klemetti.27.02.11_fin.txt.xml
Anteeksipyytämisestä ja lampaanlihan suoramyynnistä Maanantaina 21.2. toin saamelaiskäräjien tervehdyksen Torniossa pidettyyn Lars Leevi Laestadius seminaariin.
Ándagassii átnumis ja sávzzabierggu njuolggovuovdimis Mánnodaga 21.2. bukten sámedikki dearvvuođagaid Durdnosis dollojun Lars Levi Laestadiusa seminárii.
Käsittelin puheessani lestadiolaisuuden vaikutuksia saamelaiskulttuuriin ja kirkon suunnitelmia pyytää anteeksi saamelaisilta.
Gieđahallen ságastan lestadinálašvuođa váikkuhusaid sámi kultuvrii ja girku plánain átnut sápmelaččain ándagassii.
Puhe löytyy pohjoissaameksi ja suomeksi saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Mu sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin.
Puhetta valmistellessani mieleeni tuli oikeusministeri Tuija Braxin vastaus kysymykseen, että pyytääkö Suomen valtio saamelaisilta anteeksi.
Sága válmmaštaladettiinan mu millii bođii vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa vástádus gažaldahkii, ahte átnugo Suoma stáhta sápmelaččain ándagassii.
Hänen mukaansa Suomen valtion tulisi arvioida kuuluuko anteeksipyytäminen sen vakiintuneisiin tapoihin.
Su mielde Suoma stáhta galggalii árvvoštallat gullágo ándagassii átnun dan dábálaš vieruide.
Anteeksipyytäminen on vastuunkantoa ja Suomi on aikaisemminkin joutunut kantamaan vastuunsa teoistaan kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti.
Ándagassii átnun lea ovddasvástádusa noađđádeapmi ja Suopma lea juo ovdalnai šaddan noađđádit ovddasvástádusas daguinis riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis mielde.
Suomi allekirjoitti toisen maailmansodan päättäneen Pariisin rauhansopimuksen ja tunnusti vastuunsa toisesta maailmansodasta.
Suopma vuolláičálii nuppi máilmmisoađi loahpahan Parisa ráfisoahpamuša ja dovddastii ovddasvástádusas nuppi máilmmisoađis.
Suomi tunnusti toimineensa virheellisesti toisessa maailmansodassa, vaikkakin historia on osoittanut, että Suomella ei juuri vaihtoehtoja ollut.
Suopma dovddastii iežas doaibman boastut nuppi máilmmisoađis, vaikko historjá leage čájehan, ahte Suomas eai oba leange eará molssaeavttut.
Sotasyyllisyyden tunnistaminen on ollut anteeksipyytämistä.
Soahtesiválašvuođa dovddasteapmi lea leamaš ándagassii átnun.
Sotasyyllisyyden vaatimat korvaukset mullistavat koko suomalaisen yhteiskunnan, agraariyhteiskunnasta siirryttiin nopeasti teollisyhteiskuntaan ja metsä- ja raskasteollisuus kehittyvät nopeasti.
Soahtesivalašvuođa gáibidan buhtadusat ođasmahte vuđolaččat oba suopmelaš servodaga, agráraservodagas sirdásuvvui jođánit industriijaservodahkii ja vuovde- ja lossaindustriija gárgáneigga jođánit.
Suomalainen yhteiskuntamalli on toki nuori ja Suomen valtion rakentumisprosessin käynnistymisestä voidaan puhua vasta 1800-luvulta alkaen, jolloin Suomen autonominen alue muodostettiin ja tietenkin lopullisesti vuodesta 1917, Suomen itsenäisyydestä lähtien.
Suopmelaš servodatmálle lea almmatge nuorra ja proseassas, goas Suoma stáhta šaddagođii, sáhttá hupmat easka 1800-logu rájes, goas Suoma autonomalaš viidodat ráhkaduvvui ja dieđusge loahpalaččat jagi 1917, Suoma iehčanasvuođa, rájes.
Suomalaisen yhteiskunnan läsnäolo saamelaisten kotiseutualueella kiihtyi 1800-luvun alusta ja suomalaistaminen alkoi.
Suopmelaš servodaga luhtteorrun sámiid ruovttuguovllus viimmáskii ja láttiiduhttin álggii.
Suomalainen yhteiskunta on kautta sukupolvien rakentunut aiempien sukupolvien tekojen tai tekemättä jättämisien kautta.
Suopmelaš servodat lea buolvadagaid čađa vuođđuduvvan ovddit buolvvaid daguid dahkamiid dehe dagakeahttá guođđimiid bakte.
Anteeksipyytäminen saamelaisilta on suomalaisen yhteiskunnan vastuulla.
Ándagassii átnun sápmelaččain lea suopmelaš servodaga ovddásvástádus.
Anteeksipyytäminen ei vain riitä, vaan jotta sillä on merkitystä, niin siitä tulee seurata tekoja.
Ándagassii átnun ii fal leat dárbahassii, muhto vai das lea juoga mearkkašumiid, de das galget čuovvut dagut.
Tulevat eduskuntavaalit tulevat olemaan ratkaisevia myös siinä, miten saamelaisten oikeusasema kehittyy ja vastaako Suomi oikeusvaltiona kansainvälisistä velvoitteistaan samoin kuin Suomen aikaisemmat sukupolvet ovat vastanneet omista kansainvälisistä velvoitteistaan.
