klemetti.28.12.10_fin.txt.xml

Kohti saamelaiskäräjävaaleja Vuoden lopussa päättyy hakeutuminen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.	Sikta sámediggeválggaide Jagi loahpas nohká ohcamuša guođđin sámedikki válgalogahallamii.
Vetoankin kaikkiin saamelaisiin, jotka ette ole vielä vaaliluettelossa, hakeutumaan luetteloon, jotta pääsette käyttämään äänioikeuttanne tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa ja vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa saamelaiskäräjillä tulevina vuosina ajetaan.	Hálidan ávžžuhit ja doarjalit buot sápmelaččaide, geat eai leat válgalogahallamis, ohcalit logahallamii, vai beassabehtet geavahit iežaideattet jienastanvuoigatvuođa boahtte sámediggeválggain ja váikkuhit dasa, makkár politihkka sámedikkis boahttevaš jagiid vuddjojuvvo ovddos.
Seuraavan vaalikauden aikana saatetaan päätökseen pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut ja mahdollinen sopimuksen ratifiointi.	Čuovvovaš válgaáigodaga áigge loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša (konvenšuvnna) joatkkaráđđádallamat ja vejolaš soahpamuša ratifiseren.
Yhtäaikaisesti saamelaissopimuksen ratifiointiin tähtäävien neuvottelujen kanssa Suomi joutuu ratkaisemaan saamelaisten maa- ja vesioikeuskysymykset, koska ne ovat olennainen osa saamelaissopimuksen ratifiointia.	Oktanaga ráđđádallamiiguin, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii, Suopma šaddá čoavdit sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldagaid, daningo dat sámi soahpamuša ratifiserema mávssolaš oassi.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi edellyttänee myös Suomen saamelaiskäräjälain tarkistamista sekä vaalijärjestelmän uudistamista.	Davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren gáibideažžá maid Suoma sámediggelága dárkkisteami ja válgaortnega ođasteami.
Saamelaiskäräjät on tehnyt esityksen vaalijärjestelmän uudistamiseksi.	Sámediggi lea dahkan evttohusa válgaortnega ođasteami várás.
Nyt äänestäjillä ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa, saamelaiskäräjille valitaan edustajia ilman yleistä tietoa sitä, millaista politiikkaa he ajavat.	Dál jienasteddjiin ii leat mangelágán golaheaddjesujiid, sámediggái válljejuvvojit ovddasteaddjit almmá oppalaš dieđu haga das, makkár politihka sii vudjet.
Kuten tämä vaalikausi on osoittanut, vaalijärjestelmässä on ongelmia.	Dego dát válgaáigodat lea čájehan, de válgavuogádagas leat buncárat.
Oikeusministeriöstä on ilmoitettu, että tulevalla hallituskaudella saamelaiskäräjälakia ja vaalijärjestelmää voidaan tarkistaa.	Vuoigatvuohtaministeriijas lea ilmmuhuvvon, ahte boahtte ráđđehusáigodagas sámediggeláhka ja válgaortnet sáhttá dárkkistuvvot.
Toivon, että tulevissa saamelaiskäräjävaaleissa Te, hyvät äänestäjät, vaaditte edustajianne poliittisia linjauksia julki ennen äänestyspäätöstänne.	Sávan, ahte boahtte sámediggeválggain dii, buorit jienasteaddjit, gáibidehpet iežaideattet ovddasteddjiin politihkalaš linnjemiid albmosii ovdal go dahkabehtet jienastanmearrádusa.
Te määräätte tulevan saamelaiskäräjien poliittisen linjan.	Dii mearridehpet boahttevaš sámedikki politihkalaš linnjá.
Saamelaiskäräjien kotisivuilta löytyvät lomakkeet vaaliluetteloon hakeutumisesta oheisesta linkistä: www.samediggi.fi--> dokumentit-- gt; vaalit 2011.	Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit skovit válgalogahallamii ohcamis čuovvovaš liŋkkas:www.samediggi.fi--> dokumeantat- Vaalit 2011.
