klemetti.22.12.13_fin.txt.xml
Jouluterveiset Joulun alus on ollut harvinaisen kiireinen enkä ole ehtinyt päivittää blogiani vasta kuin nyt.
Juovladearvvuođaiguin Juovllaid ovddabeal áigi lea leamaš hárvenaš hohpolaš, inge leat danin háhppehan čállit blogga ovdal go dál.
Saamelaiskäräjien yleiskokous on ohi ja siitä on uutisoitukin laajasti.
Sámedikki dievasčoakkán lea dollojun ja dat leamaš viidát ovdan ođđasiin.
Kerron kuitenkin lyhyesti omia tuntojani yleiskokouksesta.
Muitalan goitge oanehaččat iežan dovdamušaid dievasčoakkámis.
Kyseessä oli ehkä tämän vaalikauden tärkein kokous.
Dathan soittii leat dán válgaáigodaga deháleamos čoakkán.
Ihmetykseni olikin suuri kun kokoukseen olisi saapunut vain 15 edustajaa 21:stä jäsenestä.
Imaštallen sakka go čoakkámii ledje boahtán dušše 15 áirasa 21 áirasis.
Myöskin edellisessä kokouksessa kato edustajista oli suurta. Siinähän käsiteltiin hallintopäällikön erottamista.
Ovddit čoakkámis, mas gieđahallui hálddahushoavdda eretcealkin, lei maid seamma ládje.
Poisjääneet ovat jättäneet käyttämättä vaikutusmahdollisuutensa ja äänestäjien kannalta tilanne on ikävä.
Eret báhcán áirasat leat guođđán geavakeahttá váikkuhanvejolašvuođaset ja jienasteddjiid dáfus dilli lea ahkit.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on puheoikeus saamelaiskäräjien kokouksissa.
Sámedikki nuoraidráđis lea hupmanriekti sámedikki čoakkámis.
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja käytti puheen, jossa hän ilmoitti nuorisoneuvoston tukevan saamelaiskäräjälakityöryhmän esitystä.
Nuoraidráđi ságadoalli doalai sága, mas son ilmmuhii nuoraidráđi guottihit sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa.
Nuorisoneuvosto esitti kuten saamelaiskäräjätkin, että saamelaiskäräjien tulisi olla viimeinen valitusviranomainen vaaliluettelon täydentämisessä.
Nuoraidráđđi evttohii dego sámedigginai, ahte sámediggi galggalii leat maŋimus váidalanorgána válgalogahallama dievasmahttimis.
Muutoin nuorisoneuvosto totesi, että saamelaiskäräjälakityöryhmän esitys on ehdoton minimitaso, jota ei saa heikentää.
Muđuid nuoraidráđđi dovddahii, ahte sámediggeláhkabargojoavkku evttohus lea eavttuhis minimádássi, mii ii oaččo heajuduvvot.
Nuorisoneuvoston perusteellinen pohdinta ja rohkea asioittensa esittäminen lujittaa luottamustani edelleen siihen, että saamelaispolitiikalla on tulevaisuutta.
Nuoraidráđi vuđolaš suokkardallan ja roahkkadis áššiid ovdan buktin nanne mu luohttámuša ain dasa, ahte sámi politihkas lea boahtteáigi.
Saamelaiskäräjien lausunto saamelaiskäräjälakityöryhmän esityksestä perustui lautakuntien ja neuvostojen valmisteluun.
Sámedikki cealkámuš sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas vuođđuduvai lávdegottiid ja ráđiid válmmaštallamii.
Yleiskokouksessa oli erikoista parlamentaarista äänestyskäyttäytymistä saamelaiskäräjälakiesityslausunnon käsittelyn yhteydessä.
Dievasčoakkámis lei ártegis parlamentáralaš jienastanmeannudeapmi sámediggeláhkaevttohuscealkámuša olis.
Veikko Porsanger oli hyväksymässä työryhmän esitystä saamelaismääritelmäksi elinkeino- ja oikeuslautakunnan kokouksessa, mutta vastusti esitettyä määritelmää kulttuurilautakunnassa ja yleiskokouksessa.
Veikko Porsanger lei dohkkeheame bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegottis, muhto vuostálasttii evttohuvvon meroštallama kulturlávdegottis ja dievasčoakkámis.
Myös saamelaiskäräjälakityöryhmän jäsen Tiina Sanila-Aikio äänesti hyväksymäänsä työryhmän esitystä vastaan yleiskokouksessa.
Maiddái sámediggeláhkabargojoavkku lahttu Tiina Sanila-Aikio jienastii iežas dohkkehan bargojoavkku evttohusa vuostá dievasčoakkámis.
