klemetti.21.06.13_fin.txt.xml
Käsivarren kansallispuistosta ja Rion julistuksesta
Giehtaruohttasa álbmotmeahcis ja Rio julggaštusas
Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Kilpisjärvellä pari viikkoa sitten.
Birasministtar Ville Niinistö guossástalai Gilbbesjávrres moadde vahku dás ovdal.
Ministeri halusi tutustua Käsivarren tilanteeseen ja Käsivarren kansallispuistohankkeeseen.
Ministtar hálidii oahpásnuvvat Giehtaruohttasa dillái ja Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnui.
Keskustelimme ministerin kanssa kahdenkeskisessä neuvottelussa hyvin lämminhenkisesti myös muista ympäristöministeriön toimialan hankkeista ja saamelaisasioista.
Ságastalaime ministariin guovttágaskka hui liggosit maiddái eará birasministeriija doaibmasuorggi fidnuin ja sámi áššiin.
Saamelaiskäräjät ei ole käsitellyt Käsivarren kansallispuistoesitystä, koska asia ei ole tullut vielä meille lausunnolle.
Sámediggi ii leat gieđahallan Giehtaruohttasa álbmotmeahcceevttohusa, daningo ášši ii leat boahtán vel sámediggái cealkima várás.
Henkilökohtaisesti pidän esitystä hyvänä ja myös Käsivarren poromiehet ovat esitystä tukeneet.
Persovnnalaččat anán evttohusa buorrin ja maiddái Giehtaruohttasa boazoolbmot leat guottihan evttohusa.
Saamelaiskäräjien yleisen linjan mukaisesti olen todennut monissa yhteyksissä ja myös Kilpisjärvellä, että kansallispuistot muiden luonnonsuojelualueiden tapaan ovat olleet saamelaiskulttuurille ja poronhoidolle hyviä.
Sámedikki almmolaš linnjá mielde lean dadjan máŋgga oktavuođas ja maiddái Gilbbesjávrres, ahte álbmotmeahcit eará luonddusuodjalanguovlluid ládje leat leamaš sámi kultuvrii ja boazodollui buorrin.
Kansallispuistot ovat tuoneet myös matkailullista hyötyä.
Álbmotmeahcit leat buktán maid mátkedoaibmaealáhusa dáfus ávkki.
Lounastapaamisessa Enontekiön kunta ilmoitti vastustavansa kansallispuistohanketta ja haluavansa kompensaatiota suojelualueista kunnalle.
Beaivemálisdeaivvadeamis Eanodaga suohkan ilmmuhii vuostálastit álbmotmeahccefidnu ja logai hálidit kompensašuvnna suodjalanguovlluin suohkanii.
Mielestäni tämä on lyhytnäköistä politiikkaa.
Mu mielas dát lea politihkka, mii ii guotte guhkás.
Kansallispuistot sijaitsevat valtion hallinnassa olevalla maa-alueella ja tarvittaessa valtio ostaa yksityisiltä ja kunnilta maa-alaa kansallispuistoa varten.
Álbmotmeahcit leat stáhta hálddašan eatnamiin ja dárbbu mielde stáhta oastá ovttaskas olbmuin ja suohkaniin eatnama álbmotmeahci várás.
Kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta saada muunlaista korvausta.
Suohkaniin ii leat mihkkege vejolašvuođaid oažžut eará buhtadusa.
Kansallispuistot ovat tärkeitä kansallisesti ainutlaatuisen luonnon ja maiseman suojelemiseksi.
Álbmotmeahcit leat dehálaččat álbmotlaččat earenoamáš luonddu ja duovdaga suodjaleami várás.
Kansallispuistoja perustetaan, jotta voimme säilyttää luontoarvot myös tuleville sukupolville pitemmän aikavälin suunnitelmalla eikä ajatella vain tämän sukupolven lyhytnäköisiä tarpeita.
Álbmotmeahcit vuođđuduvvojit, vai sáhttit seailluhit luondduárvvuid maid boahtte buolvvaide guhkesáigge plánain iige jurddahallat dušše dán buolvva oanehisáigge dárbbuid.
Asiassa tulee tarkastella laajempaa kansallista etua, kuin vain Enontekiön kunnan kantaa.
Áššis galgá geahčadit viiddit álbmotlaš beroštumi, go dušše Eanodaga suohkana oainnu.
Alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen perusteella Käsivarteen soveltuisi hyvin kansallispuisto.
Guovllu luonddu-, duovdda- ja kulturárvvuid vuođul Giehtaruohttasii heivelii hui bures álbmotmeahcci.
Viime viikko kului Helsingissä.
Mannan vahkku golihii Helssegis.
Kävin työ- ja elinkeinoministeriössä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut rakennerahasto-ohjelmasta ja aluekehityslainsäädännön uudistamisesta.
