kuulemisia-kokouksia-ja-lausuntoja.html.xml

Kuulemisia, kokouksia ja lausuntoja	Ságat, čoakkámat ja cealkámušat
Taas on hurahtanut aikaa viime blogipäivityksestä.	Dál lea fas golihan áigi go lean mannan háve čállán blogga.
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hyvin kiireisiä ja matkustamista on ollut paljon.	Maŋimus guokte vahku deaivvademiidisguin leat ravggahan mu hui olu iešguđet guvlui.
Viime viikolla toin Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen Norjan Saamelaiskäräjien avajaisiin.	Mannan vahku dolvon Suoma sámedikki dearvvuođagaid Norgga sámedikki rahpamii.
Tervehdyspuhe löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta.	Dearvvahansáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Norjasta lähdin kohti Saariselkää, jossa pidettiin Saamelaiskäräjien hallituksen kokous.	Norggas čavgejin Suoločielgái, gos dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán.
Asioita olikin kasaantunut, asialistalla oli kolmisenkymmentä asiakohtaa.	Áššit ledjenai čoggon, go áššelisttus ledje sulaid 30 sierra ášši.
Saamelaiskäräjät antoi mm. kannanottonsa valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon, jonka hallitus on antanut syyskuun alussa eduskunnalle mietintöä varten.	Sámediggi attii ee. cealkámušas stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái, man riikka ráđđehus lea addán čakčamánu álggus riikkabeivviide smiehttamuša várás.
Selonteossa Suomi on sitoutunut ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen, aloittamaan saamen kielen elvytysohjelman ja perustamaan ihmisoikeusinstituution eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen.	Čielggadeamis Suopma lea čatnasan ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma ja vuođđudit olmmošriekteinstitušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo kansliija oktavuhtii.
Olen kuitenkin huolissani tavoitteiden toteutumisesta, koska ensi vuoden valtion talousarvioon ei ole varattu näiden toteuttamiseen varoja.	Lean goitge fuolas ulbmiliid olláhuvvamis, daningo boahtte jagi stáhtabušehttii eai leat várrejuvvon ruđat dáidda bargguide.
Valtioneuvostolla ei ole varaa viivytellä, koska sillä on toimikautta jäljellä enää puolitoista vuotta.	Stáhtaráđis ii leat áigi ájahallat, daningo das lea doaibmaáigodat šat dušše bealnnot jagi.
Hankkeet on saatava ensi vuoden budjettiin.	Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami fidnut galget ožžojuvvot boahtte jagi bušehttii.
Vaadimme, että valtio varaa ensi vuoden budjettiin 120 000 euroa kielenelvytysohjelman aloittamiseen ja muuttaa opetusta ohjaavaa lainsäädäntöä siten, että saamen kielen ja – kielinen opetus tulee erityiskorvattavaksi valtion varoista koko maassa.	Gáibidit, ahte stáhta bidjá boahtte jagi bušehttii 120 000 euro sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheapmái ja rievdada oahpahuslága nu ahte sámegiela ja – gielalaš oahpahus šaddá gokčojuvvot stáhta sierraruhtademiin olles riikkas.
Annoimme myös kannanoton Metsähallituksen hallintomallin uudistukseen.	Sámediggi manná skábmámánu loahpas fidnu stivrenjoavkku gullandilálašvuhtii.
Kannanotossa vaadimme, että saamelaisten kotiseutualueen osalta valtionhallinnassa olevaa maa- ja kiinteistöomaisuutta ei saa siirtää valtion erityisyhtiön hallintaan ja saamelaisten maaoikeuskysymyksen ollessa vielä ratkaisematta hallintomallin tulisi pysyä entisellään saamelaisten kotiseutualueella.	Cealkámušasteamet gáibideimmet, ahte sámi ruovttuguovllu stáhta hálddašan eanan- ja giddodatopmodaga ii oaččo sirdit stáhta spesiála- dehege sierrafitnodaga háldui ja go sámiid eananoamastangažaldat lea vel čoavddekeahttá hálddašanmálle galga bisuhuvvot ovddešlágánin sámiid ruovttuguovllus.
Edelleen vaadimme, että metsähallituksen hallintomallin valmistelussa tulee olla Saamelaiskäräjät aidosti mukana saamelaisten kotiseutualueen osalta.	Ja vel gáibideimmet, ahte meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođasteamis sámediggi galgá beassat leat eakti vuogi mielde válmmaštallame ášši mii guoská sámiid ruovttuguovllu oasi.
Metsähallituksen hallintomalliin liittyy myös Villi Pohjolan yhtiöittäminen.	Meahcceráđđehusa hálddašanmállii laktása maid Villi Pohjola rievdadanplána fitnodahkan.