Me saamelaiskäräjien edustajat teimme kovasti töitä yhdessä jotta työryhmän esitykset kehittäisivät saamelaisten oikeusasemaa ja toteuttaisivat saamelaiskäräjien vaalikauden tavoitteita.
Mii sámidikki ovddasteaddjit barggaimet sakka ovttas vai bargojoavkku evttohusat ovddidivčče sápmelaččaid riektesajádaga ja olláhuhtále sámedikki válgaáigodaga ulbmiliid.
Nyt saamelaiskäräjien kokouksen jälkeen tuntuu siltä, että yhteinen työmme ja yhteishenkemme on valumassa hukkaan.
Dál maŋŋel dievasčoakkáma orru gal mu mielas nu, ahte min oktasaš bargomet ja oktasašvuoigŋamet lea manname duššás.
Työryhmätyöskentelyn aikana Sanila-Aikio ei ilmoittanut että hänellä olisi vaikeuksia hyväksyä kyseisiä työryhmän esityksiä.
Bargojoavkogieđahallama áigge Sanila-Aikio ii ilmmuhan, ahte sus livččii váttis dohkkehit jearaldatvuloš bargojoavkku evttohusaid.
On toki totta, että kuka tahansa saamelaiskäräjille valittu edustaja sää äänestää miten haluaa.
Lea gal duohta, ahte gii beare sámediggái válljejun áirasiin oažžu jienastit dáhtus mielde.
Se on demokraattinen oikeus.
Dat lea demokráhtalaš vuoigatvuohta.
Saamelaiskäräjien uskottavuuden ja äänestäjien oikeusturvan kannalta poukkoileva linja ei ole oikeudenmukainen.
Sámedikki jáhkehahttivuođa ja jienasteddjiid riektedorvvu dáfus spiehkkun ii leat vuoiggalaš.
Saamelaiskäräjien edustajat saamelaiskäräjälakityöryhmässä olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että työryhmän esitys oli kompromissi.
Sámedikki ovddasteaddjit sámediggeláhkabargojoavkkus ledje buohkat ovttaoaivilis das, ahte bargojoavkku evttohus lei kompromissa.
Tämän kompromissin voi vaarantaa saamelaiskäräjien työryhmäedustajan irtisanoutuminen työryhmän esityksistä.
Dán kompromissa sáhttá bidjat vára vuollái sámedikki bargojoavkoovddasteaddji eretgeassádeapmi bargojoavkku evttohusain.
Saamelaiskäräjien kokous keskusteli ainoastaan työryhmän vaaleihin liittyvistä esityksistä ja aloitteesta.
Sámedikki čoakkán ságastalai duššebeare bargojoavkku evttohusain ja álgagiin, mat laktáse válggaide.
Vaalijärjestelmää koskevat ehdotukset vaikuttavatkin edustajiin ja heidän mahdollisuuksiin tulla valituksi saamelaiskäräjille seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa.
Válgavuogádaga evttohusat váikkuhitnai ovddasteddjiide ja sin vejolašvuođaide šaddat válljejuvvot sámediggái čuovvovaš sámediggeválggain.
Esitys saamelaismääritelmäksi hyväksyttiin äänin 11-3, kahden edustajan jättäessä eriävän mielipiteen.
Evttohus sápmelašmeroštallamin dohkkehuvvui jienaiguin 11-3, mas mearrádussii guđđoje guokte sierraoaivila.
Keskustelun aikana eriävän mielipiteen jättäneiltä kuultiin monia eri esityksiä saamelaismääritelmäksi, mutta lopuksi he ehdottivat epäselvän nykytilanteen jatkamista eli saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää ei tulisi heidän mielestään muuttaa nykyisestä.
Ságastallama áigge gulaimet sierraoaivila guođđán áirasiin máŋggaid evttohusaid sápmelašmeroštallamin, muhto loahpas soai evttoheigga eahpečielga dáládili joatkima dehege sámediggelága sápmelašmeroštallan ii galggale sudno mielas rievdaduvvot dálážis.
Saamelaiskäräjien kokous esitti äänestyksen jälkeen, että aloitteen saamelaiskäräjille voisi tehdä 50 saamelaista äänioikeutettua.
Sámedikki čoakkán oaidnun šattai jienasteami maŋŋel, ahte álgaga sámediggái sáhtále dahkat 50 sápmelaš jienastanvuoiggalačča.
Työryhmän esitys oli 150.
Bargojoavkku evttohus lei 150.
Eduskunnalle, kunnalle ja EU:lle voi nykyisin tehdä myös aloitteen.
Riikkabeivviide, suohkanii ja EU:ai sáhttá dálá áigge maid dahkat álgaga.
Aloitteen takana on oltava eri laeissa riittävä määrä ihmisiä, jotta voidaan sanoa aloitteen edustavan kansan tahtoa ja että aloitteen käsittelylle tulee painoarvoa.
Álgaga duohken galget leat sierra lágain dárbahassii olu olbmot, vai sáhttá dadjat álgaga ovddastit álbmoga dáhtu ja ahte álgaga gieđahallamii boahtá deaddoárvu.
Nimiä aloitteeseen voi kerätä myös sähköisesti.
Namaid álgagii sáhttá čoaggit maid elektrovnnalaččat.
Nyt yleiskokouksen esittämä 50 saamelaisen määrä ei tuo mielestäni riittävästi saamelaisten tahtoa esille.
Dál dievasčoakkáma evttohan 50 sápmelačča mearri ii mu mielas buvtte dárbahassii bures ovdan sápmelaččaid dáhtu.
Aloitteen tarkoitus vesittyy.
Álgaga ulbmil veahttaduvvá.
Työryhmän esitys aloitteesta tarkoittaa sitä, että yleiskokouksen on käsiteltävä aloite ja päätettävä mihin toimenpiteisiin saamelaiskäräjien on ryhdyttävä asiassa.
Bargojoavkku evttohus álgagis dárkkuha dan, ahte dievasčoakkán ferte gieđahallat álgaga ja dat galgá mearridit makkár doaibmabijuide sámediggi galgá riepmat áššis.
Aiemminkin kuten jatkossakin yksittäiset saamelaiset ovat voineet ja voivat edelleen tehdä saamelaiskäräjille aloitteita mutta saamelaiskäräjille ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta niihin vastata.
Ovdalnai dego boahtteáiggenai ovttaskas sápmelaččat leat sáhttán ja sáhttet ain dahkat sámediggái álgagiid, muhto sámedikkis ii leat lága geatnegasvuohta vástidit daidda.
Joitakin hyviä aloitteita on jo nykyisinkin otettu huomioon mm. saamelaiskäräjien lausunnoissa.
Muhtin buorit álgagat leat juo dálá áiggenai váldon vuhtii ee. sámedikki cealkámušain.
Hyvin erikoista oli yleiskokouksen äänestyspäätös (7-6 ja yksi tyhjä ääni] siitä, että jatkossa vaaleissa edustajan voisi asettaa nykyisellä tavalla kolmen saamelaisen muodostama valitsijayhdistys.
Hui earenoamáš lei dievasčoakkáma jienastanmearrádus (7-6 ja okta guoros jietna) das, ahte boahttevuođas ovddasteaddji sáhtálii ásahit dálá vuogi mielde golmma sápmelačča ráhkadan válljenovttastus.
Työryhmä oli esittänyt, että valitsijayhdistyksen tulisi olla 10 saamelaisen perustama.
Bargojoavku lei evttohan, ahte válljenovttastusa galggale vuođđudit 10 sápmelačča.
Jos ehdokas ei saa 10 saamelaisen tukea taakseen, ei ehdokkaaksi ole mielestäni järkevää lähteä.
Jos evttohas ii oaččo 10 sápmelačča doarjaga duohkásis, de evttohassan ii mu mielas lea jierbmi oba vuolgitge.
Toinkin esille työryhmässä, että nykyinen kolmen henkilön muodostama valitsijayhdistys on helppo, ja nimet saa alle vaikka vain omilta sisaruksiltaan ja vanhemmiltaan.
Buktennai bargojoavkkus ovdan dan, ahte dálá golmma olbmo ráhkadan válljenovttastus lea álki, ja namaid oažžu vaikko iežas oappažiin ja váhnemiin.
Työryhmän esitys parantaisi ehdokkaan uskottavuutta ja poliittisia toimintaedellytyksiä ja ehkä innostaisi suuremman joukon saamelaisia myös vaalityöhön.
Bargojoavkku evttohus buoridivččii evttohasa jáhkehahttivuođa ja politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid ja soaittálii movttiidahttit stuorit meari sápmelaččaid bargat válgabarggu.
Esitys siitä, että ehdokkaat voivat muodostaa yhteislistoja meni puheenjohtajan äänellä niukasti läpi.
Evttohus das, ahte evttohasat sáhttet ráhkadit oktasašlisttuid manai birzzit bárzzit čađa ságadoalli jienain.
Moni rinnasti yhteislistat puolueisiin.
Máŋggas buohtastahtte oktasašlisttuid bellodagaide.
Työryhmän esitys ei mahdollista saamelaispuolueiden perustamista.
Bargojoavkku evttohus ii daga vejolažžan sámi bellodagaid vuođđudeami.
Esitystä vastustettiin mm. siksi, että yhteislistat eivät kuuluisi saamelaiskulttuuriin, inarin- ja koltansaamelaisten mahdollisuudet päästä saamelaiskäräjille heikkenisivät ja edustajien itsenäisyys heikkenisi.
