klemetti.22.06.12_fin.txt.xml

Kesäpäivänseisauksena juhannuksen aikoihin	Geassejorggáldahkan mihcamár áigge
Kiireinen saamelaiskäräjien kevätkausi on saatu päätökseen.	Hohpos sámedikki giđđabadji lea nohkan.
Jään juhannukselta lomille ja työtilanteen mukaan olen lomalla koko heinäkuun, mikäli mahdollista.	Bázán dál mihcamáraid geasselupmui ja bargodili mielde doalan luomu miehtá suoidnemánu, jos dat fal lea vejolaš.
Päivitän blogiani taas lomalta palattuani.	Čuovvovaš háve čálán neahttabeaivegirjji, blogga, go máhcan fas bargui.
Paljon on ehtinyt taas tapahtua viime blogipäivityksestäni.	Olu lea fas háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes go lean maŋimus čállán blogga.
Ennen juhannusta pidettiin kevään viimeinen saamelaiskäräjien kokous.	Ovdal mihcamáraid dollojuvvui giđa maŋimus sámedikki čoakkán.
Kokouksen asialistalla oli tärkeitä asioita.	Čoakkáma áššelisttu nalde ledje dehálaš áššit.
Saamelaiskäräjät antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta, hyväksyi edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä linjasi saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaa hyväksymällä saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelman.	Sámediggi attii cealkámuša guolástanlága oppalašođastusas, dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami ja doaibmačilgehusa sihke linnjii sámedikki válgabaji doaimma nu ahte dohkkehii sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaplána.
Lausunnossaan kalastuslain kokonaisuudistuksesta saamelaiskäräjät oli erityisen huolissaan kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotuksista koskien kotitarvekalastusta.	Cealkámušastis guolástanlága oppalašođastusas sámediggi lei earenoamáš fuolas guolástanlága oppalašođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusain, mat guske ruovttudárboguolástusa.
Erimielinen työryhmä ehdotti, että kotitarvekalastus-termistä luovuttaisiin ja se sisällytettäisiin jollakin tavoin virkistyskalastus-käsitteen alaisuuteen.	Sierramielat bargojoavku evttohii, ahte ruovttudárboguolástus-dearpmas galggalii luohpat ja dat boađálii juoga ládje sisa áhpásnuvvanguolástus-doahpaga vuollái.
Saamelaiskäräjät piti ehdottoman välttämättömänä, että kotitarvekalastus säilyy omana käsitteenään kalastuslaissa ja laissa turvataan saamelaisten kalastusoikeuksien säilyminen ja kehittyminen.	Sámediggi anii evttohis vealtameahttumin, ahte ruovttudárboguolástus seailu iežas doaban guolástanlágas ja lágas dorvvastuvvo sápmelaččaid guolástanrivttiid seailun ja gárganeapmi.
Työryhmä on myös esittänyt, että kolmen pohjoisimman kunnan asukkaiden vapaa kalastusoikeus kuntien alueella ulotettaisiin koskemaan vain asukkaiden kotikuntaa.	Bargojoavku lea maid evttohan, ahte golmma davimus suohkana olbmuid luomos guolástanriekti olahuvvolii guoskat dušše olbmuid ruovttusuohkana.
Perustuslakivaliokunta on vuodesta 1978 asti linjannut, että vapaa kalastusoikeus turvaa osaltaan saamelaisten oikeutta ylimuistoiseen nautintaan.	Vuođđoláhkaválljagoddi lea jagi 1978 rájes linnjen, ahte luomos guolástanriekti dorvvasta oasistis sápmelaččaid vuoigatvuođa muito- ja arkiivadieđuid badjelmanni návddašeapmái.
Saamelaiskäräjät pitikin välttämättömänä, että saamelaisten osalta vapaa kalastusoikeus tulisi ehdottomasti säilyä ennallaan ja ulottua koskemaan myös Lapin paliskunnan aluetta saamelaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi.	Sámediggi aniinai vealtameahttumin, ahte sápmelaččaid buohta luomos guolástanriekti galggalii evttoheamit seailut ovddešlágánin ja olahuvvot guoskat maid Sámi bálgesa viidodaga vai sápmelaččaiguin meannuduvvo ovttaveardásaččat.
Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintaohjelman koko vaalikaudelle.	Sámediggi dohkkehii doaibmaplána dehe - prográmma oba válgaáigodahkii.
Toimintaohjelma antaa erinomaisen pohjan saamelaiskäräjien tulevalle toiminnalle ja suunnitelma käännetään ensimmäistä kertaa myös inarin-, koltan ja pohjoissaameksi.	Doaibmaprográmma addá earenoamáš buori vuođu sámedikki boahttevaš bargui ja prográmma jorgaluvvo vuosttaš geardde maid anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgillii.
Saamelaiskäräjien kokouksen vaikutusvaltaa myös lisätään, koska toimintaohjelman toteutumista tullaan seuraamaan systemaattisesti saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.	Sámedikki čoakkáma váikkuhanváldi maid lasihuvvo, daningo doaibmaprográmma olláhuvvan čuvvojuvvo systemáhtalaččat sámedikki doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas.
Saamelaiskäräjien toimintaohjelma on muuttunut rakenteeltaan aikaisemmista ohjelmista merkittävästi.	Sámedikki doaibmaprográmma lea earáhuvvan ráhkadusas dáfus ovddit prográmmain mearkkašahtti ládje.
Saamelaiskäräjäkaudelle on asetettu 16 päätavoitetta, kaikkia toimialoja koskevia yhteisiä tavoitteita sekä sektorikohtaisia alatavoitteita, jotka koskevat erityisesti saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja.	Sámediggeáigodahkii leat biddjon 16 váldoulbmila, buot doaibmasurggiin oktasaš ulbmilat sihke sektorguovdasaš vuolleulbmilat, mat gusket earenoamážit sámedikki lávdegottiid ja ráđiid.
Kauden päätavoitteiksi yleiskokous määräsi mm.. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamisen, Ilo 169-sopimuksen ratifioimisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimisen, artikla 8(j)-loppuraportin toimenpiteiden toteuttamisen sekä saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamisen ja pysyvän mallin luomisen saamen kielten elvyttämiseksi.	Válgaáigodaga váldoulbmilin dievasčoakkán mearridii ee. Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima, Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema, artihkal 8(j)-loahpparaportta doaibmabijuid olláhuhttima sihke sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttima ja bissovaš málle ráhkadeami sámegielaid ealáskahttima várás.
Toimintaohjelma tulee saamelaiskäräjien kotisivuille lähiaikoina.	Doaibmaprográmma boahtá farggabáliid sámedikki ruovttusiidduide.
Yleiskokous hyväksyi kannanoton Nellimin tien pikaisesta perusparantamisesta liikenne- ja viestintäministeriölle ja eduskunnan keskeisille valiokunnille.	Dievasčoakkán dohkkehii oainnus Njellima luotta hohpolaš vuođđodivvumis johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ja riikkabeivviid guovddáš válljagottiide.
Vuoden kolmas yleiskokous sujui hyvin ja keskustelu kokouksessa oli monipuolista.	Jagi goalmmát dievasčoakkán manai bures ja čoakkánságastallan lei máŋggabeallásaš.
Muutamista asioista kokous äänestikin, mutta se on luonnollinen osa demokratiaa.	Muhtin áššiin dievasčoakkán šattai jienastit, muhto dat lea demokratiija lunddolaš oassi.
Saamelaispolitiikka ei myöskään kehity ilman monipuolista demokraattista keskustelua.	Sámi politihkka gal maid ii gárgan almmá máŋggabeallásaš demokráhtalaš ságastallama.
Kokoukseen osallistui nuorisoneuvoston edustaja, joka osallistui aktiivisesti saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta käytyyn keskusteluun ja nuorisoneuvoston edustajan käyttämät puheenvuorot saivatkin tukea kokouksessa.	Čoakkámii oassálastii nuoraidráđi ovddasteaddji, gii oassálasttii aktiivvalaččat ságastallamii sámedikki doaibmaprográmmas ja nuoraidráđi ovddasteaddji geavahan sáhkavuorut ožžoge doarjaga čoakkámis.
