klemetti.29.09.13_fin.txt.xml
Mikkelinpäivänä
Mihkkalmasbeaivve
Blogini päivitys on jäänyt vähiin tältä syksyltä – olen siitä pahoillani.
Mu bloggan beiven lea báhcán oba mihá unnánažžan dán čavčča – šállošan dan sakka.
Palasin viime viikolla kahden viikon syyslomalta takaisin töihin.
Máhccen mannan vahku guovtti vahku čakčaluomus fas bargui.
Lomani aikana työt kasaantuivat ja työmatkat ovat vieneet suuresti aikaa.
Luomu áigge barggut čoahkkane ja bargomátkkit leat dolvon olu áiggi.
Blogini käsittelee työtäni saamelaiskäräjien puheenjohtajana, mutta kommentoin kuitenkin tästäkin huolimatta hieman väitöskirjastani käytyä keskustelua keskustelupalstoilla, jottei asia vaikuta virkatyöhöni.
Bloggan gieđahallá bargon sámedikki ságadoallin, muhto kommenteren dásnai fuolakeahttá ságastallanspálttain leamaš ságastallama mu nákkosgirjjis vai ášši ii váikkut iežan virgebargui.
Yleisin kommentti oli, miksi väitöskirjaani ei ole julkaistu.
Dábálaččamus kommeanta lei, manin nákkosgirján ii leat almmustuhttojuvvon.
Akateemisen hyväksymisprosessin mukaan yliopisto määrää väitöstutkimukselle kaksi esitarkastajaa ja nämä antavat lausuntonsa.
Akademalaš dohkkehanproseassa mielde universiteahtta mearrida nákkosdutkamuššii guokte ovdadárkkisteaddji ja soai addiba cealkámušaska.
Mikäli esitarkastajat puoltavat tutkimuksen hyväksymistä opinnäytteeksi tohtorin tutkintoa varten, niin he antavat väittelyluvan, ja samalla väittelylupa on myös väitöskirjan julkaisulupa.
Jos ovdadárkkisteaddjeguovttos guottiheaba dutkamuša dohkkeheami oahppočájánassan doaktára dutkosa várás, de soai addiba nákkahallanlobi, ja seammas nákkahallanlohpi lea maid nákkosgirjji almmustuhttinlohpi.
Väitöskirjoja ei kuitenkaan tarvitse julkaista Suomessa.
Nákkosgirjjiid ii goitge dárbbat almmustuhttit Suomas.
Kävin neuvotteluja kesällä hyvinkin pitkään erään kustantamon kanssa väitöskirjani julkaisemisesta, mutta kustantamo vetäytyi hankkeesta viime metreillä.
Šiehtadallen geasset hui guhká muhtin girjegoasttádusain nákkosgirján deaddileamis, muhto girjegoasttádus geassádii fidnus aivve loahpas.
Kesälomien ja ajanpuutteen johdosta ei ollut enää mahdollisuutta etsiä toista kustantajaa.
Geasseluomuid ja áigevátnivuođa geažil ii lean šat vejolašvuohta ohcat eará goasttideaddji.
Myöskään väitöstilaisuutta ei voitu siirtää, koska väitöspäivä oli sovittu vastaväittäjän ja kustoksen kanssa.
Nákkosdilálašvuođage ii sáhttán sirdit, daningo nákkosbeaivi lei šihtton vuostánákkahalliin ja kustosiin.
Tämä kaikkineen oli syynä siihen, väitöskirjaani ei julkaistu.
Dát buohkanassii lei sivvan dasa, ahte nákkosgirján ii almmustuhtton.
Väitöskirjasta on toimitettu Oulun yliopistoon ja kansalliskirjastoon (ts.
Nákkosgirjjis leat doaimmahuvvon Oulu universitehttii ja álbmotgirjerádjui (ns.
Helsingin yliopiston kirjastoon) yhteensä 31 kappaletta, eli väitöskirjani on luettavissa myös kirjastossa.
Helssega universiteahta girjerádjui) oktiibuot 31 gáhppálaga, nu ahte nákkosgirjji sáhttá lohkat maid girjerájus.
Tarkoituksenani on julkaista väitöstutkimukseni myös kirjana ja yritän - mikäli työkiireiltäni ehdin – neuvotella kustantajien kanssa kirjan julkaisemisesta vielä tämän syksyn aikana.
Mu ulbmilin lea deaddilahttit nákkosdutkamuša maid girjin ja geahččalan – jos bargohoahpuin gearggan – ráđđádallat girjegoasttádusaiguin girjji deaddileamis vel dan čavčča áigge.
Toinen keskusteluaihe liittyi siihen, miksi lisensiaatintutkimukseni on luottamuksellinen.
