monacon-unescon-kokouksesta.html.xml

Palasin eilen kotimaahaan Monacosta.	Máhccen ikte Monacos ruovttueatnamii.
Olin koko viikon Unescon asiantuntijaseminaarissa, jonka tehtävänä oli tarkastella ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä ja näihin liittyen tieteellisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja opetuksellisia haasteita.	Ledjen oba vahku Unesco áššedovdisemináras, man bargun lei suokkardallat dálkkádatrievdama ja suvdilis gárganeami ja dáidda gullevaš dieđalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja oahpahusa hástalusaid.
Seminaariin osallistui 42 osallistujaa 13 maasta.	Seminárii oassálastte 42 oassálasti 13 riikkas.
Edustajia oli kaikista arktisen neuvoston jäsenmaista.	Buot árktalaš ráđi lahttoriikkain ledje iežaset ovddasteaddjit.
Alkuperäiskansoja asuttavista maista kokousedustus oli Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjiltä, Inuiittien sirkumpolaarisesta neuvostosta ja Pohjois-Venäjän alkuperäiskansojen yhdistyksestä, RAIPON:ista.	Dain riikkain, gos eamiálbmogat orrot, ledje čoakkánoasseváldit Suoma ja Ruoŧa sámedikkis, Inuhkaid sirkumpolára ráđis ja Davvi-Ruošša eamiálbmogiid organisašuvnnas, RAIPON:is.
Seminaarin avasi Monacon prinssi Albert II, joka puheessaan piti hyvin tärkeänä tällaisen seminaarin järjestämistä.	Seminára rabai Monaco prinsa Albert II, gii ságastis anii hui dehálažžan dákkár seminára lágideami.
Hänen puheensa löytyy englanniksi oheisesta osoitteesta: http://www.palais.mc/monaco/x-net/internet-palais-princier/english/h.s.h.-prince-albert-ii/speeches/2009/march/unesco-experts-meeting.1422.html	Su sáhka gávdno eŋgelasgillii čuovvovaš čujuhusas: http://www.palais.mc/monaco/x-net/internet-palais-princier/english/h.s.h.-prince-albert-ii/speeches/2009/march/unesco-experts-meeting.1422.html
Prinssi Albert II toi puheessaan huolenaiheenaan esille ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisiin kansoihin ja tarpeen etsiä keinoja jotta heidän kulttuurinsa voi säilyä ja kehittyä.	Prinsa Albert II buvttii ovdan fuollanis dálkkádatnuppástusaid váikkuhusain árktalaš álbmogiidda ja dárbbu gávdnat vugiid vai sin kultuvrrat sáhttet seailut ja gárganit.
Puheessaan hän myös korosti, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat globaali ongelma – toimintamme vaikutukset ulottuvat kaikkialle.	Ságastis son maid deattuhii, ahte dálkkádatrievdan ja dan váikkuhusat leat globála buncarákkis – olbmuid doaimmaid váikkuhusat ollet juohke sadjái.
Osoituksena seminaarin tärkeydestä Monacon prinssi Albert II:lle oli se, että hän kustansi Monacon seminaarin osallistujien matkustus- ja majoituskulut.	Čujuhussan seminára dehálašvuođas Monaco prinsa Albert II:ii lei dat, ahte son goasttidii Monaco seminára oassálastiid mátke- ja orrungoluid.
Kokouksen alullepanija on ollut Unescon arktisten ja polaariasioiden hyväntahdon lähettiläs, professori Jean Malaurie.	Čoakkáma johtuibiddji lea leamaš Unesco árktalaš ja poláraáššiid buori dáhtu sáttaolmmoš, professor Jean Malaurie.
Hän on mittavan tieteellisen uransa aikana johtanut yli 30 tieteellistä tutkimusretkeä arktisella alueella.	Son lea viiddes dieđalaš barggustis áigge jođihan badjel 30 dieđalaš dutkanmátkki árktalaš guovlluin.
Hänen on erityisesti tutkinut Grönlannin inuiitteja ja tehnyt uraa uurtavaa työtä UNESCO:ssa ja tutkimuksissaan pohjoisten kulttuurien hyväksi.	Earenoamážit son lea dutkan Ruonaeatnama inuhkaid ja bargan bálggesčuolli barggu UNESCO:s ja dutkamušainis davvikultuvrraid buorrin.
