kokouksia-lausuntoja-palavereja.html.xml

Kokouksia, lausuntoja, palavereja	Čoakkámat, cealkámušat, palaverat
Viime viikon perjantaina palasin Bonnista Suomeen.	Mannan vahku bearjadaga máhccen Bonnis Supmii.
YK:n biodiversiteettisopimuksen yhdeksännen osapuolikokouksen syvällisen tarkastelun kohteena olivat pääasiassa maatalouden biodiversiteetti, metsien monimuotoisuus, tulokaslajit, ekosysteemilähestymistapa, kansainvälinen kasviensuojelustrategia ja sopimuksen strategisen suunnitelman toteutus ja tavoitteet vuodelle 2010.	ON:a biodiversiteahttasoahpamuša ovccát oassebeallečoakkáma vuđolaš geahčadeami čuozáhahkan ledje eanasin eanandoalu biodiversiteahtta, vuvddiid máŋggabeallásašvuohta, ođđašlájat, ekosystemalaš lahkonanvuohki, riikkaidgaskasaš šattuidsuodjalanstrategiija ja soahpamuša strategalaš plánema olláhuhttin ja ulbmilat jahkái 2010.
Bonnin kokouksessa oli Suomen delegaatiossa 15 edustajaa, joista moni edusti erilaisia etujärjestöjä.	Bonn-čoakkámis ledje Suoma sáttagottis 15 ovddasteaddji, geaid máŋggas ovddaste sierralágán ávkegozihanorganisašuvnnaid.
Suomen valtuuskunta piti päivittäin delegaatiokokouksia, joissa käsiteltiin kokouksissa käsiteltäviä asioita ja tulevien päivien ohjelmaa.	Suoma sáttagoddi doalai máŋgii beaivvis sáttagoddečoakkámiid, main ledje ovdan beaivvi gieđahallanvuloš áššit ja lagaš beivviid prográmma.
Toimitin delegaation käyttöön 8j-pykälää käsittelevän taustamuistion, jossa kerroin näkemyksiäni saamelaisten kannalta.	Doaimmahin sáttagotti atnui 8j-paragráfa duogášmuittuhančállosa, mas muitalin iežan oainnuin sápmelaččaid dáfus.
Bonnin kokouksessa hyväksyttiin suosituksia liittyen alkuperäiskansoja koskettavaan 8j-pykälään.	Bonn-čoakkámis dohkkehuvvoje ávžžuhusat 8j-paragráfii, mat laktáse álgoálbmogiidda.
Kokouksissa sain kuulla, että 8j-pykälää oli ehdotettu poistettavaksi kokonaan ja rahoitus ehdotettiin lopetettavaksi 8j:hin liittyvistä toiminnoista ja projekteista.	Čoakkámis bessen gullat, ahte 8j-paragráfa lei evttohuvvon sihkkojuvvot ollásii ja maiddái ruhtadeapmi lei evttohuvvon loahpahuvvot 8j-doaimmain ja fidnuin.
Suomen valtion delegaation neuvottelijat puolustivat vakavasti pykälää ja sen rahoituksen jatkamista.	Suoma stáhta sáttagotti ráđđádallit bealušte duođalaččat paragráfa ja dan ruhtadeami joatkima.
Onneksi kokous päätti, että 8j-pykälä ja sen rahoitus säilyy ja kokous tekee suosituksia koskien pykälä soveltamista.	Lihkus čoakkán mearridii, ahte 8j-paragráfa ja dan ruhtadeapmi seailu ja čoakkán ráhkada ávžžuhusaid paragráfa guoskadeamis.
Kokous totesi ja suositteli, että metsien biodiversiteetin suojelutyössä ja suojeluohjelmien soveltamisessa on taattava alkuperäiskansayhteisön täysi osallistuminen ja lisäksi tulisi ottaa huomioon YK:n alkuperäiskansajulistus.	Čoakkán gávnnahii ja ávžžuhii, ahte vuvddiid biodiversiteahta suodjalanbarggus ja suodjalanbargguid heiveheamis galgá dáhkiduvvot álgoálbmoservoša dievas oassálastin ja dasa lassin galggalii váldojuvvot vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštus.
Kokous totesi huolenaiheensa alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilymisen tulevaisuutta kohtaan.	Čoakkán celkkii fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu seailuma boahtteáiggi ektui.
Euroopan Unioni esitti erityisen huolenaiheensa ilmastomuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansakulttuureihin erityisesti arktisella alueella ja tämä kirjattiin myös kokouksen suosituksiin.	Eurohpa uniovdna buvttii ovdan fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dálkkádatnuppástusa váikkuhusain álgoálbmotkultuvrraide earenoamážit árktalaš guovlluin ja dát maid girjejuvvui čoakkáma ávžžuhusaide.
Tämän viikon maanantaina oli Saamelaiskäräjien yleiskokous.	Dán vahku mánnodaga lei Sámedikki dievasčoakkán.
Kokous venyi aamusta pikkutunneille, eikä kaikkia asialistalla olleita asioita saatu edes käsiteltyä.	Čoakkán bisttii iđida rájes gitta gaskija rádjái, eaige buot áššelisttu áššit háhppehuvvon oba gieđahallojuvvotge.
Kokous hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen, tämän vuoden budjetin, pitemmän aikavälin budjettiesityksen v. 2009-2011, saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman sekä valitsi Saamelaiskäräjille lakimiessihteeriksi varatuomari, oikeustieteiden kandidaatti Aimo Guttormin Utsjoelta.	Čoakkán dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami, dán jagi bušeahta, guhkit áigegaskka bušeahta jagiide 2009 – 2011, sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmma sihke válljii Sámedikki láhkačállin várreduopmár, vuoigatvuohtadiehtagiid kandidáhtta Aimo Guttorma Ohcejogas.
Saamelaiskäräjien hallitus oli ehdottanut yleiskokoukselle käräjien työjärjestyksen muutosta, jossa ehdotettiin mm. kyselytunnin perustamista yleiskokouksen yhteyteen.	Sámedikki stivra lei evttohan dievasčoakkámii dikki bargoortnega rievdadeami, mas evttohuvvui ee. gažadandiibmu dievasčoakkáma ollái.
Valitettavasti työjärjestysasiaa ei ehditty käsitellä kokouksessa, mutta kokous osoitti mitä suurimmassa määrin tällaisen hallituksen kyselytunnin perustamiselle olevan suurta tarvetta.	Dađi bahábut bargoortnetášši ii ollejuvvon gieđahallojuvvot čoakkámis, muhto čoakkáma guhkkodat čájehii oba čielgasit dákkár stivrra gažadandiimmu vuođđudeapmái leat stuora dárbbu.
Tiistaina olin Helsingissä neuvotteluissa työ- ja elinkeinoministeriössä hallituksen esityksestä laiksi ulkorajayhteistyöksi ja samasta asiasta kuultavana hallintovaliokunnassa.	Disdaga ledjen Helssegis ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđehusa evttohusas olgorádjeovttasbargolágas ja dán seamma áššis mu gulle hálddahusváljagottis.
Lakiehdotus käsittelee kansainvälisten EU-projektien rahoitusta ja hallinnointia, pääasiassa niitä hankkeita, jotka korvaavat Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutetut naapuruusohjelmat, pääasiassa ns. Kolarctic-hankkeet.	Láhkaevttohus gieđahallá riikkaidgaskasaš EU-fidnuid ruhtadeami ja hálddašeami, eanas daid fidnuid, mat buhttejit Suoma ja Ruošša rádjeguovlluin olláhuhtton ránnávuohtaprográmmaid, váldoáššis nd.. Kolarctic-fidnuid.
Tähän lakiesitykseen ei kuulu erityisesti saamelaisia koskettava Interreg Sápmi-hankeohjelma.	Dán láhkaevttohussii ii gusto earenoamážit sápmelaččaid guoskadeaddji Interreg Sápmi-fidnoprográmma.
Kuulemistilaisuudessa toin esille TEM:in käytyjen neuvottelujen perusteella, että Saamelaiskäräjillä tulisi olla edustus seurantatyöryhmässä, jolla on merkittävin rooli rahoitettavien hankkeiden valinnassa.	Gullandilálašvuođas bukten ovdan TEM:is mannojun ráđđádallamiid vuođul, ahte Sámedikkis galggalii leat ovddastus čuovvunbargojoavkkus, mas lea mearkkašahttimus rolla fidnuid válljemis.
Ilmaisin myös tarvetta ns. tekniselle tuelle, jonka perusteella olisi mahdollista saada saamelaiskäräjille esittelijä valmistelemaan hankkeita.	Dovddahin maid dárbbu ng. teknihkalaš doarjagii, man vuođul sáhtálii oažžut sámediggái áššegieđahalli válbmet fidnuid.
Kiinnitin valiokunnan huomiota myös saamen kielilakiin ja sen huomioimiseen rahoitusohjelmien julkaisuissa ja toiminnassa.	Giddejin váljagotti fuomášumi maid sámi giellaláhkii ja dan vuhtii váldimii ruhtadanprográmmaid publikašuvnnain ja doaimmas.
Samana iltapäivänä osallistuin vielä kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen.	Seamma eahkesbeaivve oassálasten vel suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtajana on työministeri Tarja Cronberg ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri Paula Lehtomäki.	Suvdilis gárganeami doaibmagotti ságadoallin lea bargoministtar Tarja Cronberg ja várreságadoallin birasministtar Paula Lehtomäki.
Jäseniä toimikunnassa on puheenjohtajiston lisäksi 43 yhteiskunnan eri aloilta.	Doaibmagottis leat ságadoalliguovtto lassin 43 lahtu servodaga sierra surggiin.
Toimin Saamelaiskäräjien edustajana toimikunnassa.	Lean Sámedikki ovddasteaddjin doaibmagottis.
Toimikunnan työn tavoitteena on liittää kestävän kehityksen tavoitteet osaksi kansallista politiikkaa ja hallintoa sekä edistää kestävästä kehityksestä käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja tutkimusta.	Doaibmagotti barggu ulbmilin lea laktit suvdilis gárganeami ulbmiliid álbmotlaš politihka ja hálddahusa oassin sihke ovddidit servodatlaš ságastallama ja dutkamuša suvdilis gárganeamis.
Tiistain kokouksessa käsiteltiin Suomen kehityspoliittista ohjelmaa ja kestävää kehitystä.	Disdaga čoakkámis gieđahallui Suoma gárgananpolitihkalaš prográmma ja suvdilis gárganeapmi.
7. kesäkuuta Vuontisjärvellä	Geassemánu 7. beaivve Vuottesjávrres
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet