paasiaisen-jalkeen.html.xml

Pääsiäisen jälkeen	Beassážiid maŋŋel
Viime viikolla heti pääsiäislomien jälkeen oli Saamelaiskäräjien hallituksen kokous.	Mannan vahku dakka beassážiid maŋŋel lei Sámedikki stivrra čoakkán.
Kokouksessa käsiteltiin Saamelaiskäräjien tilintarkastajien tarkastushavaintoja ja lausuntoa metsäsertifiointikriteereistä.	Stivra gieđahalai čoakkámis Sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjeguovtto dárkkistanfuomášumiid ja cealkámuša vuovdesertifiserenkritearain.
Kokoustiedote löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta tiedote 2009-osiosta.	Čoakkándieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhus 2009-gaskabláđis.
Saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymä lausunto metsäsertifiointikriteereistä löytyy kokonaisuudessaan lausunnot 2009-osiosta.	Sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuš vuovdesertifiserenkritearain gávdno ollislažžan cealkámušat 2009 – gaskabláđis.
Seuraavana päivänä oli vuorossa metsäsertifiointityöryhmän viimeinen kokous ja metsäsertifiointistandardien tarkistustyö on täten päättynyt.	Čuovvovaš beaivve lei vuovdesertifiserenbargojoavkku maŋimus čoakkán ja vuovdesertifiserenstandárddaid dárkkistanbargu lea ná nohkan.
Tarkistetut standardit tulevat internetiin osoitteeseen www.pefc.fi pöytäkirjojen tarkastuksen jälkeen.	Dárkkistuvvon standárddat bohtet internehttii čujuhussii www.pefc.fi beavdegirjjiid dárkkisteami maŋŋel.
Olen tyytyväinen, että standardien tarkistus on saatu nyt päätökseen.	Lean duhtavaš, ahte standárddaid dárkkisteapmi lea dál boahtán geahčai.
Asian valmistelu on vaatinut saamelaiskäräjiltä paljon luottamushenkilö- ja henkilöstöresursseja.	Ášši válmmaštallan lea gáibidan sámedikkis olus luohttamušolbmuid ja bargiid resurssaid.
Tällä viikolla maanantaina osallistuin Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin puhetilaisuuteen Helsingissä.	Dán vahku mannodaga oassálasten Ruošša presideanta Dmitri Medvedeva hupmandilálašvuhtii Helssegis.
Koko Helsingin keskusta tuntui olevan sekaisin presidentin vierailusta ja turvajärjestelyt olivat mittavat.	Oba Helssega guovddáš orui moivváskan presideantta guossástallamis ja dorvodási ordnedeamit ledje stuorrát.
Venäjän presidentti puhui erityisesti turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.	Ruošša presideanta humai earenoamážit dorvopolitihkalaš gažaldagain.
Puhetilaisuudessa oli läsnä kaksi Suomen presidenttiä, Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja presidentti Mauno Koivisto.	Hupmandilálašvuođas ledje mielde guokte Suoma presideantta, Dásseválddi Presideanta Tarja Halonen ja presideanta Mauno Koivisto.
Olen kuullut presidentti Medvedevin puhuvan kerran tätä ennen, suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressissa, Hanti-Mansissa viime kesänä.	Lean gullan presideanta Medvedeva hupmame okte dán ovdalnai, suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas, Hanti-Mansis diimmá gease.
Presidentin puhe oli hyvin yhteistyötä korostava.	Presideanta sáhka deattuhii hui olu ovttasbarggu.
Turvallisuuspolitiikan lisäksi Medvedev puhui energia- ja kauppapolitiikasta.	Dorvopolitihka lassin Medvedev humai energiija- ja gávpepolitihkas.
Ihmisoikeuskysymyksiin hän ei viitannut edellisten Venäjän presidenttien tapaan.	Olmmošvuoigatvuohtagažaldagaide son ii čujuhan dego eai leat earáge Ruošša ovddeš presideanttat dahkan.
Puhetilaisuuden jälkeen osallistuin ympäristöministeriön vastaanottoon, joka liittyy ministeriön isännöimään luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyksiä tarkastelevaan kansainväliseen asiantuntijakokoukseen (AHTEG).	Hupmandilálašvuođa maŋŋel oassálasten birasministeriija vuostáiváldimii, mii gullá ministeriija lágidan riikkaidgaskasaš áššedovdečoakkámii (AHTEG), mii geahčada luonddu biodiversiteahta ja dálkkádatrievdama oktavuođaid.
Tilaisuus oli hyvin miellyttävä ja oli mukava tavata ilmastonmuutostutkijoita ja - asiantuntijoita.	Dilálašvuohta lei hui liekkus ja lei somá deaivat dálkkadatrievdama dutkiid ja áššedovdiid ja ságastallat siiguin.
Tiistain ohjelmassa oli YLE:n toimitusjohtaja Mikael Jungnerin tapaaminen.	Disdaga deiven YLE bajimus hoavdda Mikael Jungnera.