Boahtte riikkabeaivveválggat bohtet mearridit maid dan, mot sápmelaččaid riektesajádat gárgana ja noađđádago Suopma riektestáhtan ovddasvástádusas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođainis seamma ládje go Suoma ovddit buolvadagat leat noađđádan iežaset riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaineaset.
Tällä viikolla olin alkuviikon Tromssassa pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisen foorumin konferenssissa.
Dán vahku álggus ledjen Romssas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma konfereanssas.
Konferenssin päätöksistä löytyy tiedote saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin.
Saamelaiskäräjien hallitus piti puhelinkokouksen tiistaina 22.2.
Sámedikki stivra doalai telefončoakkáma disdaga 22.2.
Saamelaiskäräjien yleiskokous pidetään 4.3. ja asialistalla on tärkeitä asioita, ennen kaikkea saamelaiskäräjien lausunto Inarijärven osayleiskaavasta ja saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2010.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 4.3. ja áššelisttu nalde leat dehálaš áššit, eandalit sámedikki cealkámuš Anárjávrre oasseoppalašlávas ja sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagi 2010.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta oli viime kokouksessaan esittänyt lampaan pienimuotoisen tilateurastuksen sallimista kaikkialla Suomessa alueilla, joiden läheisyydessä ei ole teurastamoa.
Riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagoddi lei mannan čoakkámisttis evttohan lobi addima sávzza unnahápmásaš dállonjuovvamii juohke sajes Suoma guovlluin, maid lahkosiin eai leat njuovahagat.
Sen seurauksena sallittaisiin tarkastamattoman lampaanlihan suoramyynti tiloilta.
Dan čuovvumuššan addojuvvolii lohpi dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadáluin.
Lampaan tilateurastuksen salliminen edellyttäisi poikkeusta EU:n hygieniasäännöksistä.
Sávzza dállonjuovvamii lobi addin gáibidivččii spiehkastaga EU:a hygieniijanjuolggadusaide.
Erivapaus johtaisi siihen, että lammas rinnastettaisiin poroon.
Sierralohpi doalvvulii dasa, ahte sávza buohtastahttojuvvolii bohccui.
Suomen elintarvikehygieniasäädöksien mukaan lammas on kotieläin ja poro tarhattu riistaeläin.
Suoma borramušgálvvuid hygieniijaseđđosiid mielde sávza lea šibit ja boazu lea gárddis dollojuvvon fuođđu.
Poron kutsuminen tarhatuksi riistaeläimiksi on aivan käsittämätöntä, saamelaisessa poronhoidossa poroja ei tarhata tai edes pidetä tarhassa kuin korkeintaan vuorokauden pari.
Bohcco gohčodeapmi gárddis dollojuvvon fuođđun lea áibbas dádjameahttun, sámi boazodoalus bohccot eai gárdojuvvo fásta dehege dollojuvvo gárddis jur jándora guokte guhkit.
Saamelaiskäräjät on antanut vuonna 2009 asiasta lausunnon, jossa se vastusti esitystä sallia lampaiden tilateurastus ja tarkastamattoman lampaanlihan myynti tilalta suoraan kuluttajille poronhoitoalueella.
Sámediggi lea addán jagi 2009 áššis cealkámuša, mas dat vuostálasttii evttohusa addit lobi sávzzaid dállonjuovvamii ja dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadálus njuolga geavaheddjiide boazodoalloguovllus.
Lausunto löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta lausunnot 2009 - osiosta.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009 – gaskabláđi olis.
Mikäli poronhoitoalueella sallitaan lampaanlihan suoramyynti, poronhoidon erityisasema heikkenee.
Jos boazodoalloguovllus addojuvvo lohpi sávzzabierggu njuolggovuovdimii, de boazodoalu sierrasajádat hedjona.
Pahimmassa tapauksessa EU voi tulkita asiaa niin, että poronhoidolle myönnetty erivapaus tarkastamattoman poronlihan suoramyyntiä varten voidaan perua.
Vearrámus dáhpáhusas EU sáhttá dulkot ášši nu, ahte boazodollui mieđihuvvon sierralohpi dárkkiskeahtes bohccobierggu njuolggovuovdima várás sáhttá šluhttejuvvot.
Poroteurastamoja tulisikin kehittää myös lammasteurastukseen sopiviksi.
Boazonjuovahagat galggalenai gárgehuvvot maiddái sávzanjuovvamii.
Poronhoitoakin voi harjoittaa vain poronhoitoalueella ja myös lammastalouden harjoittamisessa tulisi kiinnittää huomiota alueellisiin realiteetteihin eli teurastusmahdollisuuksiin.
Bohccuiguin sáhttá bargat dušše boazodoalloguovllus ja maid sávzzaiguin bargamis galggalii giddejuvvot fuomášupmi guovlluguovdasaš realitehtaide dehege njuovvanvejolašvuođaide.
Kaikkialle lammastalous ei sovi, kuten poronhoitokaan ei sovi Etelä-Suomeen.
Juohke sadjái sávzadoallu ii heive, dego boazodoalluge ii heive Lulli-Supmii.
Vuontisjärvellä 27.02.2011
Vuottesjávrres 27.2.2011
Klemetti Näkkäläjärvi
Juvvá Lemet