klemetti.22.11.10_fin.txt.xml

MINISTERIKOKOUS- VIHDOINKIN ! Pohjoismaiset ns. saamelaisministerit ja – presidentit kokoontuivat tänään kahden vuoden tauon jälkeen ministerikokoukseen, joka pidettiin Tukholmassa.	MINISTTARČOAKKÁN - VIIMMATNAI Davviriikkaid ng. sámiministarat ja – presideanttat čoahkkane odne guovtti jagi gaskka maŋŋel ministtarčoakkámii, mii dollojuvvui Stockholmmas.
Kokouksessa myönnettiin tämän vuoden Gollegiella-palkinto ja se meni kahdelle naiselle, Marit Saralle ja Lajla Matsson Maggalle.	Čoakkámis geigejuvvui dán jagi Gollegiella-bálkkašupmi, mii manai guovtti nissonolbmui, Máret Sarai ja Lajla Matsson Maggai.
Kaikkein tärkeimpänä kokouksessa päätettiin pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvottelujen aloittamisesta.	Buot deháleamosin čoakkámis mearriduvvoje álggahuvvot davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkehanráđđádallamat.
Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viiden vuoden kuluessa.	Ulbmilin lea, ahte ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit válmmasin viđa jagi siste.
Suomen saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin kuten muutkin saamelaiskäräjät valtioiden delegaatioissa.	Suoma sámediggi oassálastá ráđđádallamiidda dego earáge sámedikkit stáhtaid ráđđádallansáttagottis.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen pohjana on vuonna 2005 luovutettu asiantuntijatyöryhmän luonnos.	Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid vuođđun lea jagi 2005 luobahuvvon áššedovdibargojoavkku hámus.
Lisäksi kansallisilla tasoilla on tehty selvityksiä sopimusluonnoksen suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön.	Dasa lassin álbmotlaš dásiin leat bargon čilgehusat soahpamušhápmosa gaskavuođas álbmotlaš lágaide.
Saamelaiskäräjien yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa lausuntonsa pohjoismaisen saamelaissopimuksen suhteesta Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.	Sámedikki dievasčoakkán dohkkehii diimmá juovlamánu cealkámušas davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas Suoma álbmotlaš lágaide.
Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot-osioista.	Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat-oasis.
Lausunto tulee olemaan saamelaiskäräjien edustajien pohjanäkemys neuvotteluja varten.	Cealkámuš lea buore muddui sámedikki ovddasteddjiid vuođđooaidnu ráđđádallamiid várás.
Kolmen saamelaiskäräjien tiedote Tukholmassa pidetystä tiedotustilaisuudesta löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta saameksi ja suomeksi.	Golmma sámedikki dieđáhus Stockholmmas dollojun diehtojuohkindilálašvuođas gávdno sámedikki ruovttusiidduin davvisáme- ja suomagillii.
Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat erityisesti koskien artikloja, joissa käsitellään saamelaisten maa- ja vesioikeuksia sekä saamelaiselinkeinojen suojaa.	Vuorddehahtti lea, ahte ráđđádallamiin šaddet vaddásat earenoamážiid artihkkaliin, main gieđahallojuvvojit sámi eanan- ja čáhcevuoigatvuođat sihke sámi ealáhusaid suodji.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston lähtökohta on neuvotteluissa se, että asiantuntijatyöryhmän antama luonnos pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi toteutuisi mahdollisimman pitkälle eikä sopimusluonnoksesta saa poistaa kokonaisuuksia tai artikloja jotka koskevat esimerkiksi maa- ja vesioikeuksia.	Sámi parlamentáralaš ráđi vuolggačuokkis ráđđádallamiin lea dat, ahte áššedovdibargojoavkku bargan hámus davviriikkalaš sámi soahpamuššan olláhuvalii nu guhkás go vejolaš eaige soahpamušhápmosis sihkkojuvvole eret ollisvuođat dehe artihkkalat, mat gusket eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid.
Pohjoismainen saamelaissopimus on kokonaisratkaisu.	Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ollesčoavddus.
Saamelaiset tulevat esiintymään yhtenä rintamana neuvotteluissa vaikkakin osana valtioiden delegaatioina.	Sápmelaččat buktet oainnuideaset ovdan oktasaččat vaikko vel leatge stáhtaid delegašuvnnaid oassin.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminta tulee näin lisääntymään.	Sámi parlamentáralaš ráđi doaibma boahtá ná lassánit.
