lomaltapaluu-terveiset.html.xml

sunnuntaina 23. elokuuta 2009 Vuosttaš vahkku luomu maŋŋel Kesäloma sujui nopeasti enkä lupauksistani huolimatta ehtinyt blogiani päivittää. Geasseluopmu manai jođánit inge lohpádusainan fuolakeahttá geargan beivet bloggan. Aloitin työt tiistaina ja töitä olikin kasautunut paljon. Álggahin barggu disdaga ja barggut ledjenai čoggon vaikko man eatnat. Alkuviikko kului puheiden valmistelussa, torstaina osallistuin kahteen seminaariin. Álgovahkku manai ovdaságaid válmmaštallamis, duorastaga oassálasten guovtti seminárii. Ensimmäinen seminaari oli moninaisuuspäivän seminaari Inarissa, jota kunnioittivat läsnäolollaan työministeri Anni Sinnemäki sekä vähemmistö-, lapsiasian- ja tasa-arvovaltuutetut sekä apulaisoikeuskansleri. Vuosttaš seminára lei máŋggalágánvuohtabeaivvi seminára Anáris, masa oassálaste ee. bargoministtar Anni Sinnemäki, veahádat-, mánáid- ja dásseárvoáittardeaddjit sihke veahkkevuoigatvuohtakánsler. Pidin seminaarissa päätöspuheen, jossa käsittelin saamelaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. Dollen semináras loahpahansáhkavuoru, mas gieđahallen sápmelaččaid ovttaveardásašvuođá olláhuvvama. Minulla oli myös lyhyt audienssi työministeri Anni Sinnemäen kanssa päivän kuluessa ja keskustelimme erityisesti jäissä olevasta saamelaisten kansallisen ratkaisun kysymyksestä ja Saamelaiskäräjien aloitteesta ympäristöasian esittelijän viran perustamiseksi. Mus lei maid beaivvi mielde oanehis audieansa bargoministtar Anni Sinnemäkiin ja ságastalaime earenoamážit bisánan sámi álbmotlaš čovdosa gažaldagas ja Sámedikki álgagis biras- ja ealáhusáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis. Illalla Inarissa järjestettiin seminaari, jossa käsiteltiin usealta eri näkökulmalta saamelaiskohteen saamista Unescon maailmaperintökohteeksi. Seamma eahkeda Anáris lágiduvvui seminára, mas gieđahallui máŋgga geahččanguovllus ng. Sámi čuozáhaga oažžun Unesco máilmmi árbevierročuozáhahkan. Ukonsaarta on esitetty 1990-luvulta lähtien maailmanperintökohteeksi mutta Ukonsaari ei ole itsessään koettu olevan riittävän arvokas maailmanperintökohdeluetteloon. Áddjásuolu (Äijih-sualui) lea evttohuvvon 1990-logu rájes máimmi árbevierročuozáhatlogahallamii. Seminaarissa keskusteltiin erilaisista vaihtoehdoista joita voitaisiin esittää saamelaiseksi maailmanperintökohteeksi. Semináraságastallamis bohte ovdan sierra molssaeavttut, mat sáhtále evttohuvvot sámi árbevierročuozáhahkan. Nykyisin esimerkiksi Ruotsin saamelaisalueella oleva Lapponia kansallispuisto on kokonaisuudessaan saamelaiskulttuurin maailmanperintökohteena luettelossa. Dálá áigge omd. Ruoŧa Sámis Lapponia álbmotmeahcci ollislažžan lea sámi kultuvrra vuođul máilmmi árbevierročuozáhahkan logahallamis. Norjassa saamelaista maailmanperintökohdetta ei ole, esihistoriallisena kohteena on kylläkin Altan kalliopiirroksien alue. Norggas sámi máilmmi árbevierročuozáhat ii gávdno, ovdahistorjjálaš čuozáhahkan gal lea Álaheaju báktesárgosiid guovlu Jiepmaluovttas. Kummatkin seminaarissa pitämäni puheet löytyvät Saamelaiskäräjien kotisivuilta. Goabbánai mu seminárain doallan ovdasáhka gávdno Sámedikki ruovttusiidduin. Kesällä uutisissa on ollut Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetusluonnos riistaeläimien ohjeellisista arvoista, jotka ohjaavat tuomioistuimia metsästysrikosten korvausten määrittelyssä. Geasset lea leamaš ođđasiin Eanan- ja meahccedoalloministeriija evttohan ásahushámus fuođđoelliid rávaárvvuin, mat stivrejit duopmostuoluid meahcastanrihkkumušaid buhtadusaid meroštallamis. Asia on myös Saamelaiskäräjillä