klemetti.24.05.10_fin.txt.xml
Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin vierailusta Viime viikolla Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) piti puhelinkokouksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen tilanteesta.
Bolivia máŋganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa guossástallamis Mannan vahku Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) doalai telefunčoakkáma davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid dilis.
Tällä viikolla pohjoismainen virkamiestyötyhmä kokoontuu Osloon pohtimaan, miten pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa edetään Norjan valtion vetäytymisen jälkeen.
Dán vahku davviriikkalaš virgelmmošbargojoavku čoahkkana Osloi suokkardit, mot davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin ovdánuvvo Norgga stáhta geassádeami maŋŋel.
SPN:n päätöksien mukaisesti SPN kokoontui muodostamaan yhteisen kannan ennen virkamiestyöryhmän neuvotteluja.
SPR:a mearrádusaid mielde SPR čoahkkanii hábmet oktasaš oainnu ovdal virgeolmmošbargojoavkku ráđđádallamiid.
SPN päätti yksimielisesti pitäytyä SPN:n julistuksen pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta viitoittamalla tiellä.
SPR mearridii ovttamielalaččat doallánit SPR:a julggáštusas davviriikkalaš sámi soahpamuša birra.
Päätimme, että saamelaiskäräjät vaativat aiemmin sovitun mukaisesti.
Mearrideimmet, ahte sámedikkit gáibidit ovdal sohppojuvvon evttohusa mielde.
Toisin sanoen neuvottelut järjestetään siten, että saamelaiskäräjät osallistuu neuvotteluihin valtioiden delegaatioissa 2 + 2 kokoonpanolla ja että saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeus turvataan neuvotteluissa.
Dan mielde ráđđádallamat lágiduvvojit nu, ahte sámedikkit oassálastet ráđđádallamiidda stáhtaid sáttagottiin 2 + 2 čoakkádusain ja ahte sámedikkiid iešmearridanvuoigatvuohta dorvvastuvvo ráđđádallamiin.
Tämä tarkoittaisi sitä, että delegaatiossa kaksi edustajaa olisi valtion ja kaksi saamelaiskäräjien nimeämää edustajaa.
Dát oaivvildivččii dan, ahte sáttagottis guokte livčče stáhtaid válljen ja guokte sámedikkiid válljen ovddasteaddji.
Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitesopimuksen toimeenpanoa valvova neuvoa antava komitea kuuli viime viikolla saamelaiskäräjiä.
Eurohpá Ráđi veahádatrápmasoahpamuša olláhuhttima bearráigeahčči ráđđeáddi komitea gulai mannan vahku sámedikki.
Valitettavasti en itse päässyt kuulemiseen Bolivian presidentti Evo Moralesin vierailun johdosta, mutta hyväksymäni muistio vierailua varten löytyy englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta kirjeet ja muistiot osiosta.
Dađi bahábut in ieš beassan gullámii Bolivia presideanta Eva Moralesa guossástallama dihte, muhto mu dohkkehan muittuhančála guossástallama várás gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat – gaskabláđi olis.
Minulla oli kunnia tavata Evo Morales kahteen otteeseen sekä Kaarasjoella että Helsingissä.
Mus lei illu deaivat presideanta Eva Moralesa guovtte have sihke Kárášjogas ja Helssegis.
Norjan saamelaiskäräjät oli järjestänyt perjantaina seminaarin presidentti Moralesin vierailun kunniaksi.
Norgga sámediggi lei lágidan bearjadaga seminára presideanta Moralesa guossástallama gudnin.
Pidin tilaisuudessa lyhyen tervehdyksen, joka löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet osiosta pohjoissaameksi, suomeksi ja espanjaksi.
Dollen dilálašvuođas oanehis dearvvahusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-gaskabláđi olis davvisámegillii, suomagillii ja spánskagillii.
Oli todella hienoa tavata ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava valtion presidentti.
Lei duođaid somá deaivvadit vuosttaš álgoálbmogiid ovddasteaddji stáhta presideantta.
Evo Morales korosti puheessaan alkuperäiskansojen oikeuksia ja vaati merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Evo Morales deattuhii sáhkavuorustis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidii mearkkašahtti doaimmaid dálkkádatrievdama caggama várás.
Hän puhui ilmastonmuutoksesta ilmastokatastrofina ja vaati, että maapallon keskilämpötilan nousu ei saa nousta yli yhden asteen.
Son humai dálkkádatrievdamis dálkkádatkatastrofan ja gáibidii, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččo loktanit badjel ovtta ceahki.
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen oli ystävällisesti kutsunut minut Bolivian monikansallisen presidentti Evo Moralesin kunniaksi järjestetylle lounaalle presidentinlinnaan.
Dásseválddi presideanta Tarja Halonen lei ustitlaččat bovden mu Bolivia máŋgganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa gudnin guossuhuvvon beaivemállásiidda presideantta šlohttii.
Presidentti Morales oli kiinnostunut kuulemaan saamenpuvusta ja sen merkityksestä.
Presideanta Moralesis lei beroštupmi gullat sámi biktasiin ja daid mearkkašumis.