Evttohus vuostálastojuvvui ee. danin go oktasašlisttut eai gulale sámi kultuvrii, anáraš- ja nuortalašsámiid vejolašvuođat beassat sámediggái hedjonivčče ja ovddasteddjiid iehčanasvuohta hedjonivččii.
On totta että yhteislistat eivät kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin.
Duohta lea, ahte oktasašlisttut eai gula sámi kultuvrra árbevieruide.
Ei saamelaiskäräjätkään kuulu saamelaiskulttuurin perinteisiin.
Sámediggige ii gula sámi kultuvrra árbevieruide.
Saamelaiskäräjät on luotu muiden itsehallintomallien pohjalta saamelaisten yhteiselimeksi.
Sámediggi lea duddjojun eará iešstivrenmálliid vuođul sámiid álbmotválljenorgánan.
Aiemmin päätäntävalta on ollut siidoissa suvuilla.
Ovdal mearridanváldi lea leamaš siiddaid sogain.
Tällainen päätäntävalta ei ole mahdollista saamelaiskäräjillä saamelaiskäräjien koon johdosta.
Dákkár mearridanváldi ii leat vejolaš sámedikkis sámedikki sturrodaga geažil.
Nykyisessä mallissa saamelaiskäräjille valitut edustajat edustavat käytännössä vain itseään ja kolmea valitsijaansa.
Dálá málles sámediggái válljejun ovddasteaddjit ovddastit geavadis dušše iežaset ja golmma válljejeaddjideaset.
Mielestäni tällainen malli - vaikka työryhmäesityksessä valitsijoita esitetäänkin olevan 10 - ei turvaa riittävästi saamelaiskäräjien poliittisia toimintamahdollisuuksia.
Mu mielas dákkár málle – vaikko bargojoavkku evttohusas válljejeaddjit evttohuvvojitge 10 – ii dorvvas dárbahassii sámedikki politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid.
Yhteislistat ovat ensimmäinen askel siihen suuntaan, että saamelaiskäräjistä tulee aito, parlamentaarinen ja läpinäkyvä elin.
Oktasašlisttut leat vuosttaš lávki dan guvlui, ahte sámedikkis šaddá eakti, parlamentáralaš ja čađačuovgi orgána.
On kiistattoman selvää, että saamelaiskäräjille muodostuu yhteenliittymiä, joita yhdistävät poliittiset tai muut tavoitteet.
Šiitemeahttumit leat čielggas, ahte sámediggái šaddet koališuvnnat, maid ovttastahttet politihkalaš dehe eará ulbmilat.
Ne näkyvät ennen kaikkea henkilövalinnoissa.
Dat vuhttojit earenoamážit persovdnaválljemiin.
Näin on ollut koko saamelaiskäräjien lyhyen toimintahistorian ajan.
Ná lea leamaš oba sámedikki oanehis doaibmahistorjjá áigge.
Yhteislistat tuovat nämä yhteenliittymät avoimesti näkyviin ja saamelaisten arvioitavaksi vaaleissa.
Oktasašlisttut buktet dáid koališuvnnaid rahpasit oidnosii ja sápmelaččaid vihkkedallama vuollásažžan válggain.
Yhteislistat voisivat tuoda ehdokkaille myös turvaa ja johdonmukaisuutta äänestyspäätöksissä ja uskallusta tulla kokouksiin myös silloin, kun vaikeista asioista päätetään.
Oktasašlisttut sáhtále buktit evttohasaide maid oadjebasvuođa ja jearggalašvuođa jienastanmearrádusain ja roahkkatvuođa boahtit čoakkámiidda maid dalle, go váttis áššiin mearriduvvo.
Mitään ryhmäkuria yhteislistat eivät mahdollista.
Mangelágán joavkostivrema oktasašlisttut eai daga vejolažžan.
Ne parantavat poliittista työtä ja parlamentarismia saamelaiskäräjillä nykyisestä.
Dat buoridit politihkalaš barggu ja parlamentarismma sámedikkis dálážis.
Todennäköisesti ne lisäisivät myös äänestysintoa, koska poliittiset tavoitteet olisivat selvästi esillä.
Jáhku mielde dat lasihivčče maid jienastanmovtta, daningo politihkalaš ulbmilat livčče čielgasit ovdan.
Työryhmän esityksen mukaan vaaleissa noudatettaisiin d ’ Hondtin menetelmää mikäli ehdokkaat muodostavat yhteislistoja.
Bargojoavkku evttohusa mielde válggain čuvvojuvvolii ng. d ’ Hondta-vuohki, jos evttohasat vuođđudit oktasašlisttuid.