Kuluva vuosi on ollut kiireinen saamelaiskäräjillä.	Gollan jahki lea leamaš hohpolaš sámedikkis.
Olen laajemmin käsitellyt kulunutta vuotta kirjoituksessani Inarilaiseen (suomeksi).	Lean viidáseappot gieđahallan gollan jagi čállosisttán Inarilainen-aviissas suomagillii.
Varsinainen toimintamme on kasvanut ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden hoito on lisännyt työtaakkaa merkittävästi.	Aitosaš doaibmamet lea lassánan ja sámi parlamentáralaš ráđi jođiheami dikšun lea lasihan bargonoađi mearkkašahtti ládje.
Kuluvan vuoden aikana on saavutettu pieniä edistysaskelia saamelaisten oikeusaseman kehityksessä, vaikka julkisuudesta sitä ei aina huomaa.	Dán jagi áigge leat joksan smávva ovdánanlávkkiid sámiid riektesajádaga ovdáneamis, vaikko almmolašvuođas dan ii álohii fuobmáge.
Hallituksen esityksissä uudeksi maastoliikennelaiksi sekä uudeksi vesilaiksi tulee ensimmäisen kerran omaksi pykäläkseen saamelaiskulttuurin suojan turvaaminen.	Ráđđehusa evttohusain ođđa meahccejohtalusláhkan sihke ođđa čáhceláhkan boahtiba goappásnai vuosttaš geardde iežas paragráfan sámi kultuvrra suoji dorvvasteapmi.
Saamen kielenelvytysohjelman suunnittelu on alkanut.	Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen lea álgán.
Ohjelmaa valmistelevassa työryhmässä on vahva saamelaiskäräjien edustus ja uskonkin, että saamme ohjelmasta sellaisen, että se turvaa saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella.	Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus lea nanu sámedikki ovddastus ja jáhkánnai, ahte oažžut prográmmas dakkára, ahte dat dorvvasta sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
Nuorten aseman kohentuminen saamelaiskäräjien toiminnassa on myös suuri edistys.	Nuoraid sajádaga buorráneapmi sámedikki doaimmas lea maid stuora ovdáneapmi.
Tuleva vuosi on viimeinen tämän vaalikauden saamelaiskäräjien toimintavuosi.	Boahtte jahki lea maŋimus dán válgaáigodaga sámedikki doaibmajahki.
Paljon haasteita on vielä edessä.	Olu hástalusat lea vel ovddas.
Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)-työryhmän työ tulee saattaa loppuun huhtikuun loppuun mennessä.	Biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8(j)-bargojoavkku bargu galgá loahpahuvvot cuoŋománu loahpa rádjái.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan ja hallinnon uudelleenorganisointi tulisi myös saattaa loppuun ensi syksyyn mennessä.	Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja hálddahusa ođđasitorganiseren galggalii maid loahpahuvvot boahtte čavčča rádjái.
Saamelaiskäräjien työjärjestyksen ja taloushallinnon uudistamistyö tulisi myös saattaa loppuun.	Sámedikki bargoortnega ja ekonomiijahálddahusa ođasnuhttinbargu galggalii maid loahpahuvvot.
Haasteita on paljon ja tehtävää riittävästi vielä tälläkin vaalikaudella.	Hástalusat leat vaikko man eatnat ja bargu lea dárbahassii vel dánnai válgaáigodagas.
Tulevan vuoden aikana itse kunkin saamelaiskäräjäjäsenen tulee pohtia lähteekö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin.	Boahtte jagi áigge iešguhtenai sámedikki lahttu galgá suokkardit vuolgágo šat evttohassan sámediggeválgii.
Sama pohdinta on myös minulla edessä.	Seamma suokkardeapmi lea maid mus ovddas.
En voi kiistää, etteikö tämä vaalikausi olisi ollut raskas niin henkisesti kuin fyysisestikin.	In sáhte šiitit, ahte iigo dát válgaáigodat livčče leamaš lossat nu vuoiŋŋamašlaččat go maid fysihkalaččatnai.
