klemetti.22.04.10_fin.txt.xml
Erityisraportoija Anayan vierailu Edellisestä blogin päivityksestä on aikaa – pahoittelen sitä.
Spesiálaraporterejeaddji Anaya guossástallan Ovddit blogga čállimis lea juo guhkes áigi – mun šállošan dan.
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet saamelaiskäräjien henkilöstölle ja luottamushenkilöille hyvin kiireistä aikaa.
Maŋimus guokte vahku leat leamaš sámedikki bargiide ja luohttámušolbmuide hui hohpolaččat.
Saamelaisen parlamentaarisen kokouksen valmistelu ja saamelaiskäräjien esityksien valmistelu erityisraportoija Anayan vierailua varten on vienyt paljon aikaa.
Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma válmmaštallan ja sámedikki ovdanbuktojumiid válmmaštallan earenoamáš ráporterejeaddji Anaya galledeami várás leat barggahan hui olu.
Nämä kokoukset on pidetty Rovaniemellä.
Dát čoakkámat leat dollojuvvon Roavenjárggas.
Viime viikolla Suomen saamelaiskäräjät otti vastaan saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden.
Mannan vahku Suoma sámediggi válddii vuostá sámi parlamentáralaš ráđi jođihanovddasvástádusa.
Tällä hetkellä meillä on budjetoituna SPN:n toimintaan 15 000 euroa, eli kovin suurilla panostuksilla emme voi puheenjohtajuutta hoitaa.
Dán vuoru mis lea bušeterejuvvon SPR:a bargui 15 000 euro nu ahte beare stuora bidjosiiguin eat sáhte jođiheami dikšut.
Mutta uskon, että se mikä Suomen saamelaiskäräjiltä puuttuu resursseissa, niin voimme korvata sen asiantuntemuksella.
Jáhkán goitge, ahte dat mii Suoma sámedikkis váilu resurssain, nu dan mii sáhttit buhttet áššedovdamušain.
Meidän tulee vain priorisoida toimintaamme ja keskittyä ydintehtäviin, jotta voimme käyttää asianesittelijäresurssejamme myös SPN:n työssä.
Mii galgat fal vuoruhit bargomet ja vuojulduvvat váimmosbargguide, vai sáhttit atnit áššegieđahallanresurssaideamet maid SPR:a barggus.
Viime viikon keskiviikon parlamentaarisen neuvoston kokous meni hyvin lämpimässä ja hyvässä hengessä.
Mannan vahku gaskavahku parlamentáralaš ráđi čoakkán manai hui liekkus ja buori vuoiŋŋas.
Hyväksyimme kaksi hyvin tärkeää asiakirjaa, joiden valmistelussa Suomen saamelaiskäräjillä oli suuri rooli.
Dohkkeheimmet guokte hui dehálaš áššegirjji, maid válmmaštallamis Suoma sámedikkis lei hui stuora rolla.
SPN:n kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta.
SPR:a čoakkán dohkkehii julggaštusa davviriikkalaš sámi soahpamušas.
Pidän itse hyvin tärkeänä sitä, että julistuksessa huomioitiin myös Venäjän saamelaisten tarpeet.
Anán ieš hui dehálaš áššin dan, ahte julggaštusas váldojuvvoje vuhtii maiddái Ruošša sápmelaččaid dárbbut.
Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Lisäksi hyväksyimme saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ilmastopoliittisen strategian, jota laajennetaan kuluvana vuonna ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi.
Dasa lassin dohkkeheimmet sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija, mii viiddiduvvo dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš prográmman.
Strategia löytyy saamelaiskäräjien kotisivuille.
Strategiija gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Strategia on laadittu pohjoissaameksi ja se on käännetty suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.
Strategiija lea ráhkaduvvon davvisámegillii ja dat lea jorgaluvvon suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii.
Ruotsinkielinen versio on vielä käännettävänä.
Ruoŧagiel veršuvdna lea vel jorgalahttojuvvome.
Suomen saamelaiskäräjät kääntää strategian lisäksi inarin- ja koltaansameksi.
Suoma sámediggi jorgala strategiija dasa lassin anáraš- ja nuortalašgillii.
Strategian aikaansaaminen oli minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeää ja olen sen synnystä todella iloinen.
Strategiija áigái oažžun lei munnje persovnnalaččat hui dehálaš ja lean dan duohtan dahkamis hui duhtavaš.
Strategia tulee olemaan kovassa käytössä ja tulen huomioimaan sitä kaikissa virallisissa yhteyksissä, jotta saamelaisten tahto tulee huomioiduksi ilmastopoliittisessa työssä.
Strategiija šaddá adnojuvvot viššalit ja áiggon váldit dan vuhtii buot virggálaš oktavuođain, vai sápmelaččaid dáhttu váldojuvvo vuhtii dálkkádatpolitihkalaš barggus.