Menetelmää käytetään Suomessa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa.
Vuohki adnojuvvo Suomas riikkabeai- ja suohkanválggain.
dŠHondtin menetelmän tarkoitus on varmistaa yhteislistan suhteellinen osuus edustajapaikkojen määräytymisessä.
d ’ Hondt-vuogi ulbmilin lea sihkkarastit oktasašlisttu gorálaš ossodaga áirrasbáikkiid mearrahuvvamis.
Menetelmä toimii sitä oikeudenmukaisemmin, mitä suurempia vaalipiirit ovat eli käytännössä mitä vähempiin vaalipiireihin vaalin kohdealue on jaettu.
Vuohki doaibmá dađi vuoiggalaččabut, mađi stuorit válgabiirret leat dehege geavadis mađi mearálaččat unnit válgabiirriide válggaid čuozáhatguovlu lea juhkkojun.
Saamelaiskäräjävaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä.
Sámediggeválggas olles riika lea oktan válgabiiren.
Eduskuntavaaleissa dŠHondtin menetelmä ja vaalipiirijako on johtanut korkeaan äänikynnykseen ja menetelmää on kritisoitu.
Riikkabeaivveválggain d ’ Hondt-vuohki ja válgabiirrejuohku lea dolvon alla jeinastanšilbmii ja vuohki lea kritiserejuvvon.
Menetelmä ei ole toki täydellinen, mutta saamelaiskäräjävaaleissa, jossa on vain yksi vaalipiiri, äänikynnys ei nouse korkeaksi.
Vuohki ii leat gal dievaslaš, muhto sámediggeválggas, mas lea dušše okta válgabiire, jienastanšielbma ii loktan bajás.
Maailmalla on toki erilaisia vaalimenetelmiä kuten Norjassa ja Ruotsissa käytetty Sainte-Laguën menetelmä.
Máilmmis leat almmatge iešguđetlágán válgavuogit, dego Norggas ja Ruoŧas adnojuvvon Sainte-Laguë - vuohki.
Menetelmässä yhteislistan saamien paikkojen osuus on mahdollisimman lähellä yhteislistan osuutta annetuista äänistä.
Dán vuogis oktasašlisttu oažžun báikkiid ossodat lea nu lahka go vejolaš oktasašlisttu ossodaga addojun jienain.
Vaaliviranomaiset eivät kuitenkaan ole suopeita sille, että Suomessa olisi erilaisia vaalimenetelmiä käytössä eri vaaleissa.
Válgaeaiseválddit eai goitge leat suovvalasat dasa, ahte Suomas livčče sierralágán válgavuogit anus sierra válggain.
Kiinnostuksen vuoksi ja selvittääkseni menetelmän vaikutuksia laskin europarlamentin vaalilaskurilla kuinka paljon viime saamelaiskäräjien vaaleissa dŠHondtin menetelmällä olisi saamelaiskäräjille muodostunut kuntakohtaisia paikkoja.
Go ášši beroštahtii mu ja čielggadeami dihte vuogi váikkuhusaid, de rehkenasten europarlameantta válgarehkenastinmašiinnain man olu mannan sámediggeválggain d ’ Hondt-vugiin livčče sámediggái šaddan suohkanguovdasaš báikkit.
En ottanut huomioon kiintiöitä ja laskin yhteislistat siten että kaikki saman kunnan ehdokkaat olisivat olleet yhteislistassa ja kotiseutualueen ulkopuolelta tulevat ehdokkaat olisivat olleet myös yhteisessä listassaan.
In váldán vuhtii suohkanguovdasaš dihtomeriid ja rehkenasten oktasašlisttuid nu ahte buot seamma suohkana evttohasat livčče ráhkadan oktasašlisttuid ja ruovttuguovllu olggobeal evttohasat livčče maid ráhkadan iežaset listtu.
On toki epätodennäköistä että vaaleissa olisi vain kuntakohtaisia yhteislistoja.
Lea almmatge jáhkemeahttun, ahte válggain livčče dušše suohkanguovdasaš oktasašlisttut.
Menetelmän mukaan Enontekiöllä olisi kaksi paikkaa (nyt 3), Inarilla 10 (nyt 8), Utsjoella 6 (nyt 6), Sodankylällä 2 (nyt 3) ja muulla Suomella 1 (nyt vaaleissa 1, mutta hän jätti sittemmin tehtävänsä).
Das fuolakeahttá - rehkenastin attii dakkár bohtosa, ahte Eanodagas livčče guokte báikki (dál 3), Anáris 10 (dál 8), Ohcejogas 6 (dál 6), Soađegilis 2 (dál 3) ja Sámi guovllu olggobealde 1 (válggain 1, muhto son guđii maŋŋelas barggus).