Suomen saamelaiskäräjät saa oikeusministeriöltä resursseja neuvotteludelegaatioon osallistumista varten, mutta joka tapauksessa neuvottelut tulevat vaatimaan tämän lisäksi saamelaiskäräjien asianesittelijöiltä ja luottamushenkilöiltä vahvaa valmistelupanosta neuvotteluihin.	Suoma sámediggi oažžu vuoigatvuohtaministeriijas resurssaid ráđđádallandelegašuvdnii oassálastima várás, muhto juohke dáhpáhusas ráđđádallamat gáibidit dása lassin maid sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin nanu bargobidjosa válmmaštaladettiin ráđđádallamiidda.
Neuvotteludelegaatioiden kokoonpanosta on väännetty kättä jo vuosi.	Ráđđádallansáttagottiid čoahkkáibiju málles lea digaštallojuvvon juo jahki.
Ruotsilla ja Suomella on yhteinen malli neuvotteluissa, mutta Norjan valtion ja saamelaiskäräjien välillä ei ole vielä sopimusta miten neuvotteludelegaatio muodostetaan.	Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš málle ráđđádallamiin, muhto Norgga stáhta ja sámedikki gaskka ii leat vel soahpamuš mot ráđđádallansáttagoddi biddjo čoahkkái.
Suomen saamelaiskäräjillä ja oikeusministeriöllä on yhteisymmärrys neuvotteludelegaatioon osallistumisesta.	Suoma sámedikkis ja vuoigatvuohtaministeriijas lea oktasaš oaidnu ráđđádallansáttagoddái oassálastimis.
Asiasta on sovittu 5.2.2010 saamelaiskäräjien ja oikeusministerin yhteiskokouksessa.	Áššis lea šihttojuvvon 5.2.2010 sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija oktasaščoakkámis.
Suomen valtio on sitoutunut saattamaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut loppuun viiden vuoden kuluessa.	Suoma stáhta lea čatnasan gearggahit davviriikkalaš sámi soahpamušaid ráđđádallamiid viđa jagi siste.
Suomi ei voi enää vedota kansallisella ja kansainvälisellä tasolla siihen, että saamelaisten maa- ja vesioikeuksista pyritään saamaan kansallinen ratkaisu.	Suopma ii sáhte šat doarjalit álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis dasa, ahte sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođain viggojuvvo ožžojuvvot áigái álbmotlaš čoavddus.
Kuten hyvin tiedetään, että työtä kansallisen ratkaisun luomiseksi ei ole edes aloitettu.	Dego bures diehtit, bargu álbmotlaš čovdosa áigáioažžuma várás ii leat oba álggahuvvonge.
Saamelaisten maa- ja vesi- sekä elinkeino-oikeuksien suojan käsittely tuleekin aloittaa välittömästi pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelujen alkuvaiheessa ja tarvittaessa myös kansallisella tasolla.	Sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid sihke ealáhusvuoigatvuođaid suoji gieđahallan galgánai álggahuvvot dakkaviđe davviriikkalaš sámi soahpamuša ráđđádallamiid álgomuttus ja dárbbu mielde maid álbmotlaš dásis.
Saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen aloittaminen on Suomen saamelaiskäräjien kannalta tulossa hyvään aikaan.	Sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid álggaheapmi orru Suoma sámedikki dáfus heiveme muttagis áigái.
Kansallisessa saamen kielen elvytysohjelmassa voidaan jo osaltaan varautua sopimusluonnoksen saamen kieltä koskevien artiklojen toimeenpanoon ja edistämiseen.	Álbmotlaš sámegiela ealáskahttinprográmmas sáhttá juo dan barggus ráhkkanit soahpamušhápmosa sámegiela artihkkaliid olláhuhttimii ja ovddideapmái.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on jo omalta osaltaan varautunut pohjoismaisen saamelaissopimuksen etenemiseen ja on aloittanut toimintansa uudistamisen suhteessa pohjoismaisen saamelaissopimuksen velvoitteisiin.	Sámi parlamentáralaš ráđđi lea juo bealistis ráhkkanan davviriikkalaš sámi soahpamuša ovdáneapmái ja lea álggahan doaimmas ođasteami vuhtii válddedettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaid.
Kerron toisessa blogissani arktisten parlamentaarikkojen pysyvän kokouksen tunnelmia.	Muitalan nuppi bloggastan árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš čoakkáma ságaid.
Tällä viikolla olen muuten tiistaina tasavallan presidentin järjestämässä presidenttifoorumissa alustamassa arktisesta politiikasta; keskiviikkona neuvotteluissa ympäristöministeriössä ja torstaina saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa Inarissa.	Dán vahku mielde lean disdaga dásseválddi presideantta lágidan presideantaforumas doallame ovdasága árktalaš politihkas, gaskavahkko ráđđádallamiin birasministeriijas ja duorastaga sámedikki stivrra čoakkámis Anáris.
Tukholmassa 22.11.2010	Stockholmmas 22.11.2010
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet