klemetti.31.10.13_fin.txt.xml
Pitkä urakka on ohi - saamelaiskäräjälakityöryhmän työ on päättynyt
Guhkes rahčan lea meaddel – sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku bargu lea nohkan
Saamelaiskäräjälain uudistamista valmistellut työryhmä luovutti eilen mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobahii ikte smiehttamušas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii.
Työryhmän mietintö oli yksimielinen.
Bargojoavkku smiehttamuš lei ovttamielalaš.
Tämä on todella tärkeää, koska se antaa hyvän pohjan ja edellytykset sille, että työryhmän esitykset myös toteutetaan.
Dát lei duođaid dehálaš, daningo dat addá buori vuođu ja eavttuid dasa, ahte bargojoavkku evttohusat maid olláhuhttojit.
Saamelaiskäräjälakityöryhmä on tehnyt perusteellista ja huolellista työtä hyvässä yhteishengessä.
Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku lea bargan vuđolaš ja fuolalaš barggu buori ovttasbargovuoiŋŋas.
Työryhmän mietintöä voi pitää erinomaisena kompromissina ja toivonkin, että se hyväksytään sellaisenaan mahdollisimman nopeasti.
Bargojoavkku smiehttamuša sáhttá atnit earenoamáš buorrin kompromissan ja sávannai, ahte dat dohkkehuvvo dakkáražžan nu jođánit go vejolaš.
Saamelaiskäräjiä edusti työryhmässä lisäkseni I varapj Tiina Sanila-Aikio ja elinkeino- ja oikeuslautakunnan pj Nilla Tapiola.
Sámedikki ovddastii bargojoavkkus mu lassin I várresd Tiina Sanila-Aikio ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti sd Nilla Tapiola.
Lisäksi saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm toimi pysyvänä asiantuntijanamme työryhmässä.
Dasa lassin sámedikki láhkaolmmoščálli Aimo Guttorm doaimmai bissovaš áššedovdin bargojoavkkus.
Täytyy sanoa, että meillä oli erinomainen ryhmä ja teimme todella paljon töitä työryhmän mietinnön eteen.
Ferte dadjat, ahte mii leimmet earenoamáš buorre joavku ja barggaimet duođaid olu bargojoavkku smiehttamuša áigái oažžuma várás.
Työmme perustui saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmaan, kansainvälisiin velvoitteisiin ja saamelaiskäräjien hallituksen kannanottoon.
Min bargu vuođđuduvai sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmmii, riikkaidgaskasaš álbmotrievtti geatnegasvuođaide ja sámedikki stivrra cealkámuššii.
Olo on helpottunut, koska työ on saatu päätökseen.
Dilli lea geahppánan, daningo bargu lea gárvánan.
Odotan saamelaisten suhtautumista työmme tuloksiin suurella mielenkiinnolla.
Vuorddán stuora beroštumiin maid sápmelaččat jurddahit bargomet bohtosiin.
Saamelaisten kannalta esitykset ovat tärkeitä.
Sápmelaččaid dáfus evttohusat leat dehálaččat.
Toteutuessaan laki estäisi saamelaisten sulautumisen suomalaiskulttuuriin.
Olláhuvvamis mielde láhka easttálii sápmelaččaid suddama suopmelaš kultuvrii.
Tärkein esitys on saamelaismääritelmän muuttaminen.
Deháleamos evttohus lea sápmelaš meroštallama rievdadeapmi.
Myös saamelaista kulttuuri-itsehallintoa, vaalijärjestelmää ja saamelaisten mahdollisuutta vaikuttaa saamelaiskäräjien päätöksiin kehitetään.
Maiddái sámi kulturiešstivrejupmi, válgavuogádat ja sápmelaččaid vejolašvuohta váikkuhit sámedikki mearrádusaide gárgehuvvojit.
Tarve saamelaiskäräjälain uudistamiseksi oli suuri.
Dárbu sámediggelága ođasnuhttimii lei stuoris.
Lainsäädäntömme oli vanhentunutta ja toisaalta kulttuuri-itsehallintoamme rajoittavaa, koska laissa ja asetuksessa säädettiin hyvin tarkasti henkilöstöstä ja esimerkiksi vaalilautakunnan henkilöstön palkkaukseen tuli pyytää oikeusministeriön lupa.
