klemetti.25.02.15_fin.txt.xml

Tietämättömyys onkin hyve ? Diehtemeahttunvuohta leanai burrodat ? Ignorance is bliss, todettiin runoudessa ja politiikassa joskus. Ignorance is bliss, lea daddjojuvvon lyrihkas ja politihkas duollet dállet. Suomessa tietämättömyyden ihannointi tuntuu tulleen takaisin tänä aikakautena, jolloin tieteellistä tietoa kulttuurisesta, ihmisistä, historiasta ja ylipäätään maailmasta on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Suomas diehtemeahttunvuođa ovddošeapmi lea máhccan dálá áigge, goas dieđalaš diehtu kultuvrras, olbmuin, historjjás ja obanassiige máilmmis lea oažžumis eanet go goassige ovdal. Sosiaalisen median vyörytys ja sen käyttö ainoana tietolähteenä vääristää helposti myös maailmankuvaa ja todellisuutta. Sosiála media fieraheapmi ja atnin áidna diehtogáldun vearista álkit maid máilmmigova ja duođalašvuođa. Joillekin tietomäärä tuntuu olevan liikaa, eikä saatua tietoa osata analysoida, suhteuttaa muuhun tietoon eikä oikeaa tietoa osata tunnistaa informaatiotulvasta tai tarkoituksellisesta disinformaatiosta. Muhtimiidda diehtohivvodat orru leame ilá olu, eaige ožžojun dieđu máhte analyseret, bidjat rievttes gaskavuođa eará dieđu ektui, eaige rievttes dieđu máhte identifiseret informašuvdnadulvvis dehe eaktodáhtolaš disinformašuvnnas. Saamelaisten oikeuksien osalta voisi käyttää modernia termiä trollaus, joka tarkoittaa tahallista provosointia epäasiallisesti. Sápmelaččaid vuoigatvuođain ságastaladettiin sáhtálii atnit ođđaáigásaš sáni “ trollen ”, mii dárkkuha vásedin provoserema eahpeáššálaš vuogi mielde dehege sámegillii bostit / bostalit. Trollaus tuntuu olevan kovassa huudossa eduskuntaan nähden saamelaisia koskevien lakihankkeiden käsittelyssä ja myös moni suomenkielinen media on ottanut kritiikittömästi näiden trollaajien tiedot vastaan aina ns. journalismin lippulaivoista lähtien. Bostaleapmi orru leame hui bivnnut riikkabeivviid ektui sámi láhkafidnuid gieđahallamis ja maiddái máŋggas suomagielalaš mediain leatnai váldán kritihkaheamit dáid bostaleddjiid / trollejeddjiid dieđuid vuostá gitta nu daddjon journalismma ovdavuojániid rájes. Tämä tuli mieleeni, kun olen lukenut viime viikolla maa- ja metsätalousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoja ILO 169-sopimuksesta ja Yle Sápmin uutisia, asiasta käytyä keskustelua ja viimeisimpänä uutista uudesta suomalaisesta rap-muusikosta, Uniikista. Dát bođii mu millii, go lean lohkan mannan vahku sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallin- ja dásseárvováljagottiid cealkámušaid ILO 169-soahpamušas ja Yle Sámi ođđasiid, áššis gevvojuvvon ságastallama ja maŋimussan ođđasa ođđa suopmelaš ráb-musihkkaris, Uniikkis. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon jälkeen Yle Sápmin uutisessa sekä valiokunnan puheenjohtaja että sen jäsen perustelivat näkemyksiään käytännössä tietämättömyydellä, asian vaikeudella ja että saamelaiset olisivat saamelaismääritelmästä erimielisiä. Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuša maŋŋel Yle sámi ođđasiin sihke váljagotti ságadoalli ja dan lahttu ákkastalaiga oainnuska geavadis diehtemeahttunvuođain, ášši váttisvuođain ja dainna, ahte sápmelaččat livčče sápmelašmeroštallamis sierramielalaččat. Erityisen yllättynyt olen Suomen romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin näkemyksistä ja kommenteista asiassa. Earenoamáš hirpmástuvvan lean Suoma románaáššiid ráđđádallangotti ságadoalli ja bargoeallin- ja dásseárvováljagotti ságadoalli Tarja Filatova oaiviliin ja kommeanttain áššis. Hänhän joutuu tai saa työskennellä ihmisoikeusasioiden parissa hyvin monella eri tasolla. Sonhan šaddá dehe beassá bargat olmmošriekteáššiiguin hui máŋgga sierra dásis. Hänen mukaansa lautakunnan tulee katsoa kaikkien tasa-arvoa, minkä johdosta alkuperäiskansaoikeudet voisivat kuulua muillekin kuin saamelaisille. Su mielde lávdegoddi galgá geahččat buohkaid dásseárvvu, man geažil álgoálbmotrievttit sáhtále gullat earáidenai go sápmelaččaide. Tämä on kansainvälisoikeudellisesti mahdotonta. Dáthan lea riikkaidgaskasaš álbmotrievtti dáfus veadjemeahttun. Silloin kun saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta säädettiin perustuslaissa, todettiin, että alkuperäiskansa-aseman myöhemmät heikennykset voisivat olla ja olisivatkin kansainvälisoikeudellinen rikkomus. Dalle go sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas mearriduvvui vuođđolágas, daddjojuvvui, ahte álgoálbmotsajádaga maŋit geahnohuhttimat sáhtále leat ja livččenai riikkaidgaskasaš álbmotrievtti rihkkun. Näin tulkiten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käytännössä kieltänyt alkuperäiskansaoikeudet ja – aseman, mikä on historiallista Suomen kansainvälisessä ja kansallisessa ihmisoikeuspolitiikassa. Ná dulkodettiin bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi lea geavadis šiitán álgoálbmotrivttiid ja – sajádaga, mii lea historjjálaš Suoma riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš olmmošriektepolitihkas. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta jatkoi samalla linjalla. Maiddái eanan- ja meahccedoallováljagoddi jotkkii seamma linnjá mielde. Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että valiokunnan kolme jäsentä (Mats Nylynd, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) jättivät ihmisoikeusmyönteiset eriävät mielipiteet valiokunnan lausuntoon ILO 169-sopimuksesta ja se osoittaa, että kaikki kansanedustajat eivät ole johdateltavissa. Lean goitge hui ilus das, ahte váljagotti golbma áirasa (Mats Nylund, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) guđđe olmmošriektemiehtemielalaš sierraoaiviliid váljagotti cealkámuššii ILO 169-soahpamušas ja dat čájeha, ahte buot riikkabeaiveáirasat eai leat doalvvuheamis. Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan perussuomalaisten kaikki kolme edustajaa olivat jättäneet valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, jossa vaativat asian palauttamista uudelleen valmisteluun, samoin kuin maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistökin. Bargo- ja dearvvašvuohtaváljagoddái vuođđosuopmelaš bellodaga buot golbma ovddasteaddji ledje guođđán váljagotti cealkámuššii sierraoaivila, mas gáibide ášši máhcaheami ođđa válmmaštallamii, seamma ládje go eanan- ja meahccedoallováljagotti eanetlohkunai. Tämäkin on aika pöyristyttävää. Dátnai lea oalle issoras. Kaikki kansainväliset ihmisoikeussopimukset lähtevät siitä, että näennäiseen tasa-arvoon pyrkiminen voi johtaa vähemmistöryhmien ja alkuperäiskansojen syrjintään. Buot riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat vulget das, ahte bajiloainnu dásseárvui viggan sáhttá doalvut vehádatjoavkkuid ja álgoálbmogiid vealaheapmái. Toteutuessaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto johtaisi siihen, että saamelaisten sulauttamispolitiikka kiihtyisi. Olláhuvadettiinis bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuš doalvvulii dasa, ahte sápmelaččaid suddadanpolitihkka jođálnuvalii. Jonkinlaista tasa-arvoa sekin kai on, mutta valtakulttuurin ehdoilla tapahtuvaa ja johtaisi ” tasa-arvoiseen ” monokulttuuriseen Suomeen, jossa vähemmistöjen ja saamelaisten asema olisi tukala ja saamelaiskulttuuri katoaisi pikku hiljaa. Muhtinlágán dásseárvu datnai soaitá leat, muhto dat dáhpáhuvalii váldokultuvrra eavttuiguin ja doalvvulii “ dásseárvosaš ” monokultuvrralaš Supmii, mas vehádagaid ja sápmelaččaid sajádat livččii gárži ja sámi kultuvra vehážiid mielde jávkkalii. Toivottavasti romanien oikeuksia voidaan edes edistää asettamatta romanien oikeuksia vastakkaisiksi valtakulttuurin etujen, tarpeiden ja asenteiden edessä. Sávvamis juobe románaid vuoigatvuođat sáhttet ovddiduvvot nu ahte dat eai biddjo vuostálagaid váldokultuvrra beroštumiiguin, dárbbuiguin ja miellaguottuiguin. Romanien koulutus-, sosiaaliset ja osallistumisoikeudet tarvitsevat parannuksia. Románaid skuvlen-, sosiála- ja oassálastinvuoigatvuođat dárbbahit buorádusaid. Erimielisyyttä saadaan luotua tyhjästä aikaan, kun kuulemisiin kutsutaan sellaisia tahoja, joiden tiedetään olevan eri meiltä saamelaiskäräjien kanssa, jotka kiistävät saamelaiskäräjien aseman ja saamelaisuuden ylipäätään. Sierramielatvuohta čuožžila duššis, go gullamiidda bovdejuvvojit dakkár bealit, mat leat šaddan beakkánin das, ahte leat sierramielalaččat sámedikkiin, geat šiitet sámedikki sajádaga ja sápmelašvuođa obanassiige. Kun saamelaiskäräjät on ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa, niin se on joutunut kuulemaan muilta kuultavilta tahoilta virheellisiä väittämiä saamelaisista ja saamelaiskäräjistä, asenteellisia näkemyksiä, saamelaisvastaisuutta ja myös henkilökohtaisuuksia. Go sámediggi lea leamaš gullanládje riikkabeivviid váljagottiin, nu dat lea šaddan gullan eará beliin, mat leat gullamis mielde, boasttočuoččuhusaid sápmelaččain ja sámedikkis, oainnuid, main lea čielga doaludupmi, sápmelašvuostasašvuođa ja persovnnalašvuođaid. Saamelaiskäräjillä ei ole mahdollisuutta kuulemisissa korjata näiden tahojen virheitä, ellei valiokunnan puheenjohtaja nimenomaisesti pyydä vastausta väittämiin. Sámedikkis ii leat vejolašvuohta gullamiin divvut dáid beliid meattáhusaid, jos váljagotti ságadoalli ii namalassii bivdde sierra vástádusa nággemušaide. Ongelmana onkin, että valiokuntakuulemisissa on näiden lausuntojen perusteella painottunut sellaisten tahojen näkemykset, jotka vastustavat saamelaisten oikeuksien kehittämistä. Buncarakkisin leanai, ahte váljagoddegullamiin leat dáid cealkámušaid vuođul ožžon deattu dakkár beliid oainnut, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami. Näillä tahoilla ei ole minkäänlaista vastuuta puhua totta, mutta siltikin niitä arvioidaan yhtä luotettavana tahona kuin saamelaiskäräjiä. Dáin beliin ii leat mihkkege ovdasvástádusaid hupmat duohtavuođa, muhto dattege dat árvvoštallojuvvojit liikká luohtehahtti beallin go sámediggi. Saamelaiskäräjät on vastuussa saamen kansalle ja noudattaa Suomen lakeja ja sen toiminta on läpinäkyvää ja avointa ja tapahtunut saamelaiskäräjien kokouksen ohjauksessa. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi álbmogii ja dat doahttala Suoma lágaid ja dan doaibma lea čađačuovgi ja rabas ja lea dáhpáhuvvan sámedikki čoakkáma stivrema vuollásažžan. Saamelaiskäräjät on kirjallisissa lausunnoissaan yrittänyt korjata virheellisiä käsityksiä, mutta ne ovat hukkuneet tietovirtaan. Sámediggi lea geahččalan čálalaš cealkámušaidisguin divvut boasttoipmárdusaid, muhto dat leat láhppon diehtorávdnjái. Saamelaiskäräjät vetosi vielä erikseen kaikkiin kansanedustajiin helmikuun alussa perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja hallituksen esitysten hyväksymiseksi sekä ILO:sta että saamelaiskäräjälakiesityksestä. Sámediggi doarjalii vel sierra buot riikkabeaiveovddasteddjiide guovvamánu álggus vuođđo- ja olmmošrivttiid ovddideami várás ja ráđđehusa evttohusa dohkkeheami várás sihke ILOs ja sámediggeláhkaevttohusas. Mitään ei ole kuitenkaan vielä menetetty ja saamelaisilla ja kansanedustajilla on asiassa vain voitettavaa. Mihkkege ii leat vel massojuvvon ja sápmelaččain ja riikkabeaiveovddasteddjiin lea áššis dušše vuoitit. Toivon, että kun asia tulee eduskunnan käsittelyyn, tietämättömyys ei olisi enää hyve ja saamelaiset voisivat luottaa Suomen valtioon ja kansanedustusinstituution asiantuntemukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Sávan, ahte go ášši boahtá riikkabeivviid gieđahallamii, de diehtemeahttunvuohta ii livčče šat šiehku ja sápmelaččat sáhtále luohttit Suoma stáhtii ja riikkabeaiveinstitušuvnna áššedovdamuššii ja vuoiggalašvuhtii. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenillä kuten myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenillä on vielä mahdollisuus muuttaa asiassa kantaansa kun esitykset tulevat eduskunnan päätettäväksi ja tukea ihmisoikeusmyönteistä Suomea. Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti lahtuin dego maid eanan- ja meahccedoallováljagotti lahtuin lea vel vejolašvuohta rievdadit áššis oainnuset go evttohusat bohtet riikkabeivviid mearrideami vuollásažžan ja doarjut olmmošriektemiehtemielalaš Suoma. Kansanedustajien tehtävä on tehdä vaikeitakin päätöksiä, noudattaa Suomen lakeja ja kansainvälisiä sitoumuksia. Riikkabeaiveáirasiid bargu lea dahkat váttes mearrádusaidnai, doahttalit Suoma lágaid ja riikkaidgaskasaš čatnašumiid. Tietämättömyys ei ole peruste. Diehtemeahttunvuohta ii leat ágga. Olisi aika myös luottaa valtion virkakuntaan, joka on valmistellut hallituspuolueiden poliittisessa ohjauksessa sekä saamelaiskäräjälain että ILO 169-sopimuksen ratifioinnin hallituksen esitykset. Livččii maid báris áigi jáhkkit stáhta virgeolbmuide, geat leat válmmaštallan ráđđehusbellodagaid politihkalaš stivrejumis sihke sámediggelága ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ráđđehusa evttohusaid. Näissä on otettu huomioon Suomen lainsäädäntö, kansainväliset velvoitteet sekä hallituspuolueiden asettamat reunaehdot huolehtien samalla huolellisesta ja osallistavasta asioiden valmistelusta. Dáin leat váldojuvvon vuhtii Suoma lágat, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sihke ráđđehusbellodagaid ásahan ravdaeavttut anedettiin seammas ávvira fuolalaš ja oassálastit mielde váldon áššiid válmmaštallamis. Niin, joku voi ihmetellä myös miksi yhdistin räppäri Uniikin ja valiokunnat samaan ” tietämättömyyden hyveeseen ”. Nu, soames sáhttá imaštallat maid manin ovttastahtten ráb-lávlu Uniikki ja váljagottiid seamma “ diehtemeahttunvuođa burrodahkii ”. Siksi, koska asiat liittyvät tietämättömyyteen sekä