvastoin.	Kiinnás lea šaddame máilmmi stuorimus nuoskideaddji iige oktage buriin dáhtuinge sáhte atnit Kiinná olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš stáhtan – nuppe gežiid.
Arktinen neuvosto myi periaatteensa.	Árktalaš ráđđi vuvddii iežas prinsihpaid.
On turha selittää tai uskoa, että arktisen neuvoston kautta Kiina integroitaisiin ihmisoikeuksien tai ympäristön kunnioittamiseen.	Lea dušši čilget dehe jáhkihit, ahte árktalaš ráđi bakte Kiinná integrerejuvvolii olmmošrivttiid dehe birrasa gudnejahttimii.
Kyse on Kiinan ja arktisen alueen luonnonresursseista.	Jearaldat lea Kiinná ja árktalaš guovllu luondduriggodagain.
Alkuperäiskansoille ja alkuperäiskansojen asemalle arktisessa neuvostossa kehitys on uhkaava.	Árktalaš álgoálbmogiidda ja álgoálbmogiid sajádahkii árktalaš ráđis gárganeapmi lea uhkideaddji.
Kiirunan kokous siirsi päätöstä siitä, miten arktisen alueen hallinnointi ja arktisen neuvoston tehtävät hoidetaan tulevaisuudessa.	Girona čoakkán sirddii mearrádusas das, mot árktalaš ráđi hálddašeapmi ja árktalaš ráđi barggut dikšojuvvojit boahtteáigge.
Ratkaisun siirtäminen ja aina uusien tarkkailijavaltioiden ottaminen mukaan yhteistyöhön ei tule helpottamaan asian ratkaisua.	Mearrádusa sirdin ja álohii fal ođđa dárkojeaddjestáhtaid fárrui váldin ovttasbargui ii álkidáhte ášši čoavdima.
Suomi on parhaillaan päivittämässä arktista strategiaa.	Suopma lea bárisin beiveme árktalaš strategiija.
Strategia painottuu tällä hetkellä vahvasti luonnonresursseihin ja ilmastonmuutoksen tuomiin mahdollisuuksiin.	Strategiija bidjá jur dál hui olu deattu luondduriggodagaide ja dálkkadatrievdama buktin vejolašvuođaide.
Alkuperäiskansaoikeudet on mainittu kauniin sanakääntein - kuten arktisessa neuvostossakin - mutta tosiasiallisia toimenpiteitä alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi ei esitetä.	Álgoálbmotrievttit leat namuhuvvon čáppa sátnehámiiguin – dego árktalaš ráđisnai – muhto duođalaš doaibmabijut álgoálbmogiid dili buorideami várás eai ovddiduvvo.
Saamelaiskäräjät on antanut strategiasta alustavan lausunnon.	Sámediggi lea addán strategiijas álgovuolggálaš cealkámuša.
Kävin pikaisesti saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa ennen lähtöäni Kiirunaan.	Doallat vel nuppi stivrra čoakkáma geassemánu álggus ovdal go doallat dievasčoakkáma.
Pidämme vielä toisen hallituksen kokouksen kesäkuussa ennen yleiskokousta.	Stivra dohkkehii bušeahttaevttohusa addojuvvot dievasčoakkámii.
Hallitus hyväksyi budjettiehdotuksen annettavaksi yleiskokoukselle, jossa ympäristöasioiden edistämiseen esitetään 86 000 euroa eduskunnan päätöksen mukaisesti.	Bušeahtas evttohuvvo birasáššiid ovddideapmái 86 000 euro dađi mielde go riikkabeaivvit leat maid dohkkehan.
Viime viikolla on paljon puhuttu Israel Ruong - stipendistä.	Mannan vahku lea leamaš olu sáhka Israel Ruong – stipeanddas.
Minäkin olen sen saanut aikoinani 1990-luvulla.	Munnai lean dan ožžon 1990-logus.
Israel Ruongin palkinto on tarkoitettu nuorelle saamelaistutkijalle ja palkinnon tarkoitus on kannustaa tai palkita nuori tutkija saamelaisyhteiskunnan eteen tekemästä työstä.	Israel Ruonga bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon nuorra sápmelaš dutkái ja bálkkašumi ulbmilin lea movttiidahttit dehe bálkkašit nuorra dutki sámi servoša ovdii bargon barggu ovddas.
Saamelaisjärjestöt ja myös minä olen Yle Sápmin haastattelussa tuonut esille, että tämänvuotinen palkinnon saaja ei täytä Israel Ruong palkinnon kriteerejä.	Sámi searvvit ja organisašuvnnat ja maiddái mun lean Yle Sámi jearahallamis buktán ovdan, ahte dánjagáš bálkkašumi oažžu ii deavdde Israel Ruonga bálkkašumi kritearaid.
Israel Ruong oli arvostettu tutkija ja saamen kielen ja kulttuurin puolestapuhuja.	Israel Ruong lei árvvus adnon dutki ja sámegiela ja sámi kultuvrra bealušteaddji.
Hänen saamen kielen maastoterminologian luokittelujärjestelmänsä ja saamelaisten luontoon liittyvän tiedon arvostaminen ja kerääminen on ollut ainakin minulle esimerkkinä omassa tutkimustyössäni.	Su sámegiela duovddaterminologiija klassifiserenvuogádat ja diehtu, mii laktása sámi luonddu árvvušatnimii ja dan čoaggin lea leamaš aŋkke munnje ovdamearkan iežan dutkanbarggus.
Ruong on myös nostanut esille sen, miten tärkeää saamelaisyhteisön sisältä tuleva tutkimus on.	Ruong lea maid lokten oidnosii dan dehálašvuođa dutkamušas, mii boahtá servoša siskkobealde.