Ovddit láhka lei boarásnuvvan ja nuppe dáfus dat ráddjii min kulturiešstivrema, daningo lágas ja ásahusas mearriduvvui hui dárkket bargiin ja ovdamearkkadihte válgalávdegotti bargiid bálkáheapmái galggai jearrat vuoigatvuohtaministeriija lobi.
Nämä puutteet on esityksessä nyt korjattu.
Dát váillit leat evttohusas dál divvojuvvon.
Kaikkein tärkein työryhmän esitys oli saamelaismääritelmän muuttaminen vastaamaan saamelaisyhteisön omaa käsitystä saamelaisuudesta.
Buot deháleamos bargojoavkku evttohusain lei sápmelašmeroštallama earáhuhttin dávistit sámi servoša iežas ipmárdussii sápmelašvuođas.
Nykyinen saamelaismääritelmä on luonut tilanteen, joka on jakanut saamelaisia ja suomalaisia ja mahdollistanut suomalaisten uudisasukkaiden jälkeläisten pääsemisen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.
Dáláš sápmelašmeroštallan lea dahkan dili, mii lea juohkán sápmelaččaid ja suopmelaččaid ja dahkan vejolažžan suopmelaš ođđaorruid maŋisboahttiid beassama sámedikki válgalogahallamii.
Uusi määritelmä koskee vain uusia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutuvia henkilöitä eikä määritelmä edellytä mitään toimenpiteitä saamelaiskäräjien vaaliluettelossa jo olevilta henkilöiltä.
Ođđa meroštallan guoská dušše ođđa olbmuid, geat ohcet sámedikki válgalogahallamii, iige meroštallan gáibit maidege doaibmabijuid olbmuin, geat juo leat sámedikki válgalogahallamis.
Kuvassa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Riitta-Leena Paunio, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja allekirjoittanut Helsingissä pidetyssä mietinnön luovutustilaisuudessa.
Govas sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku ságadoalli Riitta-Leena Paunio, vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson ja mun Helssegis dollojuvvon luobahandilálašvuođas.
Työryhmä otti saamelaismääritelmän muuttamisessa huomioon kansanvälisoikeudellisen kehityksen kuten YK:n alkuperäiskansajulistuksen sekä rotusyrjintäkomitean suositukset.
Bargojoavku válddii sápmelašmeroštallama earáhuhttimis vuhtii riikkaidgaskasaš álbmotrievtti gárganeami dego maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja nállevealahankomitea ávžžuhusaid.
Saamelaiskäräjälakia säädettäessä vuonna 1995 lakiin otettiin nk. lappalaiskriteeri saamelaisten vastuksesta huolimatta.
Sámediggelága mearridettiin jagi 1995 láhkii váldojuvvui ng. lappalaškriteara sápmelaččaid vuostálastimis fuolakeahttá.
Silloin laki loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja saamelaisten oikeutta ylläpitää omaa kulttuuriaan.
Dalle láhka loavkidii sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sápmelaččaid vuoigatvuođa bajásdoallat iežaset kultuvrra.
Nyt Suomella on mahdollisuus korjata tekemänsä virheet ja hyväksyä työryhmän yksimielinen esitys saamelaismääritelmän muuttamiseksi.
Dál Suomas lea vejolašvuohta divvut iežas dahkan meattáhusaid ja dohkkehit bargojoavkku ovttamielalaš evttohusa sápmelašmeroštallama rievdadeami várás.
Esitys voi tulla herättämään paljon vastustusta saamelaisten kotiseutualueen suomalaisten keskuudessa, mutta asia koskee vain ja ainoastaan saamelaisia ja saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.
Evttohus sáhttá bohciidahttit olu vuostálastima sámi ruovttuguovllu láddelaččaid gaskavuođas, muhto ášši guoská duššebeare sápmelaččaid ja sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Työryhmän esitys muuttaa saamelaismääritelmää vahvistaa saamelaisten itsestään pitävän käsityksen saamelaisuudesta.
Bargojoavkku evttohus earáhuhttit sápmelašmeroštallama nanne sápmelaččaid iežaset ipmárdusa sápmelašvuođas.
Saamelaisuus edellyttää yhteyttä omaan saamelaissukuun, saamen kieleen ja saamelaiskulttuuriin.
Sápmelašvuohta gáibida oktavuođa iežas sámi sohkii, sámegillii ja sámi kultuvrii.