kertovat historiasta, toisten kulttuureista ja arvoista. Danin, go áššit laktásit diehtemeahttunvuhtii ja muitalit historjjás, earáid kultuvrras ja árvvuin. Valitettavan usein unohtuu, että kulttuuriarvot eivät ole kaikille samat eikä kaikki ole kaupan. Dađi bahábut dávjá vajálduvvá, ahte kulturárvvut eai leat buohkaide seammat iige visot leat gávpegálvu. Räppäri Uniikki oli Sallassa kuvaamassa musiikkivideota Nunnukalailaa- kappaleeseensa noitarumpu kädessään. Ráb-lávlu Uniikki lei Sallas govveme musihkkavideo Nunnukalailaa-bihttásis meavrresgárri gieđastis. Hän ihmetteli, miksi sitä pidetään loukkaavana, koska Lapin ihmiset ovat olleet tekemässä musiikkivideota eikä kappale käsittele saamelaiskulttuuria. Son imaštalai, manin dat adnojovvo loavkahahttin, daningo Davvi-Suoma olbmot leat leamaš bargame musihkkavideo iige musihkkabihttá gieđahala sámi kultuvrra. Kappaleen nimi tuo monelle saamelaiselle mieleen niitä ikäviä stereotypioita, joita populaarikulttuuri loi ja josta monet saamelaiset saivat kärsiä. Bihtá namma buktá máŋgga sápmelažžii daid morašlaš stereotypiaid, maid populárakultuvra duddjui ja mas máŋggat sápmelaččat šadde gillát. Ja nyt ilmeisesti tietämättömyyteen vedoten näitä ikäviä ja turhia mielikuvia halutaan tuoda takaisin suomalaiseen populaarikulttuuriin, jossa ne alkavat elää omaa elämäänsä ja voimistuvat entisestään. Ja dál várra diehtemeahttunvuhtii doarjalettiin dát ahkidis ja dušši miellagovat háliiduvvojit buktot ruovttoluotta suopmelaš populárakultuvrii, mas dat ealligohtet iežaset eallima ja givrot ovdalaččasge. Suomessa räp-musiikilla on ollut vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus ja musiikkiperinne on ottanut kantaa usein vähemmistöjen ja syrjittyjen puolesta. Suomas ráb-musihkas lea leamaš nanu servodatlaš olli ja musihkkaárbevierru lea váldán beali dávjá vehádagaid ja vealahuvvon olbmuid beales. Tämä kappale luomillaan mielikuvilla painottuu toiseen ääripäähän ja ymmärrän hyvin ihmisten tuohtumuksen ja kyllästymisen. Dát bihttá iežas duddjon miellagovaiguin manná nuppi ravdageahčái ja ipmirdan bures olbmuid suhtastuvvama ja suivastuvvama. Onneksi musiikin saralta saamme odottaa positiivisia uutisia ja jännittää pääsevätkö kummatkin saamelaiset ehdokkaat Solju ja Jon Henrik Fjällgren euroviisuihin. Lihkus musihka bealde sáhttit vuordit somás ságaid ja orrut gealdagasas beassabago goappaš sápmelaš evttohasat Solju ja Jon Henrik Fjällgren Grand Prix finálii. Tilanne olisi hieno ja toivon, että kummatkin pääsisivät euroviisuihin ja Suomen saamelaiset pääsisivät niin hienoon tilanteeseen, että voisimme jännittää Soljun puolesta ja myös äänestää saamelaista esiintyjää. Dat livččii oba fiinna ášši ja sávan, ahte goappašat beassaba ja mii Suoma bealde beasaleimmet illudit ja orrut gealdagas Soljju beales ja maid jienastit sápmelaš loaiddasteaddji. Euroviisuissahan ei minun muistini mukaan saa äänestää oman valtion ehdokasta. Grad Prixashan ii mu muittu mielde oaččo jienastit iežas riikka evttohasa. Taide voi yhdistää ja tuoda saamelaiskulttuurille aivan uudenlaista näkyvyyttä ja myös valtakulttuurin edustajille ylpeyttä siitä, että heidän valtioissaan on näin moninainen ja rikas kulttuuri. Dáidda sáhttá ovttastahttit ja buktit sámi kultuvrii ođđalágán oinnolašvuođa ja maiddái váldokultuvrra ovddasteddjiide čeavláivuođa das, ahte sin orrun riikkain gávdno ná máŋggalágán ja