Mannen bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága 9. §:a ráđđádallamiin ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlluidgárgeheami láhkaásaheami ođasteamis.
Esitin rakennerahasto-ohjelmaan ja lakiin tavoitteeksi saamelaiskulttuuriin kehittämisen.
Ovdanbukten ráhkadusruhtarádjoprográmmii ja láhkii ulbmilin sámi kultuvrra gárgeheami.
Tilaisuuden perusteelta tehty muistio löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Dilálašvuođa vuođul ráhkaduvvon muittuhančálus gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Minulla oli ilo vieraille kahteenkin otteeseen Nuuksion kansallispuiston luontokeskus Haltiassa.
Mus lei illu guossástallat guovttenai háve Nuuksio álbmotmeahci luondduguovddáš Haltias.
Ensiksi vierailin siellä avajaisjuhlallisuuksissa ja myöhemmin saamelaiskäräjien ja Sámi Duodjin delegaation kanssa neuvottelemassa saamen käsityötuotteiden myymisestä luontokeskuksessa.
Vuohččan ledjen doppe rahpanávvudemiin ja maŋŋelaš sámedikki ja Sámi Duoji sáttagottis ráđđádallame sámi dujiid vuovdimis luondduguovddážis.
Viime viikolla saamelaiskäräjien edustajat tapasivat maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan.
Mannan vahku sámedikki ovddasteaddjit deaivvade eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisa ja olgoministtar Erkki Tuomioja.
Tapaamisten aiheena olivat ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ja hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen.
Deaivvadeami fáddán ledje ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan.
Osallistuin myös ympäristöministeriön järjestämään seminaariin RIO+20- miten tästä eteenpäin ?
Oassálasten maid birasministeriija ordnen seminárii RIO +20 – mot dás ovddos ?
Rion julistus käsittelee kestävän kehityksen edistämistä, joiden osana ovat myös alkuperäiskansojen oikeudet.
Rio julggaštus gieđahallá suvdilis gárganeami ovddideami, maid oassin leat maid álgoálbmogiid rievttit.
Julistus painottaa, että kestävän kehityksen edistämisen toteuttaminen edellyttää alkuperäiskansojen aktiivista ja vaikuttavaa osallistumista sen edistämiseksi kaikilla tasoilla.
Julggaštus deattuha, ahte suvdilis gárganeami ovddideami olláhuhttin gáibida álgoálbmogiid aktiivvalaš oassálastima dan ovddideami várás buot dásiin.
Rion julistus myös tunnustaa YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkityksen ja sen, että julistus tulee huomioida kestävän kehityksen strategioiden toimeenpanossa.
Rio julggaštus maid dovddasta ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggaštus galgá váldit vuhtii suvdilis gárganeami strategiijaid olláhuhttiimis.
Rion julistus edellyttää valtioiden tukevan alkuperäiskansojen identiteettiä, kulttuuria, kulttuuriperintöä, perinteistä tietoa ja tapoja.
Rio julggaštus gáibida stáhtaid doarjut álgoálbmogiid identiteahta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja vieruid.
Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja.
Julggaštus deattuha dárbbu duvdit álgoálbmogiid suvdilis gárganeami miel ealáhushámiid.
Alkuperäiskansoille kestävä kehitys onkin ihmisoikeuskysymys.
Álgoálbmogiidda suvdilis gárganeapmi leanai olmmošriektegažaldat.
Suomi painottaa kansainvälisesti vahvaa kestävää kehitystä.
Suopma deattuha riikkaidgaskasaččat nanu suvdilis gárganeami.
Suomella on kuitenkin itselläkin paljon tehtävää Rion tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomas lea goitge alddisge olu bargamuš Rio ulbmiliid joksama várás.
Eri ministeriöiden ja hallinnonalojen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen on hyvin eri tasoista.
Sierra ministeriijaid ja hálddašansurggiid čatnaseapmi suvdilis gárganeami ovddideapmái lea hui sierradásat.
Kestävä kehitys ei ole vain ympäristöministeriön asia, vaan kaikkien ministeriöiden.
Suvdilis gárganeapmi ii leat dušše birasministeriija ášši, muhto buot ministeriijaid.
Erityisen ristiriitaiselta kestävän kehityksen edistäminen kansallisesti tuntuu nyt, kun koko Lappia kehitetään kaivosteollisuuden keskittymäksi.
Earenoamáš ruossalas suvdilis gárganeami ovddideapmi orru dál, go oba Davvi-Suopma Sámi ráje ovddiduvvo ruvkeindustriija njunušguovlun.
Suomessa on aiemmin laadittu kestävän kehityksen koordinoimiseksi strategia laajapohjaisen toimikunnan johdolla, johon minäkin kuulun.
