klemetti.28.12.11_fin.txt.xml

Saamelaiskäräjät on muuttanut Sajokseen Pahoittelen blogipäivitykseni viivästymistä.	Sámediggi lea mutkon Sajosii Šállošan bloggamerkema ádjáneami.
Vaikka tämän saamelaiskäräjien toimikausi lähenee loppuaan, kiire ei ole vähentynyt laisinkaan.	Vaikko dán sámedikki doaibmaáigodat lahkona loahpageaži, de barggut ja hoahput eai leat heađisge nohkan.
Saamelaiskäräjät on Inarissa saanut muuttonsa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen valmiiksi ja vuoden alusta työntekijämme pääsevät aloittamaan uuden vuoden uusissa toimitiloissa.	Sámediggi lea dál mutkon Anáris ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii ja jagi álggu rájes min bargit besset álggahit ođđa jagi ođđa doaibmasajiin.
Sajos avataan 2.1.2012 ja yleisölle 9.1.2012.	Sajos rahppojuvvo 2.1.2012 ja ja álbmogii 9.1.2012.
Viralliset avajaiset ovat kevättalvella.	Virggálaš rahpandoalut leat giđđadálvve.
Joulua ennen on paljon tapahtunut.	Ovdal juovllaid lea dáhpáhuvvan olu.
Saamelaiskäräjien hallitus ja kolmen maan saamelaiskäräjät ovat ehtineet kokoontua.	Sámedikki stivra ja golmma riikka sámedikkit leat háhppehan čoahkkanit.
Saamelaiskäräjien hallitus piti tämän vuoden viimeisen kokouksen ennen joululomia.	Sámedikki stivra doalai dán jagi maŋimus čoakkáma ovdal juovlaluomuid.
Siirsimme joitakin ei kiireellisiä, mutta periaatteellisia asioita ensi vuonna aloittavan saamelaiskäräjien päätettäväksi.	Sirddiimet muhtin eai nu hohpolaš muhto prinsihpalaš áššiid boahtte jahkái ođđa sámedikki mearrideapmái.
Kiireellisinä asioina hallitus keskusteli pitkään Sajoksen avajaisista ja Sajoksen markkinointihankkeesta.	Hohpolaš áššiin stivra ságastalai guhká Sajosa rahpandoaluin ja Sajosa márkanastinfidnus.
Saamelaiskäräjät yhteistyökumppaneineen on saanut rahoitusta Sajoksen markkinoimiseksi yrityksille, yhteisöille ja viranomaisille.	Sámediggi ovttasbargoguimmiidisguin lea ožžon ruhtadeami Sajosa márkánastima várás fitnodagaide, servošiidda ja eiseválddiide.
Saamelaiskäräjät on saanut huolestuneita yhteydenottoja miten saamelaiskulttuuria ja saamelaisuutta tuodaan esille Sajokseen liittyvässä markkinoinnissa.	Sámediggi lea ožžon fuolastuvvan oktavuođa váldimiid mot sámi kultuvra ja sápmelašvuohta buktojuvvo ovdan Sajosa márkanastimis.
Sajoshan on ennen kaikkea saamelaisten parlamenttitalo ja kaikkien saamelaisten kulttuurikeskus Suomessa.	Sajoshan lea earenoamážit sápmelaččaid parlameantadállu ja sámi kulturguovddáš.
Saamelaiskäräjien hallitus päättikin esittää Sajoksen käyttäjien yhteistyöryhmälle että se laatii eettiset periaatteet Sajoksen markkinoinnille ja toimitilavuokraukselle.	Sámedikki stivra mearridinai ovddidit Sajosa geavaheddjiid ovttasbargojovkui, ahte dat ráhkada etihkalaš njuolggadusaid Sajosa márkanastimii ja doaibmasaji láigumii.
Yhdessä laaditut ja hyväksytyt periaatteet helpottavat eri toimijoiden yhteistyötä ja myös Sajoksen markkinointia.	Ovttas ráhkaduvvon ja dohkkehuvvon prinsihpat álkidahttet sierra doaibmiid gaskavuođa ovttasbarggu ja maiddái Sajosa márkanastima.
Sajos on ennen kaikkea saamelaisten talo ja se tuo omat vaatimuksensa sille millaisia tapahtumia ja tilaisuuksia saamelaisessa kulttuurikeskuksessa voidaan pitää.	Sajos lea eandalii sámiid dállu ja dat buktá iežas gáibádusaid makkár dáhpáhusaid ja doaluid sámi kulturguovddážis sáhttá doallat.
