klemetti.22.05.12_fin.txt.xml

Jäämeren radasta ja Pohjois-Suomen kehittämisestä Lapin radio kertoi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työstä.	Jiekŋameara ruovderáŧis ja Davvi-Suoma gárgeheamis Davvi-Suoma suomagiel guovloradio, Lapinradio, muitalii dán vahku bargo- ja ealáhusministeriija ásahan bargojoavkku barggus, mii galgá suokkardit Nuorta- ja Davvi-Suoma boahtteáiggi.
Hyvä että asiasta uutisoidaan, koska työryhmän työ on ollut melko salaista.	Buorre lea dat, ahte áššis muitaluvvo, daningo bargojoavkku bargu lea leamaš oalle suollemaš.
Uutisen perusteella minua ainakin huolettaa työryhmän työskentely – onneksi kyseessä on vain työryhmätyöskentely eikä Pohjois- ja Itä-Suomen tulevaisuus ole aidosti tämän työryhmän käsissä.	Ođđasa vuođul mun aŋkke lean hui fuolas bargojoavkku bargan barggus – lihkus dás lea jearaldat bargojoavkku bargo, ja Davvi- ja Nuorta-Suoma boahtteáigi ii leat albma duođas dán bargojoavkku mearrideamis.
Viime hallituskaudella asetettiin Lappi-työryhmä ja nyt tällä vaalikaudella sitä laajempi Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä.	Mannan ráđđehusbajis ásahuvvui ng. Lappi-bargojoavku ja dán válgabaji dan viidát Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavku.
Lappi-työryhmän ehdotukset jäivät käytännössä toteutumatta ja saa nyt nähdä mitä Itä- ja Pohjois-Lappi työryhmän ehdotuksille käy.	Lappi-bargojoavkku evttohusat báhce geavadis olláhuvakeahttá ja oaidnit leaš mot Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavkku evttohusaide geavvá.
Kyseisen työryhmän on asettanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se ei kelpuuttanut saamelaiskäräjien edustajaa mukaan työryhmään, vaikka saamelaiskäräjät vaati Kataisen hallitusohjelman nojalla että saamelaiskäräjillä on oltava edustus työryhmässä.	Namuhuvvon bargojoavkku lea ásahan bargo- ja ealáhusministeriija ja dat ii dohkkehan sámedikki ovddasteaddji mielde bargojovkui, vaikko sámediggi gáibidii Kataisa ráđđehusprográmma vuođul, ahte sámedikkis galgá leat ovddastus bargojoavkkus.
Ministeriö sivuutti saamelaiskäräjien vaatimuksen, mutta lupasi, että sitä kuullaan työryhmän työssä.	Ministeriija manai sámedikki gáibádusa meaddel, muhto lohpidii, ahte sámedikki gullet bargojoavkku barggus.
Lupaus näyttää jääneen tyhjäksi.	Lohpádus orru báhcime duššin.
Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu työryhmän työn aikana ja Lapinradion mukaan työryhmän työ valmistunee kuukaudessa.	Sámedikki eai leat gullan bargojoavkku barggu áigge ja Lapinradio mielde bargojoavkku bargá gárvána mánu siste.
Hallitusohjelman kirjaukset saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta ja alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisestä näyttävät ainakin tämän työryhmän työssä jäävän toteutumatta, mikä on todella ikävää.	Ráđđehusprográmma girjemat sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteamis ja álgoálbmotvuoigatvuođaid gárgeheamis orrot aŋkke dán bargojoavkku barggus báhcán ollahuvakeahttá, mii lea duođaid šállošahtti.
Työryhmässä Lappia edustavat matkailuteollisuuden, teollisuuden, Lapin liiton ja Lapin yliopiston edustajat.	Bargojoavkkus davviguovllu ovddastit turismaindustriija, industriija, Lappi lihtu ja Lappi universiteahta ovddasteaddjit.
Luonnonsuojelijoita, poronhoidon edustajia, saamelaiskäräjiä tai ympäristöalan virkamiehiä ei työryhmään ole kelpuutettu.	Birasgáhttejeaddjit, boazodoalu ovddasteaddjit, sámediggi dehe birassuorggi virgeolbmot eai leat dohkkehuvvon bargojovkui.
Työryhmän kokoonpanolla voidaan saada hyvin helposti haluttu lopputulos aikaan.	Bargojoavkku čoakkádusa válljemiin sáhttá álkit beassat háliduvvon loahppabohtosii.