Saamelaiskulttuuria, joka sisältää myös saamen kielen, ei voi oppia kirjoista tai verorekistereistä, vaan se on sukupolvelta toiselle sukuyhteisössä siirtyvää perintöä.
Sámi kultuvrra, mii sisdoallá maid sámegiela, ii sáhte oahppat girjjiin dehe gávdnat vearroregistaris, muhto dat lea árbi, mii sirdása sohkaservošis buolvvas nubbái.
Ja vähintään ensimmäisen polven ja kolmannen polven on tullut kohdata.
Ja unnimusat vuosttaš buolva ja goalmmát buolva leaba ferten deaivvadit.
Jotta saamelaiskulttuuri voi säilyä omana, erityisenä alkuperäiskansakulttuurinaan saamelaismääritelmän on muututtava kuten työryhmä on esittänyt.
Vai sámi kultuvra sáhttá seailut iežas, earenoamáš álgoálbmotkultuvran sápmelašmeroštallan ferte rievdaduvvot dakkárin dego bargojoavku lea evttohan.
Saamelaiskäräjät olisi toivonut, että se olisi viimeinen valituselin saamelaisuudesta päätettäessä.
Sámediggi livččii sávvan, ahte dat livččii maŋimus váidalanorgána go sápmelašvuođas mearriduvvo.
On saamelaisten asia päättää, ketkä ovat saamelaisia ja tulkita saamelaiskäräjälakia.
Sápmelaččaid áššihan dat lea mearridit geat leat sápmelaččat ja dulkot sámediggelága.
Työryhmässä ei löytynyt tähän esitykseen yksimielisyyttä.
Bargojoavkkus ii gávdnon dán evttohussii ovttamielatvuohta.
Saamelaiskäräjien edustajat eivät kuitenkaan jättäneet eriävää mielipidettä mietintöön, koska se olisi voinut vaarantaa koko mietinnön esitysten toteutumisen, mutta näkemyksemme kirjattiin lain yksityiskohtaisiin perusteluihin.
Sámedikki ovddasteaddjit eait goitge guođđán sierra oaivila smiehttamuššii, daningo dat livččii bidjan vára vuollái oba smiehttamuša evttohusaid olláhuvvama, muhto min oainnut registrerejuvvoje lága bienalaš ákkaide.
Saamelaiskulttuuria ei ole tarkasti määritelty tätä ennen lainsäädännössä.
Sámi kultuvra ii leat dárkket meroštallojuvvon dán ovdal lágain.
Hallituksen esityksessä perustuslaiksi saamelaiskulttuuriin on luette kieli ja perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys.
Ráđđehusa evttohusas vuođđoláhkan sámi kultuvrii leat lohkkon giella ja árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu.
Koska saamelaiskulttuuria ei ole määritetty lainsäädännössä, se on aiheuttanut epäselvyyttä viranomaisissa ja saamelaiskulttuurina onkin voitu pitää vain kieltä.
Go sámi kultuvra ii leat meroštallojuvvon lágas, de dat lea dagahan eahpečielggasvuođa eiseválddiid olis ja sámi kultuvran lea sáhttán adnot duššebeare giella.
Työryhmä on tehnyt laajan määritelmän siitä, mitä saamelaiskulttuuriin kuuluu.
Bargojoavku lea hábmen viiddes meroštallama das, mii sámi kultuvrii gullá.
Määritelmä ei ole kuitenkaan poissulkeva.
Meroštallan ii leat goitge eretgokči.
Lain pykälä on todella tärkeä, koska se ohjaa niin yhteistoimintavelvoitetta kuin korkeinta hallinto-oikeuttakin, kun se käsittelee mahdollisia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeutumisesta tehtyjä valituksia.
Lága paragráfa lea duođaid dehálaš, daningo dat stivre nu ovttasbargangeatnegasvuođa dego alimus hálddahusrievttinai, go dat gieđahallá vejolaš váidalusaid, mat dahkkojit sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis.
Määritelmä on tältä osin todella tärkeä, koska mitä tahansa ei voi pitää saamelaiskulttuuriin kuuluvana.
Meroštallan lea dán dáfus duođaid dehálaš, daningo mii beare ii sáhte adnot gullat sámi kultuvrii.
Saamelaisten oikeusturva myös paranee, koska jatkossa vaaliluetteloon voisi hakeutua jatkuvasti eikä vain vaalivuonna.