Kun ottaa kiintiöt huomioon, niin saamelaiskäräjien kuntakohtainen edustus olisi samanlainen kuin nytkin dŠHondtin menetelmällä laskettuna.
Go váldá dihtomeriid vuhtii sámedikki, de sámedikki suohkanguovdasaš ovddastus livččii seammalágán go dálnai d ’ Hondt-vugiin rehkenasttedettiin.
Viime saamelaiskäräjävaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen - alle 50 %.
Mannan sámediggeválggain jienastanproseanta lei duođaid vuollegaš – vuollel 50 %.
Ehdokkailta yhteislistat vaativat lisää työtä ja omien poliittisten tavoitteiden kirkastamista.
Evttohasain oktasašlisttut gáibidit lasi barggu ja iežaset politihkalaš ulbmiliid čielggasmahttima.
dŠHondtin laskukaavan mukaan myös yksittäiset ehdokkaat pääsisivät ilman yhteislistaa saamelaiskäräjille.
d ’ Hondta rehkenastinskovi mielde maiddái ovttaskas evttohasat beasale almmá oktsašlisttu haga sámediggái.
Esimerkiksi viime vaalien ääniharava pääsisi omilla äänillään saamelaiskäräjille jos äänestysprosentti pysyisi samana.
Ovdamearkkadihte mannan válggaid jietnariifu beasalii iežas jienaiguin sámediggái jos jienastanproseanta bisulii seamma dásis.
Koska saamelaiskäräjäjäsenten määrää esitetään kasvatettavaksi, niin tulevaisuudessa myös pienemmällä äänimäärällä pääsee saamelaiskäräjille ellei äänestyskelpoisten äänestäjien määrä tai äänestysprosentti nouse nykyisestä merkittävästi.
Daningo sámediggeáirasiid mearri evttohuvvo lasihuvvot, de boahttevuođas maiddái unnit jietnameriin beassá sámediggái, jos jienastangelbbolaš jienasteddjiid mearri dehe jienastanproseanta ii loktan dálážis sakka.
Vaaleihin sisältyy aina riskejä, mutta se tekee niistä jännittävät.
Válggaide gullet álohii dihto riskkat, muhto dathan dahketge dain gelddolačča.
Hyvällä vaalityöllä ja listoilla esimerkiksi kolttasaamelaisilla on mahdollisuus saada enemmän edustajia saamelaiskäräjille, koska yhteislistoissa ääniä menee vähemmän hukkaan kuin henkilövaaleissa.
Buriin válgabargguin ja listtuin omd. nuortalaččain lea vejolašvuohta oažžut eambbbo áirasiid sámediggái, daningo oktasašlisttuin jienat mannet unnit duššás go persovdnaválggain.
Nähtäväksi jää kehittyykö parlamentarismi ja äänestäjien oikeusturva saamelaiskäräjillä kun saamelaiskäräjien kanta oli näin tiukka vai säilyykö nykyinen henkilökeskeinen ja suljettu vaalijärjestelmä.
Dan šaddá oaidnit gárganago parlamentarisma ja jienasteddjiid riektedorvu sámedikkis go sámedikki oaidnu šattai ná birzzit bárzzit dohkkehuvvot vai seailugo dáláš persovdnaguovdasaš ja giddejun válgavuogádat.
Yleiskokous hyväksyi vihdoin saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisen ohjelman ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Dievasčoakkán dohkkehii viimmat persovdnapolitihkalaš prográmma, dásseárvoplána ja ovttaveardásašvuohtaplána.
Niitä on valmisteltu viime vaalikauden alusta lähtien.
Dat leat válmmaštallojuvvon mannan válgabaji álggu rájes.
Ohjelmien tarkoituksena on luonnollisesti toteuttaa lainsäädännön velvoitteita, parantaa henkilöstön työssä viihtyvyyttä ja jaksamista työaikajärjestelyjen avulla, keventää hallintoamme sähköisen arkistointijärjestelmän ja intranetin myötä sekä selkiyttää pelisääntöjä.
Prográmmaid ulbmilin lea diehttelas olláhuhttit lágaid geatnegasvuođaid, buoridit bargiid barggus loaktima ja veadjima bargoáigeortnemiiguin, geahpidit hálddahusa elektrovnnalaš furkenvuogádaga ja intraneahta mielde sihke čielggasmahttit doaibmannjulggadusaid.
Tarkoituksena on kohdella henkilöstöä tasa-arvoisesti ja avoimesti.
Ulbmilin lea gieđahallat bargiid dásseárvosaččat ja rahpasit.
Erityisen tärkeää minulle on se, että saamelaiskäräjät tukee selkeästi henkilöstön kulttuuritaustaa ja mahdollistaa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja kulttuurimuotojen harjoittamisen sekä tukee saamelaisuuden esille tuomista työssä.