On luotava selkeät pelisäännöt millaiset tapahtumat ja millainen markkinointi soveltuvat saamelaiskulttuurin arvoille ja parlamenttitaloon.	Galget ráhkaduvvot čielga doaibmannjuolggadusat makkár dáhpáhusat ja márkanastin heivejit sámi kultuvrra árvvuide ja parlameantadállui.
Uusi saamelaiskäräjät pääsee käsittelemään ehdotusta eettisiksi periaatteiksi ensi keväällä.	Ođđa sámediggi beassá gieđahallat evttohusa etihkalaš prinsihppan boahtte giđa.
Hallitus päätti myös, että Sajoksen avajaisten suunnittelu ja avajaisten ajankohtaan suunniteltavien tapahtumien tulee tapahtua ennen kaikkea uuden saamelaiskäräjien johdolla.	Stivra mearridii maid, ahte Sajosa rahpandoaluid plánen ja rahpandoaluid áiggiide plánejuvvon dáhpáhusat galget dáhpáhuvvat earenoamážit ođđa sámedikki jođiheami mielde.
Yleisenä linjauksena voisi todeta arvokkuuden – avajaisten tulee olla arvokkaat, saamelaiskulttuurinmukaiset ja koko saamelaiskulttuurin moninaisuutta kuvaavat – ja alueellisesti tasa-arvoiset.	Oppalaččat geahčadettiin dáhpáhusain galgá atnit ávvira árvvolašvuođas – rahpandoalut galget leat árvvolaččat, dat galget leat sámi kultuvrra mielde ja govvidit oba sámi kultuvrra máŋggalágánvuođa – ja dieđusge dat galget leat guovlluguovdasaččat dásseárvosaččat.
Hallitus hyväksyi kokouksessaan saamen kielineuvostossa valmistellun muutosehdotuksen saamen kieliteko-palkinnon sääntöihin.	Stivra dohkkehii čoakkámistis sámi giellaráđis válmmaštallon rievdadusevttohusa sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusaide.
Jatkossa saamen kieliteko-palkinto myönnetään joka toinen vuosi, jotta palkinnon arvokkuus säilyisi.	Boahttevuođas gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi, vai bálkkašumi árvu seailu.
Tänä vuonna saamen kielineuvosto myönsi kielitekopalkinnon Enontekiön perhepäiväkoti Miessille.	Dán jagi sámi giellaráđđi mieđihii gielladahku-bálkkašumi Eanodaga bearašbeaiveruoktu Miessái.
Palkinto oli todella kaunis Matleena Fofanoffin tekemä kolttasaamelainen juurikäsityökokoelma.	Bálkkašupmi lei duođaid fiinna nuortalašsámi veaddeduodji, man lei duddjon Matleena Fofanff.
Ensi vuonna niin saamelaiskäräjien toimintaan varatut toimirahat pienenevät mutta myös saamelainen kulttuurimääräraha pienenee.	Boahtte jagi sámedikki doibmii várrejuvvon doaibmaruđat geahppánit, muhto maid sámi kulturmearreruhta unnu.
Tämä antaa ikävän viestin saamelaistaiteilijoille ja yhdistyksille.	Dát addá ahkidis signála sámi dáiddariidda ja servviide.
Järjestimme vielä ennen joulupyhiä asiasta tapaamisen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa.	Ordniimet vel ovdal juovlabasiid áššis deaivvadeami kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäkiin.
Valitettavasti ministeri ei ehtinyt tapaamiseen ja tapasimmekin saamelaiskäräjien kulttuurisihteerin kanssa Arhinmäen valtiosihteerin.	Dađi bahábut ministtar ii astan boahtit deaivvadeapmái ja ovttas sámedikki kulturčálliin deaivvaime ministtar Arhinmäki stáhtačálli.
Valtiosihteeri lupasi välittää ministerille huolemme ja pyyntömme pitää kulttuurimäärärahan vähintään ennallaan ensi vuonna.	Stáhtačálli lohpidii doalvut dieđu min fuolas ministtarii ja min sávaldaga doallat kulturmearreruđa unnimusat ovddeš dásis boahtte jagi bealde.
Valtiosihteeri lupasi selvittää mahdollisuuksia hoitaa esim. eduskunnan lisätalousarviolla kulttuurimäärärahojen leikkaus.	Stáhtačálli lohpidii čielggadit vejolašvuođaid dikšut omd. riikkabeivviid lassibušeahtain kulturmearreruđaid čuohppama.
Äidinkielen merkitseminen väestötietojärjestelmään	Eatnigiela merken álbmotdiehtovuogádahkii
Saamelaiskäräjät on viime keväästä lähtien selvittänyt saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilaa.	Sámediggi lea diimmá giđa rájes čielggadan sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dili.
Asia on todella ajankohtainen saamen kielten elvyttämisohjelman laatimisesta johtuen.	Ášši lea duođaid áigeguovdil sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami geažil.