Sápmelaččaid riektedorvu maid buorrána, daningo boahttevuođas válgalogahallamii sáhttá ohcalit geažos áigge iige dušše válgajagi.
Vaalilautakunnassa tulee myös olla jäseniä kaikista kolmesta saamelaisesta kieli- ja kulttuuriryhmästä, siis inarin-, koltan- ja pohjoissaamelaisista ryhmistä.
Válgalávdegottis galget leat maid áirasat golmma sámi giella- ja kulturjoavkkus, anáraš-, nuortalaš ja davvisápmelaš joavkkuin.
Toinen merkittävä työryhmän esittämä uudistus on neuvotteluvelvoitteen korvaaminen yhteistoimintavelvoitteella.
Nubbi mávssolaš bargojoavkku evttohan ođastus lea ráđđádallangeatnegasvuođa buhtten ovttasbargangeatnegasvuođain.
Yhteistoimintavelvoite ohjaa saamelaiskäräjien ja viranomaisten välisiä neuvotteluja tarkemmin kuin nykyisen lain muotoilu.
Ovttasbargangeatnegasvuohta stivre sámedikki ja eiseválddiid gaskavuođa ráđđádallamiid dárkileappot go dáláš lágas lea hábmejuvvon.
Yhteistoimintavelvoitteen tarkoitus on löytää viranomaisten ja saamelaiskäräjien välille yhteisymmärrys käsiteltävästä asiasta.
Ovttasbargangeatnegasvuođa ulbmil lea gávdnat eiseválddiid ja sámedikki gaskii oktasaš ipmárdusa gieđahallanvuloš áššiin.
Neuvottelut eivät olisi vain teknistä mielipiteen vaihtoa vaan ne velvoittavat niin saamelaiskäräjiä kuin viranomaisia ymmärtämään toistensa näkökulmia ja perustelemaan päätöksensä paremmin.
Ráđđádallamat eai livčče dušše teknihkalaš oaivillonohallamat, muhto dat geatnegahttet sihke sámedikki ja eiseválddiid ipmirdit nuppiideaset geahččanguovlluid ja ákkastallat mearrádusaideaset buorebut.
Lain muutos parantanee viranomaistoiminnan laatua, koska saamelaisiin vaikuttavat päätökset on perusteltava tarkemmin ja esitysten vaihtoehtoja on selvitettävä paremmin.
Láhkarievdadus buorida eiseváldidoaimma šlája, daningo mearrádusat, mat váikkuhit sápmelaččaide, galget ákkastallojuvvot dárkileappot ja evttohusaid molssaeavttut galget čielggaduvvot buorebut.
Yhteistoimintavelvoite helpottaa myös viranomaisten toimintaa koska laki ohjaa nykyistä selvemmin neuvottelujen tarkoitusta ja tavoitteita.
Ovttasbargangeatnegasvuohta álkida maid eiseválddiid doaimma, daningo láhka stivre dáláža čielgaseappot ráđđádallamiid dárkkuhusa ja ulbmiliid.
Työryhmä esittää saamelaiskäräjien parlamentarismin kehittämistä.
Bargojoavku evttoha sámedikki parlamentárismma gárgeheami.
Saamelaisilla olisi mahdollisuus tehdä saamelaiskäräjille aloite ja saamelaiskäräjien olisi lain mukaisesti otettava asia käsiteltäväksi.
Sápmelaččain livččii vejolašvuohta dahkat sámediggái álgaga ja sámediggi galggalii lága mielde váldit ášši gieđahallamii.
Uskon, että tämä mahdollisuus lisää saamelaisten kiinnostusta politiikkaan ja parantaa saamelaiskäräjien toimintaa.
Jáhkán, ahte dát vejolašvuohta lasiha sápmelaččaid beroštumi politihkkii ja buorida sámedikki doaimma.
Saamelaiskäräjille esitetään puhemiehistöä ja päätoiminen puheenjohtaja johtaa saamelaiskäräjien hallitusta.
Sámediggái evttohuvvojit sáhkaolbmot, ja váldodoaibmasaš ságadoalli jođiha sámedikki stivrra.
Päätoimisen puheenjohtajan peräkkäiset kaudet rajataan kolmeen.