Seuraavana päivänä, torstaina, oli kaikille avoin SPN:n, Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden edustajien ja erityisraportoijan yhteinen konferenssi, jossa käsiteltiin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista, saamelaisten maa- ja vesioikeuksia, saamen kielen tilannetta erityisesti lasten ja nuorten aseman kontekstissa sekä YK:n alaisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanojen määräaikaisraportointia.
Čuovvovaš beaivve, duorastaga, lei buohkaide rabas SPR:a, Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid ovddasteddjiid ja spesiálaraporterejeaddji oktasaš konfereansa, mas gieđahallojuvvoje sámiid iešmearridanrievtti olláhuvvan, sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, sámegiela dilli earenoamážit mánáid ja nuoraid sajádaga olis sihke ON:a vuollásaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid ollašuhttima raporteren.
Erityisraportoija vieraili erikseen edellisenä päivänä Rovaniemellä saamenkielisessä päivähoitopaikassa, Arktisessa keskuksessa ja metsähallituksessa.
Earenoamášraporterejeaddji guossástalai ovddit beaivve sierra Roavenjárggas sámegiel mánáid beaivedikšunbáikkis, Árktalaš guovddážis ja meahcceráđđehusas.
Johdin neuvoston puheenjohtajana kokousta ja pidin Suomen saamelaiskäräjien puheen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja määräaikaisraportoinnista.
Jođihin ráđi ságadoallin čoakkáma ja dollen Suoma sámedikki sáhkavuoru iešmearridanrievtti olláhuvvamis ja mearreáiggeraporteremis.
Saamelaiskäräjien kotisivuilla on tiedotteet seminaarin puheista ja valmistellut puheet löytyvät kokonaisuudessaan netistä.
Sámedikki ruovttusiidduin leat dieđáhusat seminára sáhkavuoruin ja válmmaštallojuvvon sáhkavuorut gávdnojit ollislažžan neahtas.
Konferenssipäivä kului hyvin lämpimässä ja avoimessa hengessä.
Konfereansabeaivi mania hui liekkus ja rabas vuoiŋŋas.
Erityisraportoija piti vierailua hyvin merkittävänä ja korosti sen tärkeyttä, että saamelaiset ja valtiot voivat keskustella avoimesti ongelmakohdista ja on jo otettu askelia saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi.
Spesiálareporterejeaddji anii galledeami hui mávssolažžan ja deattuhii dan dehálašvuođa, ahte sápmelaččat ja stáhtat sáhttet ságastallat rahpasit buncaraggáin ja ahte leat juo váldon lávkkážat sámiid riektedili buorideami várás.
Erityisraportoija korosti myös YK:n alkuperäiskansajulistuksen merkittävyyttä ja tarvetta toimenpanna sitä valtioiden toiminnassa.
Spesiálaraporterejeaddji deattuhii maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dárbbu olláhuhttit dan stáhtaid barggus.
Eritysraportoija tekee vierailun pohjalta raportin saamelaisten oikeusasemasta.
Spesiálaraporterejeaddji ráhkada galledeami vuođul raportta sápmelaččaid riektedilis.
Raportti valmistunee vuoden sisällä, ja se tulee sisältämään huomioita ja toimenpide-esityksiä, joita valtioiden on mahdollista kommentoida ennen raportin luovuttamista.
Raporta gárvána jagi siste ja dat boahtá sisttisdoallat mearkkašumiid ja doaibmabidjoevttohusaid, maid stáhtain lea vejolaš kommenteret ovdal raportta luobaheami.
Raportti luovutetaan YK:n ihmisoikeusneuvostolle sen valmistuttua.
Raporta luobahuvvo ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái dan gárváneami mielde.
Tämä on ensimmäinen kerta kun erityisraportoija raportoi kansan tilanteesta, aiemmin tarkastelukohtana on ollut yhden valtion alueella asuva / asuvat alkuperäiskansat.
Dát lea vuosttaš geardi go spesiálaraporterejeaddji raportere álbmoga dilis, ovdal guorahallančuozáhahkan lea leamaš ovtta stáhta rájiid siskkobealde ášši / ássit álgoálbmogat.
Erityisraportoija piti tällaista raportointia hyvin mielenkiintoisena ja tärkeänä, itse kansan ollessa keskiössä eikä niinkään valtioiden rajojen.
Spesiálaraporterejeaddji anii dákkár raporterema hui miellagiddevažžan ja dehálažžan go ieš álbmot lea guovddážis eaige nuge stáhtaid rájit.
SPN ja saamelaiskäräjät odottavat hyvin suurella mielenkiinnolla erityisraportoijan raporttia.
SPR ja sámedikkit vurdet hui stuora beroštumiin spesiálaraporterejeaddji raportta.
Edellisin Anayan raportointimatka suuntautui Venäjälle.
Ovddit have Anaya raporterenmátki lei Ruoššas.
Raportti Venäjän tilanteesta, joka kiinnostaa myös meitä saamelaisia, luovutetaan syksyllä ihmisoikeusneuvostolle.