Henkilökohtaisuuksiin keskittyvä oppositiopolitiikka saamelaiskäräjillä on myös hyvin raskasta.	Persovdnii čuohcci ja vuojulduvvi opposišuvdnapolitihkka sámedikkis lea maid hui lossat.
Valitettavasti myös perheeni on kärsinyt julkisuuden paineista.	Lea šállošahtti, ahte maiddái mu bearaš lea gillán almmusvuođa deaddagiin.
Mediapeli on myös koventunut eikä asiakysymyksistä haluta juuri uutisia tehdä.	Mediaspeallu lea maid šaddan garraseabbon eaige áššegažaldagain háliduvvo dahkkojuvvot ođđasat.
Asiallista, kriittistä, tutkivaa journalismia ei saamelaismedioista juuri löydy.	Áššálaš, kritihkalaš, dutki journalisma sámi mediain ii jur gávdno.
Kansanedustajat tosin valittavat samaa valtakunnan mediasta.	Lea maid duohta, ahte riikkabeaivvelahtut váidalit seamma váilevašvuođain váldegotti medias.
Kausi on ollut raskas, mutta paljon on saatu aikaan ja paljon on vielä tekemättä.	Válgaáigodat lea leamaš lossat, muhto olu lea ožžojuvvon áigái ja olu lea vel dagakeahttá.
Lopullisen päätöksen siitä lähdenkö enää ehdolle saamelaiskäräjävaaleihin teen kuultuani perhettäni hyvissä ajoin ennen vaaleja.	Loahpalaš mearrádusa das vuolggángo šat evttohassan sámediggeválggaide dagan go lean ráđđádallan áššis iežan bearrašiin buori áigge ovdal válggaid.
Tiedotan toki päätöksestäni blogini lukijoita.	Dieđihan dieđusge mearrádusastan mu blogga lohkkiid.
Jouluviikolla osallistuin Lapin yliopiston saamen kielen lehtori Leif Rantalan jäähyväisseminaariin, Saame ja Lapin yliopisto.	Juovlavahku oassálasten Lappi universiteahta sámegiela lektora Leif Rantala barggusheaitinseminárii, Sápmi ja Lappi universiteahtta.
Toin tilaisuuteen saamelaiskäräjien tervehdyksen.	Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa.
Tilaisuuden keskustelussa kehotin myös yliopistoja kantamaan oman vastuunsa saamen kielen elvytysohjelman toteutumiseksi.	Dilálašvuođa ságastallamis ávzzuhin, ahte maiddái universiteahtat galget guoddit ovddasvástádusaset sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttima várás.
Yliopistojen tulisi omalta osaltaan valmistautua ohjelmaan ja sen jälkeiseen aikaan kouluttamalla opettajia ja asiantuntijoita sekä valmistamalla materiaalia kielenelvytystehtäviin.	Universiteahtat galggale iežaset osiin ráhkkanit prográmmii ja dan maŋŋel go dat nohká nu ahte dat skuvlejit oahpaheddjiid ja áššedovdiid sihke nu ahte válmmaštit materiála goiellaealáskahttinbargguide.
Seuraavana päivänä toin tervehdyksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlaan.	Čuovvovaš beaivve bukten dearvvahusa Kemi-Tornio (Giepma-Duortnus) ámmátállaskuvlla válmmašnuvvanfeasttas.
Puheet löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Mu doallan sártnit sámedikki ruovttusiidduin.
Tammikuun ensimmäisellä viikolla pidän viikon loman.	Ođđajagimánu vuosttaš vahku doalan vahku luomu.
Työkiireet alkavat sitten taas loppiaisen jälkeen.	Bargohoahput álget fas loahppážiid maŋŋel.
Vuontisjärvellä 28.12.2010	Vuottesjávrres 28.12.2010
Klemetti Näkkäläjärvi	Juvvá Lemet