Nubbi ságastallanfáddá laktásii dasa, manin lisensiáhtadutkamuššan lea luhtolaš.
Pidin sen väitöstutkimukseni ajan luottamuksellisena, koska käytin väitöskirjassani lisensiaatintutkimuksen aineistoa ja tuloksia.
Dollen dan nákkosdutkama áigge luhtolažžan danin go atnen nákkosgirjjistan lisensiáhtadutkamuššan materiála ja bohtosiid.
Lisensiaatintutkimukseni on nyt vapaasti lainattavissa Oulun yliopiston kirjastosta.
Lisensiáhtadutkamuššan lea dál lupmosit luoikkaheamis Oulu universiteahta girjerájus.
Kuningas Kaarle Kustaa pitämässä tervehdyspuhetta Ruotsin saamelaiskäräjien avajaisissa.
Gonagas Garl Gustav doallame dearvvahussága Ruoŧa sámedikki rahpandoaluin.
Ennen lomaa osallistuin Ruotsin saamelaiskäräjien virallisiin avajaisiin.
Ovdal luomu oassálasten Ruoŧa sámedikki virggálaš rahpandoaluide.
Avajaisissa pitämäni puhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta.
Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno sámedikkiruovttusiidduin.
Ruotsin valtion saamelaisasioista vastaava ministeri Erland Erlandsson nosti mielestäni puheessaan kaksi tärkeää asiaa.
Ruoŧa stáhta sámiáššiid ministtar Erland Erlandssona válddii ságastis ovdan guokte mu mielas dehálaš ášši.
Uudistetussa Ruotsin perustuslaissa saamelaiset on mainittu ensimmäisen kerran kansana.
Ođasnuhtton Ruoŧa vuođđolágas sápmelaččat leat namuhuvvon vuosttaš geardde álbmogin.
Toisena positiivisena asia oli se, että Ruotsin valtio aikoo saamelaistoimijoita konsultoituaan laatia virallisen saamelaispolitiikkaohjelman vielä tämän syksyn aikana.
Nubbi positiivvalaš áššin lei dat, ahte Ruoŧa stáhta áigu dan maŋŋel go lea gullan sápmelaš doibmiid ráhkadit virggálaš sámi politihkkaprográmma vel dán čavčča áigge.
On kiinnostavaa nähdä miten tämä avaus välittyy pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluihin ja tuleeko Ruotsin saamelaiskäräjistä valtiosta täysin riippumaton itsehallintoelin.
Lea beroštahtti oaidnit mot dát áigumuš sirdása davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda ja boahtágo Ruoŧa sámedikkis stáhtas dievaslaččat sorjjasmeahttun iešráđđenorgána.
Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen uusi ja SPN:n tuleva puheenjohtaja Håkan Jonsson.
Ruoŧa sámedikki stivrra ođđa ja SPR:a boahttevaš ságadoalli Håkan Jonsson.
Hän aikoo nostaa SPN:n seuraavan toimikauden asialistalle kaivos- ja maankäyttöasiat.
Son áigu loktet SPR:a čuovvovaš doaibmaáigodaga áššelistui ruvke- ja eanangeavahanáššiid.
Tämä viikko on kulunut autossa, lentokoneessa ja kokouksissa.
Dán vahku lean čohkkán biillas, girdis ja čoakkámiin.
Minulla oli tällä viikolla kaksi saamelaiskäräjälakityöryhmän kokousta Helsingissä, joiden välissä oli pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut Koutokeinossa.
Mus ledje dán vahku guokte sámediggeláhkabargojoavkku čoakkáma Helssegis, maid gaskkas davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamat Guovdageainnus.
Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä sai työnsä päätökseen annetun määräajan puitteissa.
Sámediggelága ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku gearggahii barggus dasa biddjon mearreáiggi olis.
Työ eteni rakentavasti ja hyvässä yhteistyössä eikä eriäviä mielipiteitä jätetty mietintöön.
Bargu ovdánii huksejeaddji vuogi mielde ja buori ovttasbarggu vuoiŋŋas eaige sierra oaivilat guđđon smiehttamuššii.
Työryhmä työskenteli hyvin tehokkaasti helpottaen myös asian jatkovalmistelua.
Bargojoavku barggai hui áhpasit ja dat álkidahtii maid ášši joatkkaválmmaštallama.
Esitys on laadittu hallituksen esityksen muotoon ja työryhmä on tehnyt esitysten vaikutustenarvioinnin.
Evttohus lea ráhkaduvvon ráđđehusa evttohusa hápmái ja bargojoavku lea dahkan evttohusa váikkuhusaid árvvoštallama.