Oli suuri ilo ja kunnia tavata hänet ja erityisesti työskennellä hänen kanssaan samassa työryhmässä kokouksen aikana.	Lei illu ja stuora gudni buorástahttit su ja ságastit suinna, ja earenoamážit bargat suinna seamma bargojoavkkus čoakkáma áigge.
Avajaispuheessaan hän käsitteli laajasti arktisia kansoja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia alkuperäiskansoihin.	Rahpanságastis son gieđahalai viidát árktalaš álbmogiid ja dálkkádatnuppástusaid váikkuhusaid eamiálbmogiidda.
Kokouksessa myös UNESCON pääjohtaja Koichiro Matsuura toi oman tervehdyksenä.	Čoakkámis maid UNESCO oaivehoavda Koichiro Matsuura buvttii iežas dearvvahusa.
Avajaispäivän jälkeen kokous jakaantui neljään työryhmään.	Rahpanbeaivve maŋŋel čoakkán juohkásii njealji bargojovkui.
Kokousedustajien tehtävänä oli ollut toimittaa etukäteen sivun tiivistelmä ja neljä ehdotusta suosituksiksi ja kokouspäätöksiksi.	Čoakkánovddasteaddjiid bargun lei leamaš doaimmahit ovddalgihtii siidosaš čoahkkáigeasu ja njeallje evttohusa ávžžuhussan ja čoakkánmearrádussan.
Osallistuin sirkumpolaarisia alkuperäiskansoja käsittelevän työryhmän työhön.	Oassálasten bargojoavkku bargui, mii gieđahalai sirkumpolára álgoálbmogiid.
Toin omassa puheessani esille ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisille alkuperäiskansoille ja tarvetta mahdollistaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden toteutumisen kansallisella tasolla ja kansainvälisissä elimissä.	Bukten iežan ságas ovdan dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja dárbui bargat álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa olláhuvvama ovdii našuvnnalaš dásis ja riikkaidgaskasaš orgánain.
Puhe suosituksineen löytyy kokonaisuudessaan englanniksi saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet-osiosta (Klemetti Näkkäläjärvi puhe 4.3.2009).	Sáhka ávžžuhusainis gávdno ollislažžan eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-siidduin (Klemetti Näkkäläjärvi puhe 4.3.2009).
Kokouksen pääasiallinen tehtävä oli antaa suosituksia UNESCO:lle ja UNESCON jäsenmaille.	Čoakkáma váldobargun lei addit ávžžuhusaid UNESCOi ja UNESCO lahttoriikkaide.
Työryhmät ja koko kokous keskustelivat keskiviikosta torstaihin työryhmien ehdotuksista.	Bargojoavkkut ja oba čoakkán ságastalle gaskavahkus duorastahkii bargojoavkkuid evttohusain.
Kokous teki yhteensä 64 suositusta, johon tulivat myös minun ehdottamiani suositukset mukaan.	Čoakkán barggai oktiibuot 64 ávžžuhusa, masa bohte maid mu evttohan ávžžuhusat mielde.
Voin olla siis iloinen ja tyytyväinen kokouspäätöksistä.	Sáhtán leat buriin mielain ja duhtavaš čoakkánmearrádusain.
Kokous mm. kehotti UNESCOn jäsenvaltioita ratifioimaan ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista sekä sopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta.	Čoakkán ee. evttohii UNESCO lahttoriikkaid ratifiseret ILO 169-soahpamuša álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid vuoigatvuođain sihke soahpamuša immateriála kulturárbbi suodjaleamis.
Kokous kehotti myös kehittämään yliopistokoulutusta alkuperäiskansojen perinteisille asuma-alueille sekä luomaan alkuperäiskansatutkijoille tutkijakouluohjelmia.	Čoakkán ávžžuhii maid gárgehit universiteahttaskuvlejumi álgoálbmogiid árbevirolaš orrunguovlluide sihke luovvat álgoálbmotdutkiide dutkiskuvlenprográmmaid.
Kokous kehotti eri tahoja varmistamaan, että alkuperäiskansojen edustujat otetaan täysmääräisesti ja tuloksellisesti mukaan ilmastonmuutosneuvotteluihin.	Čoakkán ávžžuhii sierra oassebeliid sihkkarastit, ahte álgoálbmogiid ovddasteaddjit váldojuvvojit dievasmearálaččat ja boađuslaččat mielde dálkkádatrievdama ráđđádallamiidda.