Saamelaiskäräjät tilasi asiantuntijaselvitykset kielipesätoiminnasta ja saamenkielisen päivähoidon ja kielipesätoiminnan tilanteesta virkatyönä ja konsulttipalveluna sekä saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnalta.	Sámediggi diŋgui áššedovdičilgehusaid giellabeassedoaimmas ja sámegielalaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dilis virgebargun ja konsultabálvalussan ja sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis.
Hallitus hyväksyi selvitykset saamenkielisen päivähoidon tilanteesta lähettäväksi tiedoksi eri viranomaisille kuten opetus- ja kulttuuriministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnille.	Stivra dohkkehii čilgehusaid sámegielalaš beaivedivššu dilis sáddejuvvot diehtun sierra eiseválddiide dego oahpahus- ja kulturministeriijai ja sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai sihke sámi ruovttuguovllu gielddaide.
On ilmeistä, että äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö kaipaa täsmentämistä.	Lea almmatge čielggas, ahte lágat, mat gusket eatnigiela merkema, gáibidit dárkkálnuhttima.
Selvitysten perusteella kävi ilmeiseksi, että eri kunnissa ja myös toimijoiden ja viranomaisten kesken on erilaisia käsityksiä mitä kielipesä, kielikylpy ja saamenkielinen päivähoito tarkoittavat.	Sámedikki čilgehusaid vuođul orru leame nu, ahte sierra gielddain ja maiddái doaibmiid ja eiseválddiid gaskkas leat sierralágán oainnut maid giellabeassi, giellalávgun ja sámegielalaš beaivedikšu dárkkuhit.
Saamelaiskäräjille tulleiden yhteydenottojen mukaan saamenkielisessä päivähoidossa on ollut lapsia, jotka eivät osaa lainkaan saamea tai hyvin heikosti.	Sámediggái boahtán oktavuođa váldimiid mielde sámegielalaš beaivedivššus leat leamaš mánát, geat eai máhte obanassiige sámegiela dehe máhttet dan hui hejot.
Heille on vanhempien vaatimuksesta tarjottu saamenkielistä hoitopaikkaa koska vanhemmat ovat merkinneet lasten äidinkieleksi saamen väestötietojärjestelmään, vaikka todellisuudessa lasten äidinkieli on ollut suomi.	Sidjiide leat váhnemiid gáibádusas fállojuvvon sámegielalaš beaivedikšobáiki daningo váhnemat leat merken mánáid eatnigiellan sámegiela álbmotdiehtovuogádahkii, vaikko duođalašvuođas mánáid eatnigiella lea leamaš suomagiella.
Tällaisten lasten oikea kielenoppimispaikka on saamenkielinen kielipesä.	Dákkár mánáid rievttes giellaoahppanbáiki lea sámegiel giellabeassi.
On lasten edun mukaista että he saavat tarvitsemiaan päivähoitopalveluja oman kielitaitonsa mukaisesti.	Mánáid ovdamuniid mielde lea dat, ahte sii ožžot dárbbašlaš beaivedikšobálvalusaid iežaset giellamáhtu mielde.
Saamenkielisessä päivähoidossa voi kieli vaihtua nopeasti suomeksi jos ryhmään tulee saamea osaamattomia lapsia.	Sámegielalaš beaivedivššus giella sáhttá earáhuvvat jođánit suomagiellan jos jovkui bohtet dakkár mánát, geat eai máhte sámegiela.
Virheellisten tietojen ilmoittaminen väestötietojärjestelmään voi olla rekisterimerkintärikos.	Boastto dieđuid ilmmuheapmi álbmotdiehtovuogádahkii sáhttá leat registtarmerkenrihkus.
Lapin käräjäoikeudessa on ollut käsiteltävänä tapaus saamen kielen merkitsemisestä äidinkieleksi väestötietojärjestelmään vuonna 2008.	Lappi diggerievttis lea gieđahallojuvvon dáhpáhus sámegiela merkemis eatnigiellan álbmotdiehtovuogádahkii jagi 2008.
Henkilö, joka ei ollut saamelainen, mutta osasi saamea hiukan oli ilmoittanut äidinkielekseen saamen väestötietojärjestelmään.	Olmmoš, guhte ii lean sápmelaš, muhto máhtii veaháš sámegiela, lei ilmmuhan sámegiela eatnigiellanis álbmotdiehtovuogádahkii.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan henkilö oli syyllistynyt rekisterimerkintärikokseen, koska syytetyllä ei ollut oikeutta ilmoittaa äidinkielekseen saamea koska hän ei ollut saamelainen.	Diggerievtti mearrádusa mielde olmmoš gehččui sivalažžan registtarmerkenrihkosii, daningo áššáskuhtton olbmos ii lean vuoigatvuohta ilmmuhit sámegiela eatnigiellanis go son ii lean sápmelaš.