Suomas leat ovdal ráhkaduvvon suvdilis gárganeami koordinerema várás strategiija viiddesvuđot doaibmagotti jođihemiin, masa munnai gulan.
Suomessa ei enää laadita strategiaa, vaan nyt aletaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasopimusta.
Suomas ii ráhkaduvvo šat stŧrategiija, muhto dál ráhkadišgohtet suvdilis gárganeami servodatsoahpamuša.
Aiempi käytäntö, jossa saamelaisilla oli oma erillinen kestävän kehityksen ohjelmansa, ei toiminut.
Ovddit geavat, mas sápmelaččain lei iežas sierra suvdilis gárganeami prográmma, ii doaibman.
Ohjelma jäi täysin toimeenpanematta.
Prográmma bázii ollásit olláhuhtekeahttá.
Ohjelmien tai sopimusten laadinta, joita ei toimeenpanna, ei ole kestävän kehityksen mukaista.
Prográmmaid dehe soahpamušaid ráhkadeapmi, mat eai dahkkojuvvo duohtan, ii leat suvdilis gárganeami mielde.
Saamelaiskulttuurin säilyminen kestävällä tavalla tuleville sukupolville edellyttää sitä, että saamelaiset saavat aidosti itse kehittää ja turvata oman kotiseutualueensa luonnonresurssien kestävän käytön kulttuuristen tapojen mukaisesti.
Sámi kultuvrra seailun suvdilis gárganeami vugiin boahtte buolvvaide gáibida dan, ahte sápmelaččat ožžot ieža eakti vuogi mielde gárgehit ja dorvvastit iežaset ruovttuguovllu luondduriggodagaid suvdilis anu kultuvrralaš vieruid mielde.
Jotta saamelaisten kestävä kehitys voi toteutua, ILO 169-sopimus on ratifioitava.
Vai sámi suvdilis gárganeapmi sáhttá olláhuvvat, de ILO 169-soahpamuš galgá ratifiserejuvvot.
Kestävällä kehityksellä on erottamaton yhtymäkohta luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja biodiversiteettissopimukseen.
Suvdilis gárganeamis lea earutkeahtes guoskkahansadji luonddu máŋggahápmásašvuođa seailumii ja biodiversiteahttasoahpamuššii.
Valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös biodiversiteettistrategiasta ja sitä tukeva toimintaohjelma antavat hyvän perustan valmistella kansallista yhteiskuntasopimusta.
Stáhtaráđi dohkkehan prinsihppamearrádus biodiversiteahttastrategiijas ja dan duvdi doaibmaprográmma addiba buori vuođu válmmaštallat álbmotlaš servodatsoahpamuša.
Saamelaiskäräjät on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen omassa toiminnassaan.
Sámediggi lea čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái iežas doaimmas.
Mielestäni paras tapa edetä asiassa olisi laatia YK:n alkuperäiskansajulistuksen ja Rion julistuksen mukaisesti sitova yhteiskuntasopimus saamelaiskäräjien ja Suomen valtion välillä saamelaisten kestävän kehityksen edistämiseksi ja saamelaiskulttuuriin turvaamiseksi.
Mu mielas buoremus vuohki ovdánit áššis livččii ráhkadit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja Rio julggaštusa mielde čadni servodatsoahpamuš sámedikki ja Suoma stáhta gaskkas sámiid suvdilis gárganeami ovddideami várás ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás.
Perustuslakivaliokunta on antanut erimielisen lausuntonsa kuntarakenneuudistuksesta.
Vuođđoláhkaválljagoddi lea addán sierramielat cealkámušas suohkanráhkadusođastusas.
Lausunto oli pettymys ja ilmeinen poliittinen kompromissi.
Cealkámuš lei beahttašupmi ja čielgasit politihkalaš kompromissa.
Olin odottanut, että lakiuudistus olisi edellyttänyt perustuslain säätämisjärjestystä.
Ledjen vuordán, ahte láhkaođastus livččii gáibidan vuođđolága ásahanortnega.
Valiokunta edellyttää, että kunnilla tulee voida olla vähintään puolen vuoden miettimisaika tehdä yhdistymisselvitykset ja päätökset sen jälkeen kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuslaki on eduskunnassa hyväksytty.
Válljagoddi gáibida, ahte suohkaniin galgá leat unnimusat jahkebeale jurddahanáigi dahkat ovttastuvvančilgehusaid ja mearrádusaid dan maŋŋel go sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanráhkadusođastusláhka lea dohkkehuvvon riikkabeivviin.
Lakia ei tarvitse säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä, mutta valiokunta ei ollut asiassa yksimielinen.