Tämä kohta on hyvin ajankohtainen, koska marras-joulukuussa Kööpenhaminassa neuvotellaan uudesta YK:n ilmastosopimuksesta.	Dát čuokkis lea hui áigeguovdil, daningo skábma-juovlamánu Köbenhámmanis ráđđádallojuvvo ođđa ON:a dálkkádatsoahpamušas.
Tärkeälle sijalle kokoussuosituksissa nousivat myös alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden turvaaminen sekä kansallisilla että kansainvälisellä tasolla.	Dehálaš sadjái čoakkánávžžuhusain čuožžilii maid álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dorvvasteapmi sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.
Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeä suositus sirkumpolaaristen alkuperäiskansojen työryhmän perustamiseksi, jonka tehtävänä olisi sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen että aineettoman kulttuuriperinnön suojelun strategian laatiminen.	Persovnnalaččat munnje lei dehálaš ávžžuhus sirkumpolára álgoálbmogiid bargojoavkku vuođđudeami várás, man bargun livččii sihke dálkkádatrivdamii vuogáiduvvan ja immateriála kulturárbbi suodjaleami strategiija ráhkadeapmi.
Kokouksen suositukset tulevat löytymään saamelaiskäräjien kotisivuilta kun saan kokouspäätökset sähköisessä muodossa.	Čoakkánávžžuhusat bohtet gávdnot sámedikki ruovttusiidduin go oaččun čoakkánmearrádusaid elektrovnnalaš hámis alccesan.
Tulen viemään UNESCOn kokouksen suositukset tiedoksi saamelaiskäräjien elimille ja myöskin Suomen valtiolle, erityisesti biodiversiteettityöryhmälle.	Doalvvun UNESCO čoakkáma ávžžuhusaid diehtun sámedikki orgánaide ja maiddái Suoma stáhtii ja earenoamážit bidiversiteahttabargojovkui.
Kokouksessa keskusteltiin paljon Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksesta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuodelta 2003.	Čoakkámis ságastallojuvvui olu jagi 2003 Ovttastuvvan Našuvnnaid soahpamušas immateriála kulturárbbi suodjaleamis.
Sopimuksen on ratifioinut arktisen neuvoston jäsenmaista vain kaksi, Norja ja Islanti.	Soahpamuša leaba ratifiseren árktalaš ráđi lahttoriikkain dušše guokte, Norga ja Islánda.
Suomi ei ole ratifioinut sopimusta.	Suopma ii leat ratifiseren soahpamuša.
Sopimus käsittelee mm. tapoja, ilmauksia, tietoja, taitoja ja kulttuurin esineistöjä jotka kulttuurin jäsenet pitävät omana kulttuurisena perintönään.	Soahpamuš gieđahallá ee. vieruid, dajaldagaid, dieđuid, máhtuid ja kultuvrra diŋggaid, maid kultuvrra oasálaččat atnet iežaset kultuvrralaš árbevierrun.
Sopimus suojaa mm. suullista perinnettä ja kieltä, esittävää taidetta, sosiaalisia tapoja ja rituaaleja, luontoon liittyvää tietämystä ja käsityötaitoa.	Soahpamuš suddje ee. njálmmálaš árbevieruid ja giela, dáidaga, sosiála vieruid ja rituálaid, luonddudieđu ja giehtaduodjemáhtu.
Alkuperäiskansoille sopimus on tärkeä.	Álgoálbmogiidda soahpamuš lea dehálaš.
Tulenkin esittämään meidän asiantuntijalautakunnallemme, kulttuurilautakunnalle, aloitteen valmistelemista sopimuksen ratifioimiseksi.	Boađánnai ovddidit min áššedovdilávdegoddái, kulturlávdegoddái, ahte dat válmmaštallá álgaga soahpamuša ratifiserema várás.
Ensi viikolla ohjelmassa on tiistaina saamelaiskäräjien yleiskokous, keskiviikkona neuvottelut Utsjoen kunnassa ja perjantaina saamelaiskäräjät neuvottelee Lapin liitossa Kemi-Ounasjoen tulvasuojelusta ja maakuntasuunnitelmasta.	Boahtte vahku prográmmas lea disdaga sámedikki dievasčoakkán, gaskavahkko ráđđádallamat Ohcejoga gielddas ja bearjadaga sámediggi ráđđádallá Lappi lihtus Giema-Ovnnesjoga dulvesuodjaleamis ja eanangoddeplánas.
Lähetä kommentti	Juvvá Lemet