Váldodoaibmasaš ságadoalli maŋŋálas áigodagat ráddjejuvvojit golmma áigodahkii.
Tämä on erinomainen uudistus, se estää saamelaiskäräjiä henkilöitymästä liikaa ja kehittää yleiskokouksen roolia ja asemaa.
Dát lea earenoamáš buorre ođastus, dat eastá sámedikki gehččot dušše persovnna bakte ja dat gárgeha dievasčoakkáma rolla ja sajádaga.
Toinen tärkeä uudistus on saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen ja saamelaisten äänestäjien oikeusturvan turvaaminen.
Nubbi dehálaš ođastus lea sámedikki válgaođastusa gárgeheapmi ja sápmelaš jienasteddjiid riektedorvvu sihkkarastin.
Nykyisen kolmen sijasta ehdokkaalla tulee olla kymmenen saamelaisen muodostama vaaliyhdistys.
Dáláš golmma sajes evttohasas galgá leat logi sápmelačča ráhkadan válgaovttastus.
Vaaliyhdistykset voivat muodostaa myös yhteislistoja.
Válgaovttastusat sáhttet ráhkadit maid oktasašlisttuid.
Tämä on ensimmäinen askel siihen, että saamelaiskäräjien vaalit saadaan parlamentaarisemmaksi ja äänestäjille tietoa ehdokkaiden poliittisista kannoista nykyistä paremmin.
Dát lea vuosttaš lávki dasa, ahte sámedikki válga ožžojuvvo parlamentáralaččabun ja jienasteddjiide diehtu evttohasaid politihkalaš oaiviliin dáláža buorebut.
Pitkän ajan tähtäimenä tulee olla omien saamelaispuolueiden perustaminen.
Guhkit áigge ulbmilin galgá leat iežas sámi bellodagaid vuođđudeapmi.
Työryhmän ehdotus mukaan saamelaiskäräjillä tulee olemaan itsenäinen päätösvalta saamelaiskäräjien virkoihin ja niiden kelpoisuusehtoihin.
Bargojoavkku evttohusa mielde sámedikkis galgá leat iehčanas mearridanváldi sámedikki virggiin ja daid dohkálašvuođa eavttuin.
Näistä säädettäisiin saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
Dáin mearriduvvolii sámedikki bargoortnegis.
Saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet on otettu myös huomioon ja kokouksia voi pitää myös videoneuvotteluilla.
Sámi ruovttuguovllu guhkes gaskkat leat váldon maid vuhtii ja čoakkámat sáhttet dollojuvvot maid videoráđđádallamiid bakte.
Saamelaiskäräjät tulisi täysin kirjanpito- ja tilintarkastuslain piiriin, mikä parantaa saamelaiskäräjien hallinnon läpinäkyvyyttä.
Sámediggi boađálii dievaslaččat girje- ja rehketdoallolága ollái, mii buorida sámedikki hálddahusa čađačuovgivuođa.
Nämä ehdotukset lisäävät saamelaiskäräjien mahdollisuutta kehittää omaa toimintaansa nykyistä tarkemmin.
Dát evttohusat lasihit sámedikki vejolašvuođa gárgehit iežas doaimma dáláža buorebut.
Työryhmä on tehnyt esityksensä hallituksen esityksen muotoon ja arvioinut niiden vaikutuksia.
Bargojoavku lea dahkan evttohusaidis ráđđehusa evttohusa hápmái ja árvvoštallan dan váikkuhusaid.
Jotkin esitykset edellyttävät saamelaiskäräjien rahoituksen lisäämistä.
Muhtin evttohusat gáibidit sámedikki ruhtadeami lasiheami.
Kokonaisuutena työryhmän esitys on ihmisoikeusmyönteinen.
Ollisvuohtan bargojoavkku evttohus lea olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš.
Esitys toimeenpanee pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta kehittää saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa.
Evttohus olláhuhttá oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma ulbmila gárgehit sápmelaččaid vuođđolágalaš iešstivrema.
Esitys myös tukee Suomen kansainvälisten velvoitteiden toteutumista.
Evttohus maid doarju Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuvvama.
Esitys parantaa toteutuessaan Suomen kansainvälistä asemaa ihmisoikeuksissa ja lisää Suomen ulkopolitiikan uskottavuutta.
Evttohus buorida olláhuvvamis mielde Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga olmmošrivttiin ja lasiha Suoma olgoriikkapolitihka jáhkehahttivuođa.