rikkes kultuvra. Tällä viikolla saamelaiskäräjät neuvotteli Norjan saamelaiskäräjien kanssa Teno-sopimuksen tilanteesta. Dán vahku sámediggi ráđđádalai Norgga sámedikkii Deanu soahpamuša dilis. Norjan valtio haluaa irtisanoutua Teno-sopimuksesta ja on esittänyt Norjan saamelaiskäräjille, että se esittäisi myöskin sopimuksesta irtautumista. Norgga stáhta háliida geassádit soahpamušas ja lea evttohallan Norgga sámediggáinai, ahte maiddái dat evttohivččii soahpamušas eret cealkima. Neuvottelut olivat siis tarpeen. Ráđđádallamat ledje danin dárbbašlaččat. Mikäli Norja irtautuu sopimuksesta, kalastusta säädettäisiin kansallisesti ja se voisi aiheuttaa ristiriitoja, heikentää kalakantoja ja vaikuttaisi varmasti kielteisesti alueen saamelaisiin. Jos Norgá cealká iežas eret soahpamušas, de guolástus muddejuvvolii álbmotlaš dásis ja dat sáhtálii dagahit soahpameahttunvuođaid, heajudit guollemáddodagaid ja váikkuhivččii sihkkarit biehtadahkkásit guovllu sápmelaččaide. Saamelaiskäräjien yhteinen linja oli, että Teno-sopimuksen tulee turvata ja kehittää saamelaisten oikeuksia. Sámedikkiid oktasaš linnjá lei, ahte Deanu soahpamuš galgá dorvvastit ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Korostin sitä, että on hyvin tärkeää, että Norjan ja Suomen saamelaiskäräjät löytävät asiassa yhteisen näkemyksen. Deattuhin dan, ahte livččii hui dehálaš jos Norgga ja Suoma sámedikkit gávdnaba áššis oktasaš oainnu. Sovimme, että Suomen saamelaiskäräjien kaikkien Utsjoen käräjäjäsenten muodostama Teno-työryhmä valmistelee asiassa saamelaiskäräjien pohjapaperin, jonka jälkeen neuvotteluja Norjan ja Suomen saamelaiskäräjien välillä jatketaan. Soabaime, ahte Suoma sámedikki visot Ohcejoga sámediggeáirasiid čohkiidan Deatno-bargojoavku válmmaštallá áššis sámedikki vuođđobáhpira, man maŋŋel ráđđádallamat Norgga ja Suoma gaskka jotkojuvvojit. Saamelaiskäräjien varsinainen kokous sekä hallituksen kokous pidettiin tiistaina inarissa. Sámedikki dievasčoakkán ja stivrra čoakkán dollojuvvui disdaga Anáris. Tiedotteet kokouksista löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta. Dieđáhusat čoakkámiin gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin. Käyn loppuviikosta Helsingissä Ulkoasianministeriön ja kansainvälisen ihmisoikeusasian neuvottelukunnan (IONK) järjestämässä seminaarissa Ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa. Manan loahppavahku Helssegis Olgoáššiidministeriija ja riikkaidgaskasaš olmmosriekteáššiid ráđáđdallangotti (IONK) lágidan semináras Olmmošrievttit Suoma olgoriikapolitihkas. Ensi viikolla olen myös tien päällä. Boahtte vahku lean maid luotta nalde. Tiistaina saamelaiskäräjät tapaa opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia saamen kielten elvytysohjelmasta. Disdaga sámediggi deaivvada oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiid sámegielaid ealáskahttinprográmmas. Keskiviikkona olen Brysselissä puhumassa Arctic Dialogue - seminaarissa ja minulla on suuri kunnia yhdessä kolmeen muun henkilön kanssa olla luovuttamassa 1500 henkilön allekirjoittaman arktisen julistuksen ympäristö-, meri- ja kalastusasioiden EU-komissaari Karmenu Vellalle. Gaskavahkko lean Brysselis hupmame Arctic Dialogue – semináras ja mus lea stuora gudni ovttas golmma eará olbmuin leat luobaheame 1500 olbmo vuolláičállin árktalaš julggaštusa biras-, mearra- ja guolleáššiid EU-komissárii Karmenu Vellai.