Earenoamáš dehálaš munnje lea dat, ahte sámediggi doarju čielgasit bargiid kulturduogáža ja dahká vejolažžan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin ja kulturhámiiguin bargama sihke doarju sápmelašvuođa ovdan buktima barggus.
Asiakirjojen soveltaminen käytäntöön edellyttää kaikilta luottamushenkilöiltä, esimiehiltä ja työntekijöiltä toimenpiteitä.
Áššegirjjiid heiveheapmi geavadii gáibida doaibmabijuid buot luohttámušolbmuin, hoavdadásis ja bargiin.
Yleiskokous hyväksyi talousarvion vuodelle 2014.
Dievasčoakkán dohkkehii bušeahta jahkái 2014.
Tämä on erinomainen asia ja korostaa yleiskokouksen ohjausvaltaa.
Dát lea earenoamáš buorre ášši ja deattuha dievasčoakkáma stivrenválddi.
Kuluvana vuonna talousarvio hyväksyttiin vasta kesäkuussa kun puolet budjettivuodesta oli jo kulunut.
Nohkavaš jagi bušeahtta dohkkehuvvui easka geassemánu go bealli bušeahttajagis lei juo gollan.
Ensi vuoden talousarvio on 78 000 euroa alijäämäinen.
Boahtte jagi bušeahtas lea 78 000 euro vuolláibáza.
Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä.
Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjelbáhcagiiguin.
Talousarvion rakennetta on uudistettu ja modernisoitu siten, että tulot, menot ja poliittiset tavoitteet on kirjattu selkeästi esille.
Bušeahta ráhkadat lea ođasnuhttojuvvon ja dahkkojuvvon ođđaáigásažžan nu ahte boađut, golut ja politihkalaš ulbmilat leat čállojuvvon čielgasit oidnosii.
Epävarmuustekijöinä on Sajoksen palvelumyynnin tulevaisuus.
Eahpesihkkaris dagaldahkan lea Sajosa bálvalanvuovdima boahtteáigi.
Budjetissa sen on arveltu tuottavan voittoa 9000 euroa.
Bušeahtas dat lea árvvoštallojuvvon buktit vuoittu 9000 euro.
Kokousmatkailun kehittyminen tuo kuitenkin epävarmuustekijöitä.
Čoakkánmátkkošteami gárganeapmi buktá goitge eahpesihkardagaldagaid.
Joulun alla saimme ikävän uutisen kun Sajoksen ravintoloitsija oli irtisanonut vuokrasopimuksensa, koska toiminta ei ole kannattavaa.
Dál ovdalaš juovllaid gulaimet heajos ođđasa, go Sajosa restauráŋŋadoalli lei eretcealkán láigosoahpamušas, daningo doaibma ii leat gánnáhahtti.
Saamelaiskäräjien on päävuokralaisena etsittävä uusi ravintoloitsija puolen vuoden sisällä.
Sámediggi váldoláigolažžan ferte ohcat restauráŋŋafitnodateaiggáda jahkebeali siste.
Kokousmyynti ja Sajoksen palvelumyynnin toiminta vaarantuu jos emme saa uutta ravintoloitsijaa tilalle, koska kokous- ja seminaariväki tarvitsee kahvi- ja lounaspalveluja.
Čoakkánvuovdin ja Sajosa bálvalanvuovdima doaibma šaddá vára vuollái, jos eat oaččo ođđa restauráŋŋafitnodatdoalli sadjái, daningo čoakkán- ja semináraolbmot dárbbahit gáfestallan- ja boradanbálvalusaid.
Saamelaiskäräjät myy ravintolalle mm. siivous- ja muita palveluita.
Sámediggi vuovdá restauráŋŋii ee. čorgen- ja eará bálvalusaid.
Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ravintoloitsijaa ei löydetä, sillä tulee tuomaan taloudellisia vaikutuksia saamelaiskäräjille monella tapaa.
Dát máksá dan, ahte jos restauráŋŋadoalli ii gávdno, de dat mielddisbuktá ekonomalaš váikkuhusaid sámediggái máŋgga ládje.
Yleiskokous perusti pysyvän ympäristösihteerin viran.
Dievasčoakkán vuođđudii bissovaš birasčálli virggi.
Virka laitetaan hakuun ensi vuoden alussa.
Virgi biddjojuvvo ohcanládje boahtte jagi álggus.
Saimme kuluvalle vuodelle ja pysyvästi määrärahan korotuksen ympäristöasioiden edistämiseen.
Oaččuimet nohkavaš jahkái ja bissovaččat mearreruđa bajádusa birasáššiid ovddideapmái.