Esitys ei kuitenkaan ratkaise Ilo 169-sopimuksen ratifiointia vaan se on ratkaistava erikseen.
Evttohus ii goitge čoavdde Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, muhto dat galgá čovdojuvvot sierra.
Kun saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta säädettiin ensimmäisen kerran, siitä oli tarkoitus tehdä dynaamisesti kehittyvä.
Go sámi kulturiešstivremis mearriduvvui vuosttaš geardde, de das galggai dahkkojuvvot dynámalaččat ovdáneaddji.
Kehitys pysähtyi tähän päivään asti ja toivon, että kehitys jatkuu dynaamisena tämän lakiesityksen jälkeenkin.
Ovdáneapmi bisánii otná beaivái ja sávan, ahte ovdáneapmi joatkahuvvá dynámalažžan dán láhkaevttohusa maŋŋelnai.
Yle Sápmi on uutisoinut näyttävästi saamelaiskäräjälakityöryhmän ehdotuksista.
Yle Sápmi lea ráhkadan ođđasiid oinnolaččat sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusain.
Olen siitä hyvin iloinen.
Lean das hui ilolaš.
Asiaa on kommentoitu uutisissa myös paljon, vaikka tuntuu että kommentoijat eivät ole perehtyneet riittävästi mietintöön tai sen perusteluihin.
Ášši lea kommenterejuvvon ođđasiin olu, vaikko orru leame nu ahte kommenterejeaddjit eai leat oahpásnuvvan dárbahassii olu smiehttamuššii dehe dan vuođuštusaide.
Yle Sápmin haastattelussa työryhmän esityksen on väitetty lisäävän saamelaiskäräjien hallituksen valtaa.
Yle Sápmi jearahallamis bargojoavkku evttohus lea čuoččuhuvvon lasihit sámedikki stivrra válddi.
Työryhmän esitys sitä vastoin lisää yleiskokouksen valtaa.
Bargojoavkku evttohus baicca lasiha dievasčoakkáma válddi.
Yleiskokous käsittelisi valitukset saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisestä.
Dievasčoakkán gieđahalalii váidalusaid sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis.
Nykyisin hallitus käsittelee valitukset.
Dálá lága mielde stivra gieđahallá váidalusaid.
Lisäksi yleiskokouksen asemaa saamelaiskäräjien politiikkaa ohjaavana elimenä vahvistettaisiin, koska yleiskokouksen tehtävistä säädettäisiin tarkemmin laissa.
Dasa lassin dievasčoakkáma sajádat sámedikki politihka stivrejeaddji orgána nannejuvvolii, daningo dievasčoakkáma bargguin mearriduvvolii dárkileappot lágas.
Nykyisessä laissa yleiskokoukselle ei ole annettu juurikaan muita tehtäviä kuin kertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen, budjetin päättäminen ja vaalikauden toimintaohjelman hyväksyminen.
Dálá lágas dievasčoakkámii eai leat addojuvvon jur eará barggut go muitalusa ja rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmi, bušeahta mearrideapmi ja válgaáigodaga doaibmaprográmma mearrideapmi.
Parlamentarismi ja yleiskokouksen ohjausvalta ja poliittinen toiminta tehostuisi saamelaiskäräjien puhemiehistön myötä.
Parlamentarisma ja dievasčoakkáma stivrenváldi ja politihkalaš doaibma šattalii áhpaseabbon sámedikki sáhkaolbmuid mielde.
Saamelaisradion haastatteluissa on kommentoitu saamelaismääritelmää siten, että esityksen perusteluihin ei ole ehditty riittävästi perehtyä.
Sámi radio jearahallamiin lea maid kommenterejuvvon sámi merioštallama nu ahte evttohusa ákkaide ii leat háhppehuvvon vuojulduvvat dárbahassi bures.
On epäilty sitä, miten saamelaiskulttuurin oppiminen sukuyhteisössä oikein tapahtuu.
Lea eahpiduvvon dat mot sámi kultuvrra oahppan sohkaservošis dáhpáhuvvá.
Vanha sanontahan kuuluu, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä.
Boares dadjanvuohkihan dadjá, máná šaddadeapmái dárbbahuvvo oba siida.
Saamelaisyhteisössä tämä sanonta on pitänyt paikkaansa kautta historian.