Ja tilattu lopputulos on ainakin Lapinradion uutisen mukaan tulossakin.	Ja diŋgojuvvon loahppaboađus lea aŋkke Lapinradio dieđuid mielde boahtimenai.
Pohjois-Suomen kehitys näyttää olevan työryhmän puheenjohtajan ilmoituksen mukaan Jäämeren radan, arktisen alueen luonnonresurssien ja uusien arktisten kuljetusreittien varassa.	Davvi-Suoma gárganeapmi orru leame bargojoavkku ságadoalli ilmmuhusa mielde Jiekŋameara ruovderáŧi, árktalaš guovllu luondduriggodagaid ja ođđa árktalaš fievrredanjohtolagaid olláhuvvama duohken.
Kuinka innovatiivista ja uutta ajattelua !	Man ođđa ja innovatiivvalaš jurdagat !
Lappi-työryhmässä ja Lapin liiton eri asiakirjoissa on samat asiat esillä ja tavoitteena.	Lappi-bargojoavkkus ja Lappi lihtu sierra áššegirjjiin leat seamma áššit ovdan ja ulbmilin.
On hyvin surullista, että Lappi ja arktinen alue nähdään edelleen vain ja ainoastaan taloudellisena resurssina, jota voidaan riistää länsimaisen elämäntyylin ylläpitämiseksi luontoarvoista välittämättä.	Lea hui morašlaš, ahte Sápmi ja árktalaš guovlu gehččojuvvo velnai duššefal ekonomalaš resursaguovlun, man sáhttá rivvet oarjeriikkaid eallinvuogi doalaheami várás luondduárvvuin beroškeahttá.
Suomella ei ole Jäämeren rataan rahaa.	Suomas ii leat ruhta Jiekŋameara ruovderáŧŧái.
Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomi ei pysty pitämään edes olemassa olevaa rata- ja tieverkostoa kunnossa.	Dálá ekonomalaš dilis Suopma ii bastte doallat ortnegis oba dáláš ruovderáŧŧe- ja luoddafierpmádagage.
Jäämeren rata olisi tuhoisa saamelaiselle poronhoidolle kuten Ruotsin esimerkit osoittaa.	Jiekŋameara ruovderáŧŧi livččii vahátlaš sámi boazodollui dego ovdamearkkat Ruoŧa bealde duođaštit.
Rautatie on Ruotsissa yhtä suuri porojen tappaja kuin pedotkin.	Ruovderáŧŧi lea Ruoŧa bealde liikká stuora bohccuid sorbmi dego beađut.
Samanaikaisesti kun taloudellista toimeliaisuutta aiotaan lisätä, niin Suomi yrittää saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet, Rion vuoden 1992 kestävän kehityksen julistuksen tavoitteet ja EU:n ilmastovelvoitteet.	Ovttaáigásaččat go ekonomalaš aktiivavuohta áigojuvvo lasihuvvot, de Suopma viggá joksat ON:a jahkeduhátulbmiliid, Rio jagi 1992 suvdilis gárganeami julggaštusa ulbmiliid ja EU:a dálkkádatulbmiliid.
Jatkuvalla rakentamisella, uusiutumattomien luonnonresurssien hyödyntämisellä haavoittuvalla arktisella alueella ja uusien rautatieverkostojen rakentamisella ei näitä tavoitteita saavuteta, vaan jäädään yhä kauemmas kansainvälisten velvoitteiden toteuttamisesta.	Jotkkolaš huksemiin, ođasnuvakeahtes luondduriggodagaiguin ávkkástallamiin hávváiduvvi árktalaš guovllus ja ođđa ruovderáŧŧefierpmádagaid huksemiin dát ulbmilat eai olahuvvo, muhto báicca nuppe guvlui, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttin gáidá ain guhkkelii.
Miksi Lappia ei kehitetä siellä asuvien ihmisten tarpeita ajatellen kestävän kehityksen mukaisesti luoden uusia koulutusmahdollisuuksia, parantaen olemassa olevia tie- ja liikenneverkostoja ja kehittäen uutta ekologista liiketoimintaa ?	Manne davviguovlu ii gárgehuvvo doppeorruid suvdilis gárganeami dárbbuid mielde nu ahte duddjojuvvole skuvlenvejolašvuođat, buoriduvvole dáláš luodda- ja johtalusfierpmádagat ja gárgehuvvole ođđa ekologalaš fitnodatdoaimmat ?