lausunnolla. Ášši lea maid Sámedikkis cealkinládje. Ministeriö ehdottaa esimerkiksi ahman arvoa korotettavaksi lähes kymmenkertaiseksi aina 16 500 euroon asti. Ministeriija evttoha omd. geatkki árvvu loktejuvvot measta logegeardásažžan gitta 16 500 euro rádjái. Karhun arvo nousisi 1680 eurosta enimmillään 15 500 euroon ja susi 1680 eurosta 9100 euroon. Guovžža árvu loktanivččii 1680 euro rájes eanemusat gitta 15 500 euro rádjái ja gumpe 1680 euro rájes gitta 9100 euro rádjái. Korvaustason nousu on kohtuuton, ja jos korvaustaso pysyisi näin suurena, se tarkottaisi että metsästyslain rikkomisesta johdetun rangaistuksen lisäksi myös korvaus olisi rangaistus. Buhtadusdási loktaneapmi lea govttoheapmi. Jos buhtadusdássi bisolii ná stuorisin, de dat dárkkuhivččii, ahte meahcástanlága rihkkumis čuvvon ráŋggaštusa lassin maid buhtadus livččii ráŋggaštus. Oikeusjärjestelmäämme eivät kuulu kaksinkertaiset rangaistukset. Min riektevuogádahkii eai gula guovttegeardásaš ráŋggaštusat. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta kyseessä on hyvin ongelmallinen lainsäädäntöuudistus, joka koskettaa ennen kaikkea poronhoitajia. Vuođđorivttiid olláhuvvama dáfus jearaldagas lea hui problemáhtalaš láhkaásahanođastus, mii guoskkaha earenoamážit boazodolliid. Uhanalaisia eläimiä tulee suojella, mutta ei kohtuuttomuuksin. Uhkivuloš eallit galget suodjaluvvot, muhto eai govttoheamit. Rikoslain nojalla myös muista rikoksista annetaan korvauksia ja niiden tulisi olla lainsäädännöllisesti tasapuolisessa suhteessa korvaustasoon. Rihkuslága vuođul maiddái eará rihkkosiin addojuvvojit buhtadusat ja dat galggale leat láhkaásaheami dáfus dássebeallásaččat buhtadusdási ektui. Esitys on huonosti harkittu ja korvaustasoa tulee alentaa kohtuulliseksi siten, että korvaus ei ole rangaistus rangaistuksen päälle. Evttohus lea hejot árvvoštallojuvvon ja buhtadusdássi galgá vuoliduvvot govttolažžan nu ahte buhtadus ii leat ráŋggaštus ráŋggaštusa nala. Metsästysrikokset eivät ole aina yksiselitteisiä, koska petoeläinten tappaamiseen voi liittyä itsepuolustus, omaisuuden suojelu ja lupakiintiöiden täyttyminen. Meahcástanrihkkosat eai leat ovttačilggolaččat, daningo beađuid goddimii sáhttá laktásit iešbealusteapmi, opmodaga suodjaleapmi ja lohpemeriid dievvan. Ensi viikko kuluu kokouksissa. Boahtte vahkku manna čoakkámiin. Kuun lopussa on iso pino lausuntoja annettavana, joihin tutustumiseen menee koko viikko. Mánu loahpas leat maid stuora latna cealkámušat addinládje, maidda oahpásnuvvamii goliha oba vahkku. Maanantaina Kiirunassa on Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksen kokous ja tiistaina tuon Suomen saamelaiskäräjien tervehdyksen Ruotsin Saamelaiskäräjien avajaisiin. Mánnodaga Gironis lea Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán ja disdaga seamma báikkis lea Ruoŧa sámedikki čuovvovaš válgaáigodaga virggálaš rahpan, masa buvttán Suoma sámedikki dearvvahusa. Torstaina kokoontuu Saamelaiskäräjien hallitus ensimmäistä kertaa loman jälkeen. Duorastaga čoahkkana Sámedikki stivrra čoakkán vuosttaš geardde luomu maŋŋel. Perjantaina lähden kohti Sevettijärveä, jossa lauantaina vietetään Kolttasaamelaisten asuttamisen 60-vuotisjuhlia. Bearjadaga vuolggán Čeavetjávrái, gos dollojuvvo Nuortalaččaid oruiduhttima 60-jagi ávvudeapmi. Tähän tilaisuuteen osallistuu myös Tasavallan Presidentti. Dán dilálašvuhtii oassálastá maiddái Dásseválddi Presideanta. Tuon juhlallisuuksiin Saamelaiskäräjien tervehdyksen. Buvttán dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa. Vuontisjärvellä 23.09.2009 Vuottesjávrres 23.08.2009 Lähetä kommentti Juvvá lemet