Metsähallitus on esittänyt yhtiöittämistä kesäkuussa ja käyttöomaisuuden siirtämistä Villi Pohjolalle pitkien käyttöoikeussopimuksen kautta.	Meahcceráđđehus lea evttohan fitnodatmálle geassemánus ja geavahanopmodaga sirdima Villi Pohjolai guhkes geavahanriektesoahpamušaid mielde.
Esitys ei koske autio- ja varaustupia, vaan vuokrattavia tupia, joita on saamelaisten kotiseutualueella 11 erämaa-alueella ja vajaa 60 koko saamelaisten kotiseutualueella.	Evttohus ii guoskka ávdin- ja várrehusstobuid, muhto láigostobuid, mat sámiid ruovttuguovllu stáhta mehciin lea 11 ja váile 60 oba sámiid ruovttuguovllus.
Vaadimme, että käyttöoikeussopimuksia ei saa myöntää Villi Pohjolalle ja omaisuuden on säilyttävä Metsähallituksen luontopalveluilla ja käyttöoikeuksista sovittaisiin erämaa-alueella hoito- ja käyttösuunnitelmissa.	Gáibideimmet, ahte geavahanriektesoahpamušaid ii oaččo luobahit Villi Pohjolai ja ahte opmodat galgá seailut Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain ja geavahanrivttiin sohppojuvvole meahcceguovlluin nugo dikšun- ja geavahanplánaide čállojuvvo.
Lupamyynti tulisi myös siirtää luontopalveluille Villi Pohjolalta ja luontopalvelut jakaisivat lupamyyntikiintiöitä matkailuyrittäjille.	Lohpevuovdin galggalii maid sirdojuvvot Villi Pohjolas Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaide ja luonddubálvalusat juogále lohpevuovdindihtomeriid mátkedoaibmafitnodatolbmuide.
Kokous päätti kiireellisenä myös lausunnon antamisesta kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistukseen, jossa saamelaisten kotiseutualueen kunnille annettaisiin 3, 2 miljoonaa euroa saamelaisuuden perusteella.	Čoakkán mearridii hohpolaš áššin cealkámuša addimis suohkaniid stáhtaossodatortnega ođastusas, mas sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda addojuvvolii 3,2 miljovnna euro sápmelašvuođa vuođul.
Rahoitus olisi täysin korvamerkitsemätöntä eikä kukaan valvoisi käyttävätkö kunnat lisärahoitusta saamenkielisiin palveluihin.	Ruhtadeapmihan lea ollásit bealljemerkekeahttá iige oktage bearráigeahčale geavahitgo suohkanat lassiruhtadeami sámegiel bálvalusaide.
Vaadimme, että rahoitus tulee siirtää Saamelaiskäräjien kautta edelleen annettavaksi saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten ja – kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiseen.	Gáibideimmet, ahte ruhta galgá sirdojuvvot sámedikki bakte ovddos guvlui juhkkojuvvot sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegiel ja sámi kultuvrra mield bálvalusaid ordnemii.
Saariselällä oli viime perjantaina saamelaisnuorten seminaari, jonne toin Saamelaiskäräjien tervehdyksen.	Suoločielggis lei mannan bearjadaga sámi nuoraid seminára ja bukten dohko sámedikki dearvvuođagaid.
Tervehdys löytyy lähipäivinä Saamelaiskäräjien kotisivuilta.	Dearvvahus gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.
Tilaisuuden avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.	Dilálašvuođa rabai kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallin.
Ministeri lupasi rahoitusta nuortenelimen toimintaan saamelaiskäräjien yhteyteen.	Ministtar lohpádalai ruhtadeami nuoraidorgána doibmii sámedikki ollái.
Ministeri jakoi myös yhdessä saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtajan kanssa saamelaiskäräjien kulttuuripalkinnon rock-yhtye SomBylle.	Ministtar jugii maid ovttas sámedikki kulturlávdegotti ságadolliin sámedikki kulturbálkkašumi rock-joavku SomByi.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta jäädä kuuntelemaan mielenkiintoista seminaaria pidempään, vaan siirryimme ministerin kanssa kahdenkeskiseen neuvotteluun, jossa kerroin saamelaiskäräjien huolet ja pyysin ministeriltä apua niiden ratkaisemiseksi.	Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit miellagiddevaš seminára guhkit, muhto vulggiime ministariin doallat guovtti gaskka ságastallanbotta. Muitalin ministtarii sámedikki fuolaid ja bivden ministaris veahki daid čoavdimii.