Syytettyä ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen.	Son goit guđđojuvvui dubmekeahttá ráŋggaštussii.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti pyytää eduskunnan oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä tutkimaan onko nykyinen vallitseva lainsäädäntökäytäntö virheellinen lapsen saamen kielen äidinkieleksi ilmoittamisessa väestötietojärjestelmään ja onko nykyistä vallitsevaa lainsäädäntöä muutettava sen suhteen.	Sámediggi stivra mearridii bivdit riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera ja vuoigatvuohtaáššeolbmo dutkat leago dáláš láhkageavat boastut dan dáfus, mii guoská máná sámegiela eatnigiellan ilmmuheamis álbmotdiehtovuogádahkii ja galgágo dáláš lága rievdadit dan ektui.
Kuntien lakisääteinen velvollisuus saamenkielisen päivähoidon järjestämiseen määräytyy lapsen väestötietojärjestelmään merkityn äidinkielen perusteella riippumatta siitä, mitä kieltä tai kieliä lapsi tosiasiassa puhuu.	Gielddaid lágas mearriduvvon geatnegasvuohta beaivedivššu ordnemii mearrahuvvá máná álbmotdiehtovuogádahkii merkejuvvon eatnigiela vuođul das fuolakeahttá man giela dehe gielaid manna duođalašvuođas hupmá.
Kyseisten ylimpien laillisuutta valvovien viranomaisten eli eduskunnan oikeuskanslerin ja / tai oikeusasiamiehen olisi annettava ohjeistus siitä, vaatiiko äidinkielen merkitsemistä koskeva lainsäädäntö täsmentämistä ja mikäli vaatii, niin asiaa koskevien ministeriöiden olisi ryhdyttävä asian korjaamiseen vaadittaviin toimiin.	Namuhuvvon alimus lágalašvuođa bearráigeahčči eiseválddit dehege riikkabeivviid vuoigatvuohtakánsler ja / dehe vuoigatvuohtaáššeolmmoš galggaleigga addit njuolggadusaid das, gáibidago láhka, mii guoská eatnigiela merkema, dárkkálnuhttima ja jos gáibida de guoskevaš ministeriijat galggale riepmat ášši divvuma gáibidan doaibmabijuide.
Saamelaiskäräjillä kielipesille ja saamenkielisille kerhoille tarkoitetut rahat on tähän asti kanavoitu saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta koska kielipesä- ja kerhotoiminta on tulkittu päivähoidoksi.	Sámedikki giellabesiide ja sámegielalaš rieggáide dárkkuhuvvon ruđat leat dán rádjái kanaliserejuvvon sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti bakte daningo giellabeasse- ja riekkesdoaibma lea gehččojuvvon beaivedikšundoaibman.
Eri viranomaiset, vähemmistövaltuutettu ja tuomioistuimet ovat kuitenkin katsoneet yksiselitteisesti että kielipesätoiminta ei ole päivähoitoa.	Sierra doaibmit ee. veahádatáittardeaddji ja duopmostuolut leat goitge geahččan ovttačilggolaččat ahte giellabeassedoaibma ii leat beaivedikšu.
Rahoitus kielipesiin tulee opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varattu rahoitus tulee puolestaan sosiaali- ja terveysministeriöltä.	Ruhtadeapmi giellabesiide boahtá oahpahus- ja kulturministeriijas ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon ruhtadeapmiges boahtá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas.
Tulevan saamelaiskäräjien tulee vakavasti pohtia onko saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyslautakunta oikea elin myöntämään ja valvomaan saamen kielen elvyttämistä koskevaa rahoitusta.	Ođđa sámediggi galgá duođalaččat suokkardit leago sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegoddi rievttes orgána juolludit ja bearráigeahččat ruhtadeami, mii guoská sámegiela ealáskahttima.
Mielestäni saamen kieltä elvyttävien kielipesä- ja kielikylpytoimintojen rahoitus, jotka eivät kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuuluisivat saamen kielineuvoston toimintakenttään parhaiten.	Mu mielas giellabeasse- ja giellalávgundoaimma ruhtadeapmi, mii ealáskahttá sámegielaid ja mat eai gula sosiála- ja dearvvašvuohtanbálvalusaide, gulalii buoremusat sámi giellaráđi doaibmagieddái.
Mutta tämä jää tulevan saamelaiskäräjien pohdittavaksi.	Muhto dáthan báhcá ođđa sámedikki guorahallamii ja mearrideapmái.