Tämänkertaisen Israel Ruong palkinnon saajan on laajapohjaisen paneelin sijasta päättänyt kaksi henkilöä.	Dán háve Israel Ruong – bálkkašumi oažžu lea viiddesvuđot panela sajes mearridan guokte olbmo.
Tämä on erikoista, koska Israel Ruong palkinto on ainoa saamelaistutkimuksen palkinto ja jotta palkinnon tieteellinen merkittävyys säilyy, tulee palkinnon saajaa arvioida laajempi joukko, jossa on saamelaisyhteisön ja tutkimuksen asiantuntemusta.	Dát lea earenoamáš vuohki, daningo Israel Ruong – bálkkašupmi lea áidna sámi dutkamuša bálkkašupmi ja vai bálkkašumi dieđálaš mávssolašvuohta seailu, de bálkkašumi oažžu galgá árvvoštallat viiddit joavku, mas leat sámi servoša ja dutkamuša áššedovdit.
Israel Ruong kääntyisi haudassaan, jos saisi tietää miten hänen kunniakseen nimettyä palkintoa nykyisin käsitellään ja kenelle se annetaan.	Israel Ruong jorggihivččii hávddistis, jos beasalii diehtit mot su gudnin nammaduvvon bálkkašupmi dálá áigge gieđahallojuvvo ja geasa dat addojuvvo.
Olen laajemminkin huolissani siitä, mitä tilanne kertoo saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan, toiminnasta, tieteen arvostamisesta ja oppilaitoksen tavoitteista.	Lean viidáseappotge fuolastuvvan das, maid dilli muitala Sámi allaskuvlla doaimmas, diehtaga árvvus atnimis ja oahppolágádusa ulbmiliin ?
Onko Allaskuvla eriytynyt saamelaisyhteisöstä ja siellä käytävästä keskustelusta ja saamelaisyhteisön tarpeista ?	Leago Allaskuvla sierranan sámi servošis ja sámi servodatságastallamis ja sámi servoša dárbbuin ?
Onko oman koulun ja sen opiskelijoiden esiin nostaminen tärkeintä ?	Leago iežas skuvlla ja dan studeanttaid oidnosii lokten deháleamos ?
Sámi allaskuvla on pyrkinyt saamelaiseksi yliopistoksi ja halunnut saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tukea pyrkimyksilleen.	Sámi allaskuvla lea viggan sámi universiteahttan ja lea hálidan sámi parlamentáralaš ráđi doarjaga iežas viggamušaide.
Onko Allaskuvlalla tieteellistä pätevyyttä tähän ja aidosti halua kehittää saamelaistutkimusta ja opetusta saamelaiskulttuurinmukaisesti ?	Leago Allaskuvllas dieđalaš dohkálašvuohta dása ja eakti vuogi mielde hállu ovddidit sámi dutkamuša ja oahpahusa sámi kultuvrra mielde ?
Ennen helatorstaita pidettiin artikla 8j-työryhmän ensimmäinen kokous.	Ovdalaš helloduorastaga dollojuvvui artihkal 8j-bargojoavkku vuosttaš čoakkán.
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan biodiversiteettistrategian ja - toimintaohjelman artikla 8j:tä koskevia toimenpiteitä.	Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttastrategiija ja – doaibmaprográmma artihkal 8j:a doaibmabijuid.
Työryhmässä on eri ministeriöiden ja sidosryhmien edustus.	Bargojoavkkus leat sierra ministeriijaid ja čanusjoavkkuid ovddastus.
Minun kutsuttiin työryhmän puheenjohtajaksi.	Mun bovdejuvvojin bargojoavkku ságadoallin.
Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa sovittiin työryhmän työsuunnitelmasta ja tutustuttiin työryhmän tehtäviin.	Bargojoavkku vuosttaš čoakkámis sohppojuvvui bargojoavkku bargoplánas ja oahpásnuvvojuvvui bargojoavkku bargguide.
Kiireellisin asia on valmistella ensi marraskuussa pidettävää kansainvälistä artikla 8(j)-työryhmän kokousta Montrealissa ja Suomen kantoja kokouspäätöksiin.	Hohpolaččamus ášši lea válmmaštallat boahtte skábmamánus riikkaidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkáma Montrealis ja Suoma oainnuid čoakkánmearrádusaide.
Pidämme vielä yhden kokouksen ennen kesää.	Doallat vel ovtta čoakkáma ovdal geasi.
Työryhmän viestintää kehitetään ja viimeistään syksyllä työryhmän työstä löytyy lisää tietoa ympäristöministeriön sivuilta.	Bargojoavkku kommunikašuvdna ovddiduvvo ja maŋimusat čakčat bargojoavkku barggus gávdno lasi diehtu birasministeriija ruovttusiidduin.
Viime viikon lopulla oli saamelaiskäräjälain uudistamistyöryhmän kokous Helsingissä.	Mannan vahku loahpas lei sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkán Helssegis.
Kokouksessa käsiteltiin työryhmän mietintöluonnosta ja työ jatkuu vielä toukokuun loppuun.	Čoakkámis gieđahallui bargojoavkku smiehttamushámus ja bargu joatkahuvvá vel miessemánu loahpa rádjái.
Ensi viikon lopun vietän taas Helsingissä kuulemisessa kuntalaista, saamelaiskäräjälain mukaisissa neuvotteluissa metsälaista ja muissa tapaamisissa.	Dán vahku loahpa lean fas Helssegis gullamis suohkanlágas, sámediggelága mohkkás ráđđádallamiin vuovdelágas ja eará dáhpáhusain.