Olen iloinen nuorisoneuvoston aktiivisuudesta.	Lean hui movttet go nuoraidráđđi lea aktiivvalaš.
Viime blogissani käsittelin malminetsintää ja kullanhuuhdontaa saamelaisten kotiseutualueella.	Mannan bloggastan gieđahallen málbmaohcama ja golledoidima sámiid ruovttuguovllus.
Aihepiiri on työllistänyt ja työllistää lisää saamelaiskäräjiä, kuten tiedossa toki olikin.	Dát áššit leat barggahan ja barggahit lasi sámedikki, mii gal lei juo ovddalgihtii dieđus.
Kaivosviranomainen Tukes on myöntänyt kullanhuuhdontalupia järjestämättä saamelaiskäräjien kuulemista kaivoslain § 38 mukaisesti.	Ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus, Tukes lea mieđihan golledoidinlobiid ordnekeahttá sámedikki gullama ruvkelága 38 §:a mielde.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 7.6., että saamelaiskäräjät valittaa kaikista uusille alueille myönnetyistä kullanhuuhdontaluvista, koska saamelaiskäräjiä ei ole kuultu kaivoslain §:ien 38 ja 50 mukaisesti.	Sámedikki stivra mearridii čoakkámisttis 7.6., ahte sámediggi váidá buot ođđa guovlluide mieđihuvvon dolledoidinlobiin, daningo Tukes ii leat gullan sámedikki ruvkelága 38 ja 50 §:id mielde.
Hallitus linjasi kokouksessaan, että lähtökohtaisesti se ei vastusta vanhan kaivoslain nojalla myönnettyjen valtausten jatkamista kullanhuuhdontaluviksi.	Stivra linnjii čoakkámisttis, ahte álgovuolggálaččat dat ii vuostálastte boares ruvkelága vuođol mieđihuvvon vuoluštemiid joatkima golledoidinlohpin.
Saamelaiskäräjät päättikin hakea pikaisesti valmistelijaa tekemään valituksia ja muistutuksia kullanhuuhdontalupien myöntämisestä uusille alueille ja koneellisen kullankaivun ympäristöluvista.	Sámediggi mearridiinai ohcat hohpolaččat válmmaštalli ráhkadit váidalusaid ja muittuhusaid golledoidinlobiid mieđiheamis ođđa viidodagaide ja mášengolleroggama biraslobiin.
Toivottavasti saamme työntekijän palkattua ja aloittavan toiminnassaan jo juhannuksen jälkeen.	Doaivvu mielde oažžut bargi bálkáhuvvot ja álggahit barggustis juo mihcamáraid maŋŋel.
Aiemmassa blogissa tarkastelin myös Itä- ja Pohjois-Suomi - työryhmän työn tuloksia.	Ovddit bloggas geahčadin maid Nuorta- ja Davvi-Suopma – bargojoavkku bargobohtosiid.
Työryhmän raportti löytyy osoitteesta: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Viime syyskuusta lähtien työskennellyt työryhmä on saanut työnsä puristettua 6-sivuiseen linjauspaperiin ja 12-sivuiseen taustapaperiin.	Bargojoavkku raporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Mannan čakčamánu rájes bargan bargojoavku lea čarvestan 6-siidosaš linnjenbáhpira ja 12-siidosaš duogášbáhpira.
Saamelaisasiat olivat mahtuneet työryhmän esitykseen vain seuraavalla maininnalla: Myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asema (ml. kieli, kulttuuri, elinkeinot) tulee huomioida.	Sámi áššit ledje čáhkan bargojoavkku evttohussii dušše čuovvovaš máinnašumiin: Maiddái Eurohpá áidna álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádat (ml. giella, kultuvra, ealáhusat) galgá váldojuvvot vuhtii.
Taustamuistioon saamelaiset eivät enää mahtuneet.	Duogášmuittuhančállosii máinnašupmi sápmelaččain ii šat gávdnon.
Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi.	Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran.
Tuskinpa edes työryhmä on sitä pohtinut.	Ille jáhkán bargojoavkkuge dan suokkardan.
En tiedä miten työryhmä käsittää Euroopan, mutta Grönlannin inuitit ovat myös alkuperäiskansa kuten myös Venäjän pohjoiset alkuperäiskansat.	In dieđe maid dange mot bargojoavku ipmirda Eurohpá, muhto Ruonaeatnama inuihtat leat maid álgoálbmot dego maid Ruošša davviálgoálbmogat.
Ehkä työryhmällä meni Eurooppa ja EU sekaisin, Grönlantihan ei kuulu EU-alueeseen.	Bargojoavku soittii seaguhit Eurohpá ja EU gaskaneaskka, Ruonaeatnanhan ii gula EU-guvlui.
Raportti muistuttaa kovasti aiemman Lappi-työryhmän loppuraporttia, ollen toki sitä tiiviimpi.	Raporta muittuha hui olu ovddit Lappi-bargojoavkku loahpparaportta, muhto lea gal dan deahttásit.
Kovasti ollaan kehittämässä, edistämässä, vahvistamassa ja tukemassa ilman konkretiaa ja resursointia.	Raporttas orrot issorasat gárgeheame, ovddideame, nanneme ja doarjume almmá konkretiija ja resurserema haga.
Joissakin asioissa työryhmä on jopa velvoittava.	Muhtin áššiin bargojoavku orru juobe geatnegahttime.
Työryhmä linjaa, että ympäristölupalainsäädäntöä selkeytetään ja viranomaisten lupakäsittelyn resursseja lisätään päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi.	Bargojoavku linnje, ahte biraslohpeláhka čielggasmahttojuvvo ja eiseválddiid lohpegieđahallanresurssat lasihuvvojit mearridanproseassa jođálnuhttima dihte ja kvaliteahta dáhkideami dihte.
Ympäristölupalainsäädännön muuttaminen kuuluu ympäristöministeriön, ei työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.	Biraslohpelága earáhuhttin gullá birasministeriija, ii heađisge bargo- ja ealáhusministeriija hálddašansuorgái.
Toki on helppoa tehdä tällaisia esityksiä kun työryhmässä ei ollut ympäristöministeriön edustusta ja lupakäsittelyn resurssit ohjataan pääasiassa ympäristöministeriön kautta, ei TEM:in budjetista.	Álkihan gal lea dieđusge dahkat dákkár evttohusaid go bargojoavkkus ii lean oktage birasministeriija ovddasteaddji ja go lohpegieđahallama resurssat stivrejuvvojit eanasin birasministeriija bakte, eai fal bargo- ja ealáhusministeriija bušeahtas.
Samoin työryhmä esittää, että rakennetaan toimivat ratayhteydet Jäämerelle.	Seamma ládje bargojoavku evttoha, ahte huksejuvvojit buorit ruovderáŧŧeoktavuođat Jiekŋamerrii.
Työryhmälle ei taida riittää edes yksi ratayhteys Jäämerelle, vaan ilmeisesti yhteyksiä tulisi olla niin Inarin kuin Enontekiönkin kautta, miksei myös jopa Utsjoen.	Bargojovkui ii dáidde leat nohkka okta ruovderáŧŧeoktavuohta Jiekŋameara riddui, muhto čielgasit orru leame nu ahte oktavuođat galggale leat Anára go Eanodagage bakte, ja maninbe juo eai Ohcejoganai.
Työryhmässä ei ollut myöskään liikenne- ja viestintäministeriön edustajaa.	Bargojoavkkus ii lean maid johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasteaddji.
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa infrastruktuurihankkeista Suomessa.	Johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasvástádussan leat Suoma infrastruktuvrafidnut.
Tapasin kesäkuun puolivälissä Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari Nils Muiznieksin Helsingissä.	Deaivvadin geassemánu beallemutto sulaid Eurohpá Ráđi olmmošvuoigatvuohtakomissára Nils Muiznieksa Helssegis.
