ounasjokilakiin-ei-saa-koskea.html.xml

Ounasjokilakiin ei saa koskea !	Ovnnesjohkalága ii oaččo duohtadit !
Julkisuudessa on ollut esillä Suomen Energiateollisuus ry:n tavoite, että Ounasjokilaki olisi avattava ja vesistö olisi valjastettava sähköntuotantoon.	Almmolaččat lea leamaš ovdan Suoma Energiijaindustriija ro.:a dáhttu, ahte Ovnnesjohkaláhka galggalii rahppojuvvot ja čázádat galggalii buođđuduvvot elrávdnjebuvttadeapmái.
On järkyttävää, että ilmastonmuutosta ja uusiutuvan energian käytön lisäämisvelvoitteita väärinkäytetään tällä tavoin.	Lean hirpmástuvvan, ahte dálkkádatnuppástus ja ođasnuvvi energiija atnima lasihangeatnegasvuohta boastutgeavahuvvo dáinna lágiin.
Vaikuttaa siltä, että energiateollisuus yrittää luistaa päästövelvoitteistaan vetoamalla vesistöjen suojelulakeihin.	Orru leame nu, ahte energiijaindustriija geahččala mokkirdit dálkkádatsoahpamuša geatnegasvuođainis.
Ounasjokilakia ei tule missään nimessä avata, ja onneksi perustuslain säätämisjärjestys takaa sen, ettei lakia hevin muuteta.	Ovnnesjohkaláhka ii mange dáfus sáhte rahppojuvvot, ja lihkus vuođđolága ásahanortnet dáhkida dan, ahte láhka ii beare álkit rievdaduvvo.
Mutta Energiateollisuus ilmeisesti haluaa pitää keskustelua voimassa, turruttaa ihmiset uskomaan erityislain avaamisen tarpeeseen ja tehdä valmiit suunnitelmat sitä varten, että seuraavat hallitukset olisivat myötämielisiä vesiensuojelulain avaamiselle.	Muhto Energiijaindustriija almmatge háliida doallat ságastallama jođus, dájuha olbmuid jáhkkit sierralágán rahpama dárbui ja válmmašta gárvves plánaid dan várás, ahte čuovvovaš ráđđehusat livčče miehtemielalaččat čáhcesuodjalanlága rahpamii.
Näin teollisuus voi ryhtyä nopeisiin toimiin.	Dáinna lágiin industriija sáhttá riepmat jođánis doaibmabijuide.
Tämä on aito pelko, ja tällaisen vaihtoehdon toteutuminen tulee estää.	Dát lea duohta ballu, ja dákkár molssaeavttu ollašuvvan galgá caggojuvvot.
Saamelaiskäräjät ei tule ikinä hyväksymään Ounasjokilain avaamista ja tulee vastustamaan sitä kaikin mahdollisin tavoin.	Sámediggi ii boađe agibeaivve dohkkehit Ovnnesjogalága rahpama ja boahtá vuostálastit dan buot vejolaš vugiid mielde.
Ounasjoen valjastamista ajettiin 1970-1980-luvun vaihteessa.	Ovnnesjoga buođđudeami geahččale vuodjit 1970-1980-logu molsašuddamis.
Enontekiön kunta halusi rakentaa Ounasjoen latvavesille pienvoimalan, keskelle Jauristunturin porosaamelaisten laidunalueita.	Eanodaga suohkan háliidii hukset Ovnnesjoga gieračáziide čáhcefápmorusttega, guovdu Jávrrešduoddara boazosápmelaččaid guohtuneatnamiid.
Tämä olisi todennäköisesti toteutuessaan tuhonnut alueen porosaamelaiskulttuurin.	Jáhku mielde dát livččii ollašuvvama mielde duššadan guovllu boazosápmelaš kultuvrra.
Enontekiön saamelaiset järjestäytyivät Ounasjokiliikkeeseen vastustamaan Ounasjoen valjastamista voimallisesti.	Eanodaga sápmelaččat lihtodadde Ovnnesjohkalihkadussii vuostálastit Ovnnesjoga buođđudeami vuoimmálaččat.
Olin itsekin mukana vastustusliikkeessä ja Ounasjoki-souduissa.	Ledjen iešnai vuostálastinlihkadusas ja Ovnnesjohka-suhkamiin.
Muistan lämmöllä sitä yhteisöllisyyttä ja intohimoa, mikä hankkeen vastustajien keskuudessa vallitsi.	Muittán lieggasit dan searvvušvuođa ja áŋggaštusa, mii fidnu vuostálastiid gaskavuođas ráđđii.
Hankkeen vastustus yhdisti saamelaisia aivan eri tavoin, ja sitä voidaankin pitää alueen saamelaisille etnisenä herätyksenä.	Fidnu vuostálastin ovttastahtii sápmelaččaid aivve sierra vugiid mielde, ja dan sáhttá atnit guovllu sápmelaččaide etnihkalaš morráneapmin.
Ounasjoen valjastamishankkeen vastustusta voidaan verrata Norjan Alattion patoa vastustavaan saamelaisliikkeeseen, joka toimi Norjan saamelaisten etnisen heräämisen symbolina.	Ovnnesjoga huksenáigumušaid vuostálastima sáhttá veardidit Norgga Álaheaju buođu vuostálasti sápmelašlihkadussii, mii doaimmai sápmelaččaid etnihkalaš morráneami symbolan.
Ounasjoen suojelulaki astui voimaan vuonna 1984, ja itse kuvittelin että alue on turvattu täten ikuisesti, enkä uskonut että joen suojelu olisi kiinni poliittisista suhdanteista.	Ovnnesjoga suodjalanláhka bođii vuoibmái jagi 1984, ja ieš govahallen ahte guovlu lea ná dorvvastuvvon lágain agibeaivái, inge jáhkkán joga suodjaleami leat sorjavaš politihkalaš diliin.
Nyt mielestäni saamelaisyhteisö kaipaa samanlaista yhteisöllisyyttä ja yhteisiä tavoitteita.	Dál sámi searvvuš gáibida mu mielas seammalágán searvvušvuođa ja ja oktasaš ulbmiliid.
En kuitenkaan halua, että yhteisöllisyytemme syntyisi ulkoisen pakon edessä, vaan täysin omaehtoisesti.	In goitge hálit, ahte searvvušvuohtamet šattalii olgguldas bákku dihte, muhto ollásii eaktodáhtus.
Jos haluatte saada sähköpostiinne ilmoituksen uudesta blogimerkinnästä tai kommentista, ilmoittakaa siitä minulle sähköpostitse osoitteeseen	Jos háliidehpet oažžut iežaideattet rávdnjebostii ilmmuhusa ođđa blogimerkemis dehe kommeanttain, de ilmmuhehket das munnje rávdnjeboasttain čujuhussii
17.2.2008 Klemetti Näkkäläjärvi	17.2.2008 Juvvá Lemet