Ympäristösihteerin tehtävänä on mm. kaavoitusasiat, kaivoslain toimeenpano ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpano.
Birasčálli bargun leat ee. lávvenáššit, ruvkelága olláhuhttin ja biodiversiteahta olláhuhttin.
Tehtävää on hoidettu tämän vuoden määräaikaisena.
Bargu lea dikšojuvvon dán jagi mearreáigásažžan.
Jo nyt uusi virka on osoittautunut korvaamattoman tärkeäksi ja töitä viran määräaikaisella hoitajalla on ollut todella paljon.
Juo dál ođđa virgi lea čájehan leat buhtemeahttun dehálaš ja barggut virggi mearreáigásaš doaimmaheaddjis leat oba mihá olu.
Olin pyytänyt eroa pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluista koska aikani ei yksinkertaisesti riitä enkä ole pystynyt osallistumaan kaikkiin neuvotteluvaltuuskunnan kokouksiin.
Ledjen ohcan earu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiin daningo mu áigi ii ovttageardánit ole inge leat bastán oassálastit buot šiehtadallansáttagotti čoakkámiidda.
Työ on tuntunut hyvin turhauttavalta, koska mikään asia ei ole neuvotteluissa edennyt.
Bargu orru maid leame oalle duššástuhtti, daningo mihkkege áššiid ii leat šiehtadallamiin ovdánan.
Jatkuva matkustaminen on myös hyvin väsyttävää ja vie paljon vapaa-aikaa.
Bistevaš mátkkošteapmi lea maid hui váibadahtti ja doalvu olu luomosáiggi.
Pääsen saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallituksen kautta osallistumaan saamelaisten yhteisen kannan muodostamiseen, koska SPN:n hallitus muodostaa saamelaisten yhteisen kannan neuvotteluihin.
Beasan Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra lahttuvuođa bakte oassálastit sápmelaččaid oktasaš oainnu hábmemii go SPR:a stivra ráhkada sápmelaččaid oktasaš oainnu šiehtadsallamiidda.
Mielestäni on myös hyvä, että luottamustehtäviä jaetaan laajalle joukolle eikä keskitetä muutamille henkilöille.
Mu mielas lea maid buorre, ahte luohttámušbarggut juhkkojuvvojit viiddes jovkui eaige dat čohkkejuvvo dušše muhtin olbmuide.
Olen syksyllä jättäytynyt pois mm.. Suomen arktisesta neuvottelukunnasta.
Lean čakčat báhcán eret ee. Suoma árktalaš ráđđádallangottis.
Yleiskokous ei kuitenkaan myöntänyt minulle eroa saamelaissopimuksen jatkoneuvottelukunnasta.
Dievasčoakkán ii goitge mieđihan munnje earu sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis.
Aiemmin yleiskokouksessa on tuotu esille, että neuvotteluvaltuuskunta ei edustaisi kaikkia saamelaisryhmiä.
Ovdal dievasčoakkámis lea bukton ovdan, ahte šiehtadallansáttagoddi ii ovddastivčče buot sámi joavkkuid.
En oikein tiedä miten yleiskokouksen päätöstä tulisi tulkita.
In riekta dieđe mot dievasčoakkáma mearrádus galggalii dulkojuvvot.
Sitä voi pitää saamelaiskäräjien kokouksen luottamuksen osoituksena minua kohtaan sikäli ettei se halua minua pois neuvotteluvaltuuskunnasta.
Dan sáhttá oaidnit nu ahte dievasčoakkán luohttá nu olu mu bargui, ahte ii hálit mu eret šiehtadallangottis.
Yleiskokous ei kuitenkaan ole halunnut jakaa vastuuta muille käräjäjäsenille.
Dievasčoakkán ii goitge leat hálidan juohkit ovddasvástádusa eará diggeáirasiidda.
Tietysti teen kokonaisvaltaisen arvioin ja omat johtopäätökseni kokouspäätöksen merkityksestä.
Diehttelas dagan iežan ollislaš árvvoštallama ja jurddabohtosiid čoakkánmearrádusa mearkkašumis.
Kirjoitan vielä joululomien aikana pari blogia.
Čálán vel juovlaluomu áigge moadde blogga.
Vuoden viimeisessä blogissani käsittelen kuluvan vuoden tapahtumia aikaisempien vuosien tapaan.
Jagi maŋimus bloggas gieđahalan nohkavaš jagi dáhpáhusaid ovddit jagiid vieru mielde.
Toivotan kaikille blogini lukijoille hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua !
Sávan buohkaide iežan blogga lohkkiide buriid ja ráfálaš juovllaid !
Vuontisjärvellä 22.12.2013
Vuottesjávrres 22.12.2013
Klemetti Näkkäläjärvi
Juvvá Lemet