Kerroin saamen käsityöstä ja sen merkityksestä saamelaiskulttuurille ja korostin, että saamenpuvun tekee perinteisesti läheinen ihminen, kuten minun pukuni ovat tehneet äitini ja sisareni.
Muitalin sámi duojis ja dan mearkkašumis sámi kultuvrii ja deattuhin, ahte sámi gávtti duddjo árbevirolaš vuogi mielde lagaš olmmoš, dego mu gávtti leaba gorron eadnán ja oabbán.
Presidentti Morales totesi, että heidän kulttuurissaan on aivan samoin, hänen asunsa ovat tehneet myös hänelle läheiset ihmiset.
Presideanta Morales dajai, ahte maiddái sin kultuvrras lea seamma ládje, su biktasiid leat duddjon maiddái sutnje lagaš olbmot.
Presidentti Morales sanoi valtakulttuurien käyttämän solmion erottavan järjen ja tunteet ja tämän johdosta hän itse ei käytä sitä.
Presideanta Moraless dajai váldokultuvrraid geavahan kraváhta earuhit jierpmi ja dovdduid ja dán dihte kraváhta geavaheapmi ii heive sutnje.
Minulle tarjoutui myös tilaisuus keskustella Moralesin kanssa espanjankielisen tulkin välityksellä myös kahden kesken.
Mus lei maid dilálašvuohta ságastallat Moralesiin spánskagiel dulkka bakte maid guovttá gaskka.
Morales lupasi tehdä yhteistyötä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä saamelaiskäräjien ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kanssa.
Morales lohpii bargat ovttasráđiid dálkkádatrievdangažaldagain sámedikkiin ja sámi parlamentáralaš ráđiin.
Toimitan hänelle SPN:n ilmastopoliittisen strategian kunhan espanjankielinen käännös valmistuu.
Doaimmahan sutnje SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiija go spánskagiel jorgalus gárvána.
Lounaan jälkeen osallistuin Helsingin yliopistolla pääjuhlasalissa järjestettyyn seminaariin Evo Moralesin vierailun kunniaksi.
Beaivemállása maŋŋel oassálasten Helssega universiteahta lágidan seminárii Evo Moralesa guossástallama gudnin.
Morales piti yliopistolla täpötäydelle yleisölle luennon, joka oli kuulijoiden mieleen.
Morales doalai universiteahta váldofeastasálii dievva čoahkkanan olbmuide logaldaga, masa guldaleaddjit liikoje sakka.
Luento käsitteli hänen omaa henkilöhistoriaansa taustana poliittiselle toiminnalleen Boliviassa, kapitalismin kukistumista Boliviassa, suhdettaan Äiti Maahan ja ilmastonmuutosta.
Logaldat gieđahalai su iežas persovdnahistorjjá duogážin su politihkalaš bargui Bolivias, kapitalismma vuoittahallamii Bolivias, gaskavuođas Eanan Eadnái ja dálkkádatrievdama.
Viime viikolla tietooni tuli eduskunnan apulaisoikeusmies antama päätös Anne Nuorgamin, Liisa Holmbergin, Jan Saijetsin, Maria Sofia Aikion ja Ristenrauna Maggan tekemästä valitukseen allekirjoittaneesta ja lakimiessihteeri Aimo Guttormista.
Mannan vahku mu dihtui bođii riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolbmo addin mearrádus Anne Nuorgama, Liisa Holmberga, Jan Saijetsa, Maria Sofia Aikio ja Ristenrauna Magga dahkan váidalusas vuolláičállis ja láhkaolmmosčálli Aimo Guttormis.
Valittajat syyttivät allekirjoittaneen kohtelevan vihamielisesti Pekka Aikiota ja lakimiessihteerin ja allekirjoittaneen toimineen virheellisesti Oulun ja Lapin yliopiston saamelaisopintojen selvitysprosessissa.
Váidaleaddjit sivahe mu meannudit bahámielagit ja roavvát Pekka Aikio guovdu ja ahte moai láhkaolmmoščálliin livččiime bargan vearrut Oulu ja Lappi universiteahta sami oahpuid čielggadanproseassas.
Apulaisoikeusmies on päättänyt, että valituksessa ei ole tuotu esille mitään sellaista, johon oikeusasiamiehen tulisi puuttua ja että asia ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš lea mearridan, ahte guoddaleamis ii leat buktojuvvon mihkkege dakkáriid, masa veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš galggalii seahkánit ja ahte ášši ii atte ákka doaibmabijuide.
Nämä samat viisi saamelaiskäräjäjäsentä vähän eri kokoonpanossa ovat valittaneet jo useampaan otteeseen saamelaiskäräjien poliittisen johdon toiminnasta.
Dát seamma vihtta sámediggeáirasa veaháš sierralágán čoakkádusas leat váidalan juo eanet háviid sámedikki politihkalaš njunnošiid doaimmas.
Toivottavasti valituskierre nyt loppuisi, koska tyhjänpäiväisiin valituksiin vastaaminen vie saamelaiskäräjien vähäisiä resursseja aivan liikaa ja vie resursseja meidän tärkeiden, lakisääteisten tehtävien hoitamiselta.