Arktinen alue on monien alkuperäiskansojen koti ja se tulisi ottaa huomioon.	Árktalaš guovlu lea máŋggaid álgoálbmogiid ruoktu ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii.
Arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuus on riippuvainen ympäristön puhtaudesta ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä hyödyntämistä.	Árktalaš álgoálbmogiid boahtteáigi lea sorjavaš birrasa ráinnasvuođas ja ođasnuvvi luondduriggodagaiguin suvdilis ávkkástallamis.
Arktisen alueen hauras ja helposti haavoittuva luonto ei kestä laajakantoista uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä eikä kvartaaliajatteluun perustuvaa taloudellista toimintaa.	Árktalaš guovllu rášes ja álkit hávváiduvvi luondu ii gierdda viidát váikkuheaddji ođasnuvakeahtes luondduriggodagaid ávkin atnima iige ekonomalaš doaibmama, mii vuođđuduvvá kvartálajurddaheapmái.
Pienikin öljykatastrofi voi tuhota tämän herkän luonnon tasapainon ja alkuperäiskansojen elämän perustan.	Unnánaš oljorosošnai sáhttá duššadit dán hearkkes luonddu dássedeattu ja álgoálbmogiid eallima vuođu.
Viime viikko kului taas työmatkoilla.	Mannan vahku ledjen fas bargomátkkiin.
Saamelaiskäräjät neuvotteli Rovaniemellä Metsähallituksen kanssa ajankohtaisista asioista, Kilpisjärven yleiskaavoituksesta, Akwé:Kon ohjeiden toimeenpanosta ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta.	Sámediggi ráđđádalai Roavenjárggas Meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin, Gilbbesjávrre oppalašlávvaráhkadeamis, Akwé: Kona rávvagiid olláhuhttimis ja Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuhttimis.
Olin myös viime viikolla biodiversiteettityöryhmän kokouksessa Helsingissä.	Ledjen maid mannan vahku biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis Helssegis.
Asialistalla oli mm. bd-strategian ja – toimintaohjelman käsittely, joka ei vieläkään hyväksytty lopullisesti.	Áššelisttu nalde ledje ee. bd-strategiija ja – doaibmaprográmma gieđahallan, mii ii velge háhppehuvvon dohkkehuvvot loahpalaččat.
Tämän jälkeen ennen kesälomia on kesäkuun alussa vielä yksi bd-työryhmän kokous ja toivon, että silloin hyväksytään vihdoinkin ehdotus kansalliseksi biodoversiteettistrategiaksi ja – toimintaohjelmaksi.	Dán maŋŋel ovdal geasseluomuid geassemánu álggus lea vel okta bd-bargojoavkku čoakkán ja sávan, ahte dalle dohkkehuvvo viimmat evttohus álbmotlaš bd-strategiijan ja – doaibmaprográmman.
Tämän viikon saan onneksi olla kotipuolessa, mutta ensi viikolla on luvassa taas kokouksia Helsingissä.	Dán vahku beasa lihkus orrut ruovttuguovllus, muhto juo boahtte vahku leat fas čoakkámat Helssegis.
Osallistun pohjoismaisen saamelaissopimuksen kansallisen neuvotteluvaltuuskunnan kokoukseen ja ihmisoikeusvaltuuskunnan työvaliokunnan ensimmäiseen kokoukseen.	Oassálasttán davviriikkalaš sámi soahpamuša álbmotlaš ráđđádallangotti čoakkámii ja olmmošriektesáttagotti bargoválljagotti vuosttaš čoakkámii.
Minut nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi ihmisoikeusvaltuuskuntaan ja valtuuskunta nimesi minut ensimmäisessä kokouksessaan valtuuskunnan työvaliokuntaan.	Mun válljejuvvojin sámedikki ovddasteaddjin olmmošriektesáttagoddái ja sáttagoddi válljii mu vuosttaš čoakkámistis sáttagotti bargoválljagoddái.
Valtuuskunnan ensimmäisissä kokouksissa käsitellään ihmisoikeuskeskuksen toimintaohjelmaa.	Sáttagotti vuosttaš čoakkámiin gieđahallojuvvo olmmošriekteguovddáža doaibmaprográmma.
Vuontisjärvellä 22.05.2012 Klemetti Näkkäläjärvi	Vuottesjávrres 22.05.2012 Juvvá Lemet