Keskustelimme hänen kanssaan laajasti saamelaisten oikeusasemasta, hallitusohjelmasta, saamelaiselinkeinojen suojasta, saamen kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä Ilo 169-sopimuksen ratifioinnista.	Ságastalaime suinna viidát sápmelaččaid riektesajádagas, ráđđehusprográmmas, sámi ealáhusaid suojis, sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain sihke Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Komissaari tapasi vierailunsa yhteydessä valtionjohtoa ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja tekee raportin matkastaan.	Komissára deaivvadii guossástallamis olis maid stáhtanjunnošiid ja álbmotservoša ovddasteddjiid ja son dahká maid raportta mátkkistis.
Komissaari kehotti tiedotteessaan Suomea ratifioimaan pikaisesti Ilo 169-sopimuksen ja ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeudet sekä muuttamaan poronhoitolainsäädäntöä siten, että se turvaa saamelaisen kulttuurisen tavan harjoittaa poronhoitoa.	Komissára ávžžuhii dieđáhusastis Suoma ratifiseret hohpolažžan Ilo 169-soahpamuša ja čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid sihke earáhuhttit boazodoallolága nu ahte dat dorvvasta sápmelaččaid kultuvrralaš vuogi bargat bohccuiguin.
Tiedote vierailusta löytyy englanniksi täältä: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp	Dieđáhus guossástallamis gávdno eŋgelasgillii čuovvovaš liŋkkas: http://www.coe.int/t/commissioner/News/2012/120613Finland_en.asp
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esitys toimenpideohjelmaksi saamen kielten elvyttämiseksi on vihdoin lähetetty lausunnolle saamelaiskäräjien patistelun jälkeen.	Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavkku evttohus doaibmabidjoprográmman sámegielaid ealáskahttima várás lea viimmat sáddejuvvon cealkima várás sámedikki spidduma maŋŋel.
Ehdotushan luovutettiin jo maaliskuun alussa.	Evttohushan luobahuvvui juo njukčamánu álggus.
Saamelaiskäräjien lautakunnat ja neuvostot valmistelevat kesän aikana saamelaiskäräjien näkemystä toimenpideohjelmasta ja syksyllä pääsemme antamaan asiassa vihdoin lausunnon.	Sámedikki lávdegottit ja ráđit válmmaštallet geasi áigge sámedikki oainnu doaibmabidjoprográmmas ja čakčat beassat viimmat addit áššis cealkámuša.
Olen erityisesti pyytänyt lautakuntia ja neuvostoja pohtimaan erityisesti sitä, miten toimenpideohjelman pohjalta luodaan Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukainen pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi.	Lean sihtan lávdegottiid ja ráđiid suokkardit earenoamážit dan, mot doaibmabidjoprográmma vuođul ráhkaduvvo Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma mield bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás.
Saamelaismedia sai eilen ilouutisen, Yle Sápmi johtajaksi on valittu Pirita Näkkäläjärvi.	Sámi media oaččui ikte illusága, Yle Sápmi – hoavdan lea válljejuvvon Iisku Máhte Biret.
Radion kuuntelijana olen todella iloinen päätöksestä.	Radio guldaleaddjin lean duođaid ilus dán nammadeamis.
Uskon hänen tuovan uusia tuulia Suomen saamelaisradion toimintaan.	Jáhkán su buktit ođđa jurdagiid ja bieggabosanasaid sámi radio bargui.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajana en voi tuntea samanlaista iloa, koska saamelaiskäräjät menettää asiantuntevan saamelaisten oikeuksien puolustajan ja ainoan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisen edustajan saamelaiskäräjillä.	Sámedikki ságadoallin in sáhte dovdat seammalágán ilu, daningo sámediggi massá áššedovdi sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji ja áidna sámi ruovttuguovllu olggobeal ovddasteaddji sámedikkis.
Jäämme kaipaamaan hänen asiantuntemustaan saamelaiskäräjillä.	Báhcit váillahit su áššedovdamuša sámedikkis.
Toivon kaikille blogini lukijoille hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesälomaa !	Sávan buohkaide mu blogga lohkkiide buriid mihcamáraid ja lotkkodahtti geasseluomu !