Sen jälkeen lähdimme ministerin kanssa Inaria kohti ja erityisesti tutustumaan saamelaismuseo Siidaan.	Dan maŋŋel vuoddjáime ministariin Anárii ja earenoamážit oahpásnuvvat Sámi musea Siidii.
Tällä viikolla olin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kuultavana arktisesta politiikasta.	Dán vahku ledjen riikkabeivviid olgoaáššiidválljagotti gullamis árktalaš politihkas.
Tästä kerron enemmän muissa blogeissani.	Das ja eará áigeguovdilis áššiin muitalan čuovvovaš bloggastan.
Lähden ensi viikolla Kanadaan kansainväliseen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n kokoukseen.	Vuolggán boahtte vahku Kanadai riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) čoakkámii.
Kerron kokouksesta tarkemmin seuraavassa blogissani.	Muitalan čoakkámis dárkileappot čuovvovaš bloggas.
Olen kokousta varten tutustunut ilmastonmuutosta käsitteleviin tutkimuksiin, koska ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat toisiinsa liittyviä kysymyksiä.	Čoakkáma várás lean oahpásnuvvan dutkamušaide, mat gieđahallet dálkkádatnuppástusa, daningo dálkkádatrievdan ja biodiversiteahtta laktáseaba nubbi nubbái.
Luin juuri biologien Liv Vorsin ja Mark Boycen tutkimuksen (Global declines of reindeer and caribou) ilmastonmuutoksen vaikutuksista poroihin ja karibuihin.	Lohken jur easka biologaguovtto Liv Vorsa ja Mark Boyce dutkamuša (Global declines of reindeer and caribou) dálkkádatrievdama váikkuhusain bohccuide ja karibuidda.
Tutkimuksen mukaan poro- ja karibu kannat laskevat kaikkialla, tutkitusta 40 alueesta vain kahdeksalla alueella on ollut poromäärien kasvua.	Dutkamuša mielde boazo- ja karibunálit unnot juohke sajes, dutkojuvvon 40 guovllus dušše gávcci guovllus boazomearit leat sturron.
Viimeisten vuosikymmenien ajan kannat ovat laskeneet 60 %.	Maŋimus logijagiid áigge nálit leat unnon 60 %.
Syynä on ilmastonmuutos ja kilpailevat maankäyttömuodot.	Dan sivvan leat dálkkádatrievdan ja gilvaleaddji eanangeavahanvuogit.
Tutkimuksen mukaan kannat ovat laskeneet erityisesti villien porojen osalta ja myös Suomen porokantojen osalta.	Dutkamuša mielde nálit leat unnon earenoamážit gottiid dáfus ja maiddái Suoma boazonáliid dáfus.
Tämä on hälyyttävä uutinen, koska se osoittaa kehitystrendiä ja tulee tuomaan vaikutuksia arktisen alueen alkuperäiskansojen kulttuuriin ja elinkeinoihin.	Dát lea suorggahahtti ođas, daningo dat čájeha gárganeami treandda ja dat boahtá buktit váikkuhusaid árktalaš guovllu álgoálbmogiid kultuvrii ja ealáhusaide.
Suomessa ollaan huolissaan nyt ylisuurista poroeloista.	Suomas leat dál fuolas liiggás stuora boazomeriin ja ealuin.
Voikin olla niin, että muutaman kymmenen vuoden päästä huoli Suomessa kohdistuukin kutistuviin poroeloihin.	Sáhttá goit leat nu ahte muhtin logijagi geahčen fuollan leanai dat go ealut unnot ah unnot eaige šat ahtanuša.
Ainakaan mitään perusteita poromäärien pienentämiselle ei ole Suomen saamelaisten kotiseutualueella tässä tilanteessa.	Aŋkke mihkkege ákkaid boazomeriid unnideapmái ii leat Suoma sámiid ruovttuguovllus dán dilis.
Biologien tutkimustulos on merkittävä ja surullinen ja se vaatii reagointia erityisesti arktisessa neuvostossa, saamelaiskäräjillä ja Suomessa.	Biologaguovtto dutkanboađus lea mearkkašahtti ja morašlaš ja dat gáibida reagerema earenoamážit árktalaš ráđis, sámedikkis ja Suomas.
Toivon, että Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa päästään merkittäviin päästörajoituksiin ja alkuperäiskansojen ja saarivaltioiden viesti otetaan huomioon.	Sávan, ahte Köbenhavnna dálkkádatráđđádallamat buktet mearkkašahtti bázahusráddjemiid ja ahte álgoálbmogiid ja suolostáhtaid buktin signála valdojuvvo vuhtii ja duođas.