Sámi servošis dát dadjanvuohki lea doallan deaivása historjjá čađa.
Saamelaiskulttuuria ovat lapsille opettaneet ja opettavat edelleen isovanhemmat, tädit, sedät, serkut, sisarukset vanhempien lisäksi.
Sámi kultuvrra leat mánáide oahpahan ja oahpahit ain áhkut ja ádját, muoŧát, goaskkit, siesát, čeažit, eagit, ednot, oambealet ja vilbealet váhnemiid lassin.
Saamelaiskulttuuri on sukukeskeinen kulttuuri ja saamelaismääritelmä ilmentää tätä yhteisöllistä sidosta.
Sámi kultuvra lea ain sohkaguovdasaš kultuvra ja sápmelašmeroštallan čájeha ja dovddaha dán searvvušlaš čanastaga.
Saamelaiskulttuurin säilyminen edellyttää myös sosiaalisen järjestelmämme säilymistä.
Sámi kultuvrra seailun gáibida maid sosiála vuogádahkámet seailuma.
Saamelainen sukulaisuusterminologia, jossa erotetaan vanhempien sisarukset omilla termeillään ja tunnistetaan viisi eri sukupolvea ilmentää tätä sukuyhteyttä ja sosiaalista järjestelmää.
Sámi sohkavuohtaterminologiija, mas sirrejuvvojit váhnemat oappážat sierra dearpmaiguin ja dovdojuvvojit vihtta buolvva čájeha dán sohkagullevašvuođa ja sosiála vuogádaga.
Minä ja suurin osa saamelaisista on oppinut saamelaiskulttuurin, siihen liittyviä perinteitä, kielen ja elinkeinoja sukuyhteisössä - jokainen sukulainen on opettanut erityisesti niitä taitoja ja tietoja, jotka he hallitsevat parhaiten.
Mun ja eatnasat sápmelaččain leat oahppan sámi kultuvrra, dan árbevieruid, giela ja ealáhusaid sohkaservošis – juohke fuolki lea oahpahan earenoamážit daid máhtuid ja dieđuid, maid sii máhttet buoremusat.
Sukuyhteisö on suomenkielisessä hieman vieras käsite, ja se jos mikä, voi aiheuttaa hämmennystä.
Sohkasearvvuš lea suomagielas veaháš amas doaba, ja dat jos mii, sáhttá dagahit moivvi.
Saamelaiskulttuurissa käsite on mitä luonnollisin.
Sámi kultuvrras doaba lea nu lunddolaš go juo sáhttá.
On tärkeää, että työryhmän ehdotuksista keskustellaan saamelaisyhteisössä ja saamelaisjärjestöt olisivat aktiivisia asiassa.
Livččii dehálaš, ahte bargojoavkku evttohusain ságastallojuvvo sámi servošis ja sámi searvvit livčče aktiivvalaččat áššis.
Toivon kuitenkin keskusteluun osallistuvien muistavan sen, että vaikka työryhmän ehdotus on kompromissi, se kuitenkin kehittää merkittävästi saamelaisten asemaa.
Sávan goitge ságastallamii oassálastiid muitit dan, ahte vaikko bargojoavkku evttohus lea kompromissa, de dat goitge buorida mearkkašahtti ládje sápmelaččaid sajádaga.
Lain jatkovalmistelussa on vaikea odottaa mietintöön parannuksia ja painetta voi tulla joistakin ministeriöistä, saamelaisten kotiseutualueen kunnista ja saamelaisten oikeuksia vastustavilta tahoilta heikentää merkittävästi nykyistä esitystä erityisesti yhteistoimintavelvoitetta ja saamelaismääritelmää.
Lága joatkkaválmmaštallamis lea váttis vuordit smiehttamuššii buorádusaid ja deaddu sáhttá boahtit ministeriijain, sámi ruovttuguovllu suohkaniin ja sámiid rivttiid vuostálastiin heajudit mearkkašahtti ládje dáláš evttohusa, earenoamážit ovttabargangeatnegasvuođa ja sápmelašmeroštallama.
Jotta esitys voi edetä, se tarvitsee saamelaisyhteisöltä vahvan tuen ja yhteen hiileen puhaltamista.
Vai evttohus sáhttá mannat ovddos, de dat dárbbaha sámi servoša nanu doarjaga ja ovtta áššui bossuma.