Raporta Ruošša dilis, mii beroštahttá maid min sápmelaččaid, luobahuvvo čakčat olmmošriekteráđđái.
Erityisraportoijan aiemmat maaraportit löytyvät osoitteesta: http://www2.ohchr.org/english/issues/indigenous/rapporteur/countryreports.htm Perjantaina ohjelma jatkui eri organisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemisella, mutta en voinut valitettavasti äkillisten perhesyiden johdosta jäädä kuuntelemaan kansalaisyhteiskunnan terveisiä Anayalle.
Spesiálaraporterejeaddji ovddit eananraporttat gávdnojit čujuhusas: http://www2.ohchr.org/english/issues/indigenous/rapporteur/countryreports.htm
Se oli tietenkin hyvin ikävää, koska harvoin tulee tilaisuuksia, jossa voi kuulla useita eri kansalaisjärjestöjä samalla kertaa ja tällainen vuorovaikutus on hyvin tärkeää.
Dat lei dieđusge hui váidalahtti, daningo hárve bohtet dilálašvuođat, mas sáhttá gullat olu sierra sámi servviid oktanaga ja dákkár vuorrováikkuhus lea hui dehálaš.
SPN:n kokouksessa pitämäni lyhyt kiitospuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta kuten pidetyt puheet erityisraportoija Anayan tilaisuudessakin.
SPR:a čoakkámis iežan doallan giittussáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat gaskabláđi vuolde dego dollojun ságat spesiálaraporterejeaddji Anaya dilálašvuođasnai.
SPN:n hyväksymät päätökset löytyvät dokumentit kansiosta Saamelainen parlamentaarinen neuvosto- valikosta.
SPR:a dohkkehan mearrádusat gávdnojit dokumeanttat-máhpas Sámi parlamentáralaš ráđđi-fálu vuolde.
Sen ala-alakategoriaan (SPN:n konferenssi 15.4.2010) on koottu Suomen saamelaiskäräjien kaikki esitykset erityisraportoija Anayalle.
Dan vuollekategoriija (SPR:a konfereansa 15.4.2010) leat čohkkejuvvon Suoma sámedikki buot ovdanbuktojumit spesiálaraporterejeaddji Anaŧai.
Suurin osa dokumenteista on sekä suomeksi että englanniksi ja myöhemmin myös saameksi.
Eanas dokumeanttain leat sihke suoma- ja eŋgelasgillii ja maŋŋel maid sámegillii.
Kuluva viikko ei ole yhtään sen kevyempi.
Dát vahkku ii leat veahášge geahppaseabbo.
Maanantaina olin Rovaniemellä tulevaisuusfoorumissa, jossa käsiteltiin ilmastonmuutosta.
Vahku álggus mánnodaga ledjen Roavenjárggas boahttevuođa forumas, mas gieđahallojuvvui dálkkádatrievdan.
Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen.
Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvuođagaid.
Puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Tiistaina oli Helsingissä arktisen neuvottelukunnan ensimmäinen kokous, jossa olen saamelaiskäräjien edustajana.
Disdaga lei árktalaš ráđđádallangotti vuosttaš čoakkán Helssegis. Čohkkán ráđđádallangottis sámedikki ovddasteaddjin.
Neuvottelukunnan puheenjohtajan valtiosihteeri Risto Volasen toiveesta olen valmistellut muistion, joka kuvaa saamelaiskäräjien näkökulmia Suomen arktiseen politiikkaan.
Ráđđádallangotti ságadoalli stáhtačálli Risto Volasa sávaldaga mielde lean válmmaštallan muittuhančállaga, mii govve sámedikki oaidninvugiid Suoma árktalaš politihkkii.
Muistio löytyy lähiaikoina saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot – välilehden alta.
Muittuhančála gávdno lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat – gaskabláđi vuolde.
Keskiviikkona saamelaiskäräjät oli edustettuna ympäristöministeriön luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toimenpide-esityksiä käsittelevässä seminaarissa.
Gaskavahkko sámediggi lei ovddastuvvon birasministeriija semináras, mii gieđahalai luonddutiippaid uhkivulošárvvoštallama doaibmabidjoevttohusaid.
Seminaari oli hyvin tärkeä, koska toimenpide-esityksissä käsitellään erityisesti saamelaisporonhoidon ohjausta ja hallintaa koskevia asioita. Tänään minulla oli kokous opetusministeriössä liittyen saamelaiseen perinteiseen tietoon.
Seminára lei hui dehálaš, daningo doaibmabidjoevttohusain gieđahallojuvvojit earenoamážit áššit, mat gusket sámi boažodoalu stivrema ja hálddašea, i. Odne mus lei čoakkán oahpahusministeriijas ja dat laktásii sámi árbevirolaš dihtui.
Kevätterveisin Helsingissä 22.04.2010 Klemetti Näkkäläjärvi
Giđđadearvvuođaiguin Helssegis 22.04.2010 Juvvá Lemet