Doaivvu mielde váidálusat dál nogale, daningo duššálaš váidalusaide vástideapmi doalvu sámedikki unnánaš resurssažiid aivve liiggás olu duššás ja doalvu resurssaid midjiide dehálaš lágas mearriduvvon bargguid dikšumis.
Valtioneuvosto on hyväksynyt riistavahinkoasetuksen, joka on jo astunut voimaan.
Stáhtaráđđi lea dohkkehan fuođđovahátásahusa, mii lea juo boahtán vuoibmái.
Saamelaiskäräjien vaatimuksia on harvinaisesti otettu asetuksessa huomioon.
Sámedikki gáibádusat leat - hárvenaš gal - váldojuvvon vuhtii ásahusas.
Keskeiset vaatimuksemme olivat, että poromiehiltä ei saa periä tarkastusmaksua maastotarkastuksista.
Guovddáš gáibádusamet ledje, ahte boazoolbmuin eai oaččo berrojuvvot dárkkistanmávssut dárkkistusain meahcis.
Alkuperäisessä esityksissä esitettiin, että tarkastusmaksu 100 euroa perittäisiin aina kunnan niin halutessaan ja maksu korvattaisiin poromiehelle korvauksen maksun suorittamisen yhteydessä.
Álgovuolggálaš evttohusas daddjui, ahte dárkkistanmáksu 100 euro berrojuvvolii álohii go suohkan dan hálida ja máksu buhttejuvvolii boazoolbmui buhtadusa mávssu máksima olis.
Nykyisessä esityksessä poromiehen ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnalle, vaan maa- ja metsätalousministeriö korvaa tarkastusmaksut kunnille suoraan.
Dáláš evttohusas badjeolmmoš ii dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkanii, muhto eanan- ja meahccedoalloministeriija máksá buhtadusmávssuid suohkaniidda njuolga.
Sellaisissa tapauksissa, joissa tarkastus on ilmeisen aiheeton, poromiehiltä peritään tarkastusmaksuna 250 euroa.
Dakkár dáhpáhusain, main dárkkistus lea čielgasit dárbbatmeahttun, de badjeolbmuin berrojuvvo 250 euro dárkkistanmáksu.
Esitimme neuvotteluissa, että poromieheltä ei perittäisi tarkastusmaksua missään vaiheessa, koska saamelaisten kotiseutualueen ilmasto-olosuhteet ja haaskaeläimet voivat kadottaa haaskan nopeastikin.
Evttoheimmet ráđđádallamiin, ahte boazoolbmuin ii berrojuvvole dárkkistanmáksu mange muttos, daningo sámiid ruovttuguovllu dálkkádatdilit ja háskaeallit sáhttet jávkadit ráppi hui jođánit.
Laki ei ole tältä osin optimaalinen, mutta on joka tapauksessa hyvä, että poromiesten ei tarvitse maksaa tarkastusmaksua kunnille.
Láhka ii leat dán dáfus hui buorre, muhto lea dieđusge buorre, ahte boazoolbmot eai dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkaniidda.
Asetuksen toteutumista tulee seurata kuitenkin tarkasti tältä osin.
Ásahusa olláhuvvama galgá goitge dán oasis bearráigeahččat dárkket.
Myöskään esityksemme siitä, että maastotarkastus tulisi suorittaa tietyssä määrä-ajassa ei mennyt läpi.
Maiddái dat gáibádusamet, ahte dárkkisteapmi meahcis galgá olláhuhttojuvvot dihto mearreáiggis, ii mannan čađa.
Saamelaiskäräjien perusteellisemmat näkemykset asiat löytyvät asiasta antamassamme lausunnossa, joka löytyy kotisivuilta.
Sámedikki vuđolit oainnut áššis gávdnojit áššis addojun cealkámušas, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Tämä viikko on taas kiireinen.
Dát vahkku lea fas hohpolaš.
Tänään illalla tapaan Kroatian suurlähettilään ja tiistaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous.
Otná eahket deaivvan Kroatia ambassadevrra ja ihttin disdaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Asialistalla on paljon asioita, mm. lausunto maastoliikennelain kokonaisuudistuksesta, Inarijärven osayleiskaavasta, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito ja lausunto Muotkatunturin erämää-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta.
Áššelisttus leat olu áššit, ee. cealkámuš meahccejohtaluslága ollislaš ođastusas, Anárjávrre oasseoppalašlávas, sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallivuođa dikšun ja cealkámuš Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
Loppuviikkona olen Rovaniemellä, keskiviikkona Lapin korkeakoulukonsernin seminaarissa ja perjantaina saamelaiskäräjien ja ympäristöministeriön järjestämässä maankäyttöteemaseminaarissa.
Loahppavahku lean Roavenjárggas, gaskavahkko Lappi allaskuvlakonsearnna semináras ja bearjadaga sámedikki ja birasministeriija lágidan eanangeavahansemináras.
Vuontisjärvellä 24.5.2010 Klemetti Näkkäläjärvi
Vuottesjávrres 24.5.2010 Juvvá Lemet