Tässä vaiheessa en voi vielä kommentoida tämän tarkemmin työryhmän esityksiä, koska mietintöä ei ole vielä luovutettu oikeusministerille.
Dán muttos in diehttelas sáhte kommenteret dán dárkileappot bargojoavkku evttohusaid, daningo smiehttamuš ii leat vel luobahuvvon vuoigatvuohtaministarii.
Mietintö luovutetaan oikeusministerille valitettavasti vasta lokakuun lopussa.
Smiehttamuš luobahuvvo ministarii dađi bahábut easka golggotmánu loahpas.
Sopivaa yhteistä ajankohtaa ei löytynyt aiemmin.
Heivvolaš oktasaš áigi ii gávdnon dađi ovdal.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluja käytiin tiistaina ja keskiviikkona Koutokeinossa.
Davviriikkalaš sámi soahpamušas joatkkašiehtadallamat ledje fas disdaga ja gaskavahkko Guovdageainnus.
Edistyksestä ei voi juuri puhua, mutta keskustelua oli paljon.
Ovdáneamis ii gal jur sáhte hupmat, muhto ságastallan dat gal lei olu.
Olin ehdottanut, että neuvottelut olisi siirretty myöhemmälle syksyyn, koska Norjan suurkäräjävaalit ja saamelaiskäräjävaalit on vasta käyty ja jatkoneuvotteluille olisi tärkeää saada poliittinen tuki ja ohjaus myös vaalien jälkeen.
Ledjen evttohan, ahte šiehtadallamat livčče maŋiduvvon maŋŋelii čakčii, daningo Norgga stuoradiggeválggat ja sámediggeválggat lea leamaš easkabáliid ja šiehtadallamiidda livččii dehálaš oažžut politihkalaš doarjaga ja stivrema maid válggaid maŋŋel.
Neuvottelut kuitenkin pidettiin.
Šiehtadallamat goit dollojuvvoje.
Kävimme läpi lukuja 1, 2 ja 3 ja valtiot jättivät useita varaumia sopimusartikloihin.
Manaimet čađa kapihttaliid 1, 2 ja 3 ja stáhtat guđđe máŋggaid várrejumiid soahpamušartihkkaliidda.
Valtioiden edustajien pyynnöstä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät esittelivät kokouksessa omaa asemaansa ja tehtäviään.
Stáhta ovddasteddjiid dáhtu mielde Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit bukte geahčastaga iežaset sajádagas ja bargguin.
Valtioilla on petraamista tämänkin suhteen.
Stáhtain lea buoridanmunni dán dáfusge.
Jatkoneuvotteluja on käyty nyt 2 ž vuotta, ja vasta tässä vaiheessa valtiot tunnustavat toimivansa puutteellisen tiedon varassa saamelaisasioiden kehittämisessä.
Joatkkašiehtadallamat lea leamaš jođus bealgoalmmat jagi, ja easka dán muttos stáhtat dovddastit iežaset bargat váilevaš dieđu veagas sámi áššiid gárgeheamis.
Tällaisessa tilanteessa on vaikea kuvitella, että saamelaissopimusehdotus valmistuu määräajassa, vuoden 2015 loppuun mennessä.
Dákkár dilis lea váttis govahallat, ahte sámi soahpamuš – evttohus gárvána dasa biddjon mearreáigge siste, jagi 2015 lohppii.
Julkisuudessa on - ja aivan syystäkin - keskusteltu saamelaisen kielipesätoiminnan rahoituksen leikkauksesta.
Almmolašvuođas lea – ja aivve buori ákka mieldenai – ságastallon sámi giellabeassedoaimma ruhtadeami unnideamis.
Eduskunnasta saamieni tietojen mukaan kielipesätoimintaan olisi nyt tulossa ensi vuodelle 600 000 euroa, joista osa veikkausvaroista.
Iežan oažžun dieđuid mielde riikkabeivviid guovllus giellabeassedoibmii livččii dál boahtime boahtte jahkái 600 000 euro, main oassi dihppenvuoitoruđain.
Eduskunta yrittää löytää vielä 100 000 euroa jottei toimintaa jouduta leikkaamaan, mm.. Lapin kansanedustajat ovat olleet asiassa aktiivisia.
Riikkabeaivvit geahččala vel gávdnat 100 000 euro lasi ruđa, vai doaimma ii dárbbahivčče unnidit, ee. Lappi riikkabeaivveovddasteaddjit leat leamaš áššis aktiivvalaččat.
Olen todella iloinen, että rahaa on löytymässä, eikä saamelaislapsia jätetä tyhjän päälle ensi vuonna ja hyvin alkanut saamen kielten elvyttäminen ei pysähtyisi.
Lean duođaid ilus go ruhta lea gávdnome eaige sámi mánát báze dušši nala boahtte jagi ja bures álgán sámegielaid ealáskahttin ii bisánivčče.
Koko prosessi on ollut melko surullista seurattavaa.
Oba proseassa lea leamaš oalle morašlaš čuovvut.
Jos kyse ei olisi vakavista asioista niin sitä voisi kutsua melkeinpä farssiksi.
Jos jearaldat ii livčče duođalaš áššiin, de dan sáhtálii gohčodit measta juo fársan.
Erityisen huolestuttavan kuvan tilanne antaa opetus- ja kulttuuriministeriöstä, jonka vastuulla edelleenkin hyväksymätön saamen kielten elvyttämisohjelma ja kielipesäasiat ovat.
Hui fuolastuhtti gova dilli addá oahpahus- ja kulturministeriijas, man ovddasvástádussii gullet velnai dohkkekeahttá báhcán sámegielaid ealáskahttinprográmma ja giellabeasseáššit.
Ministeriön tulee parantaa ja tehostaa toimintaansa, jotta se voi hoitaa vastuualueelleen kuuluvat tehtävät.
Ministeriija galgá buoridit ja beavttálmahttit barggus, vai dat bastá dikšu iežas ovddasvástádussuorggi bargguid.
Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kielipesätoiminnasta ja sen rahoituksesta säädettäisiin lailla.
Sámediggi lea evttohan, ahte giellabeassedoaimmas ja dan ruhtadeamis mearriduvvolii lágain.
Pidän sitä välttämätöntä, jotta tällainen tilanne ei enää toistuisi ja rahoitus ja toiminta voidaan saada pysyvälle pohjalle.
Anán dan vealtameahttumin, vai dákkár dilli ii šat ođasnuva ja vai ruhtadeapmi ja doaibma ožžojuvvoba bissovaš vuođu nala.
Pitemmän aikavälin tavoitteena on, että kielipesätoiminta tekisi itsensä tarpeettomaksi ja tulevaa sukupolvi voisi siirtyä suoraan saamenkieliseen päivähoitoon.
Guhkit áigegaskka ulbmilin lea, ahte giellabeassedoaibma dagalii iežas dárbbatmeahttumin ja boahttevaš buolva sáhtálii sirdásit njuolga sámegiel beaivedikšui.
Ensi viikko jatkuu yhtä kiireisenä.
Boahtte vahku lea maid liikká hohpolaš.
Maanantaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous.
Mánnodaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Kokous käsittelee saamelaiskäräjille tehtyä työsuojeluilmoitusta.
Čoakkán gieđahallá sámediggái dahkkon bargosuodjalanilmmuhusa.
Tiistaina on työryhmän ensimmäinen kokous, joka valmistelee metsähallituslain uudistamista.
Disdaga lea bargojoavkku vuosttaš čoakkán, mii válbme meahcceráđđehuslága ođasnuhttima.
Tämän työryhmän tarkoituksena on lisätä saamelaisten osallistumisoikeutta ns. valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä saamelaisten kotiseutualueella.
Dán bargojoavkku ulbmilin lea lasihit sámiid oassálastinrivttiid lasiheami ng. stáhta eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid geavahusas sámiid ruovttuguovllus.
Kokous pidetään Helsingissä.
Čoakkán dollojuvvo Helssegis.
Helsingistä jatkan Kiirunaan saamelaisen parlamentaarisen hallituksen kokoukseen ja neuvoston yleisistuntoon.
Helssegis dollen Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra ja dievasčoakkámii.
Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Norjan saamelaiskäräjiltä Ruotsin saamelaiskäräjille.
Ráđi ságadoallivuohta sirdása Norgga sámedikkis Ruoŧa sámediggái.
Perjantaina lähden viikoksi Montrealiin kansainväliseen artikla 8j-työryhmän kokoukseen.
Bearjadaga vuolggán vahkkui Montrealii riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii.
Kokouksen kulkua voi seurata myös netistä.
Čoakkáma sáhttá čuovvut maid neahtas.
Saamelaiskäräjät järjestää Montrealissa oheistapahtuman, jonka aiheena on artikla 8(j):n soveltaminen Suomessa sekä Akwé: Kon - ohjeet.
Sámediggi oprdne Montrealis oalgedáhpáhusa, man fáddán lea artihkal 8(j):a heiveheapmi Suomas sihke Akwé: Kon – rávvagat.
29.9.2013 Vuontisjärvellä Klemetti Näkkäläjärvi
29.9.2013 Vuottesjávrris Juvvá Lemet