Láhka ii dárbbahuvvo ásahuvvot vuođđolága ásahanortnegis, muhto válljagoddi ii lean áššis ovttamielalaš.
Valiokunta esittää, että lakia täydennetään siten, että kunnallinen itsehallinto on edelleen paikallishallintoa.
Válljagoddi evttoha, ahte láhka dievasmahttojuvvo nu ahte suohkanlaš iešstivren lea ain báikkalašhálddahus.
Perustuslakivaliokunta on pettynyt uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen.
Vuođđoláhkaválljagoddi lea behtton ođasnuhttima válmmaštallamii ja olláhuvvamii.
Erityisen tärkeää eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan kannalta olisi niiden asiallisen kytkennän vuoksi ollut saada käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus.
Earenoamáš dehálaš riikkabeivviid ja vuođđoláhkaválljagotti dáfus livččii daid áššálaš čatnaseami dihte leamaš oažžut gieđahallat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ortnema láhkaevttohusa.
Saamelaisten osalta valiokunta toteaa, etteivät kuntajaon mahdolliset muutokset saa heikentää saamelaisille kuuluvia kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia taikka kulttuuri-itsehallinnon edellytyksiä.
Sápmelaččaid dáfus válljagoddi cealká, ahte suohkanjuogu vejolaš nuppástusat eai oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid dehege kulturiešstivrema gáibádusaid.
Lisäksi valiokunta korostaa edelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 9 §:ssä säädetyn neuvotteluvelvoitteen merkitystä kuntarakenneuudistuksen toteutusta valmisteltaessa.
Dasa lassin válljagoddi deattuha ain sámedikkis addojun lága 9. §:s mearriduvvon ráđđádallangeatnegasvuođa mearkkašumi suohkanráhkadusođastusa olláhuhttima válmmaštaladettiin.
Kuntarakennelaki voidaan siis säätää, mutta isoimmat asiat tullaan ratkaisemaan sote-uudistuksessa.
Suohkanráhkadusláhka sáhttá nappo ásahuvvot, muhto stuorimus áššit mearriduvvojit sosiála- ja dearvvašvuohtalága ođastusas.
Kuntarakennelain lisäksi parhaillaan on valmisteilla kuntalain uudistaminen.
Suohkanráhkaduslága lassin bárisin lea válmmaštallojuvvome suohkanlága ođasnuhttin.
Kävin alkuviikosta Helsingissä biodiversiteettityöryhmän kokouksessa.
Mannen dán vahku álggus Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis.
Kokouksen asialistalla oli ympäristön kannalta haitalliset tuet, Suomen maaraportin valmistelu biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta Suomessa ja Suomen eliölajiston tilanne.
Čoakkáma áššelisttu nalde ledje birrasii vahátlaš doarjagat, Suoma eananraportta válmmaštallan biodiversiteahttasoahpamuša ollašuhttimis Suomas ja Suoma ealánšlájaid dilli.
Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomessa käytössä olevia ympäristöön kohdistuvia tukia, niiden hyötyä ja haitallisuutta.
Ruhtaministeriija lea dahkan árvvoštallama Suoma birrasii čuozihuvvon doarjagiin, daid ávkkálašvuođa ja vahátlašvuođa.
Esitys oli hyvin mielenkiintoinen.
Ovdanbuktojupmi lei hui miellagiddevaš.
VM:n arvion mukaan käytännössä kaikki tuet, jotka kasvattavat liiketaloudellista tulosta, ovat haitallisia ympäristölle ja kaikissa tuissa ympäristönäkökulma on hyvin kapea.
Ruhtaministeriija árvvoštallama mielde geavadis buot doarjagat, mat stuorrudit fitnodatekonomalaš bohtosa, leat vahátlaččat birrasii ja buot doarjagiin birasperspektiiva lea hui asehaš.
Suomessa on yli 100 erilaista ympäristölle haitallista tukea, joita tulisi tarkastella poliittisesti.
Suomas leat badjelaš 100 sierralágán birrasii vahátlaš doarjaga, mat galggale suokkardallojuvvot politihkalaččat.
Tämä oli hyvin mielenkiintoinen arvio, joka toki edellyttää jatkoarviontia ja huomioimista lainsäädännön kehityksessä ja hallinnossa.
Dát lea hui miellagiddevaš árvvoštallan, mii gal gáibida joatkkaárvvoštallama ja vuhtii váldima láhkaásaheami gárganeamis ja hálddahusas.
Kevään viimeinen saamelaiskäräjien kokous pidettiin keskiviikkona Inarissa.
Giđa maŋimus sámedikki čoakkán dollojuvvui gaskavahkko Anáris.
Siitä kerron seuraavassa blogissani.
Das muitalan čuovvovaš bloggastan.