Keskustelunaiheina hänen kanssaan olivat erityisesti Yle Sámiradion kehittäminen ja saamenkielinen lasten- ja nuortenohjelmat TV:ssä ja radiossa.	Ságastallanfáddan ledje earenoamážit YLE Sámi Rádio doaimma gárgeheapmi ja sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmat TV:s ja rádios.
Toin erityisesti esille tarpeen Unna Junná ohjelman lähetysajan lisäämisestä, tarpeen luoda erityisesti saamelaisnuorille omaa ohjelmaa ja kehittää Ylen saamenkielistä ohjelmatarjontaa kokonaisvaltaisesti.	Bukten earenoamážit dárbbu Unna Junná prográmma sáddenáiggi lasiheapmái, dárbbu ráhkadit earenoamážit sámi nuoraide prográmma ja gárgehit Yle sámegiel prográmmafálaldaga ollislaččat.
Toivoin tietenkin Yle Sámiradion rahoituksen lisäämistä.	Sávven dieđusge Yle Sámi rádio ruhtadeami lasiheami.
Esitin myös mahdollisuutta tehdä yhteishakemuksia ulkopuolisiin rahoittajatahoihin esim. saamelaisnuorten ohjelmien rahoittamiseksi.	Bukten ovdan maid vejolašvuođa ohcat ovttas olggobeal ruhtadeddjiid guvlui omd. sámi nuoraid prográmmaid ruhtadeami várás.
Neuvotteluissa kävi ilmi, että Yle Sámiradion resurssit eivät tule lisääntymään, mutta eivät myöskään pienene, toisin sanoen myös Unna Junná tulee säilymään TV-ohjelmistossa.	Ráđđádallamiin bođii ovdan, ahte Yle Sámi rádio resurssat eai boađe lassánit, muhto eai dat gal unnoge, nuppiiguin sániiguin maiddái Unna Junná seailu TV-prográmman.
Yhteishankkeisiin suhtauduttiin myötämielisesti.	Oktasašfidnuide lei maid miehtemielalaš dáhttu.
Torstaina osallistun eduskunnan ympäristövaliokunnan järjestämään kuulemistilaisuuteen Inarin Siidassa.	Duorastaga oassálasttán riikkabeivviid birasváljagotti ordnen gulaskuddandilálašvuhtii Anára Siiddas.
Ensi viikolla olen alkuviikon Tromssassa Arktisen Neuvoston kokouksessa.	Boahtte vahku lean álgováhku Romssas árktalaš ráđi čoakkámis.
Ministerikokouksessa vaihtuu Arktisen Neuvoston puheenjohtajuus Norjalta Tanskalle.	Ministtarčoakkámis molsahuvvá Árktalaš ráđi jođiheami ovddasvástádus Norggas Dánmárkui.
Kokouksessa käsitellään ilmastonmuutoskysymyksiä, Tanskan puheenjohtajuuskauden ohjelmaa ja hyväksytään kokouksen päätösjulistus.	Čoakkámis gieđahallojuvvojit dálkkadatrievdama gažaldagat, Dánmárkku ságadoalliáigodaga prográmma ja dohkkehuvvo čoakkáma mearrádusa julggaštus.
Odotan henkilökohtaisesti suurella mielenkiinnolla Yhdysvaltain entisen varapresidentti Al Goren raporttia Arktiselle Neuvostolle merijään sulamisesta.	Vuorddán ieš hui stuora beroštumiin Amerihka ovttastuvvan stáhtaid ovddeš várrepresideanta Al Gore raportta Árktalaš ráđđái mearrajieŋa suddamis.
Osallistun kokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa.	Oassálasttán čoakkámii Suoma sáttagotti áirasin.
Kokouksesta löytyy lisää tietoa Arktisen Neuvoston kotisivuilta osoitteesta: www.artic-council.org	Čoakkámis gávdno lassidiehtu Árktalaš ráđi ruovttusiidduin čujuhusas: www.artic-council.org
Ensi viikon torstaina on saamelaiskäräjien hallituksen kokous.	Boahtte vahku duorastaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Aiemmissa blogeissani olen kertonut osallistumisestani Unescon asiantuntijaseminaariin Monacossa.	Ovddit bloggain lean muitalan iežan oassálastimis Unesco áššedovdiseminárii Monacos.
Kokouksen loppuraportti on valmistunut ja se löytyy Unescon sivuilta osoitteesta: http://portal.unesco.org/science/en/ev.php-URL_ID=7461&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Unesco laatii kokouksen teemoja syventävän artikkelikokoelman Unescon osapuolikokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.	Čoakkáma loahpparaporta lea gárvánan ja dat gávdno Unesco siidduin čujuhusas: http://portal.unesco.org/science/en/ev.php-URL_ID=7461&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Unesco ráhkada čoakkáma fáttaid čiekŋudahtti artihkalčoakkáldaga Unesco oassebeallečoakkámis Köbenhámmanis juovlamánu 2009.
Sain oman asiantuntija-artikkelin valmiiksi pääsiäislomien aikana.	Ožžon iežan áššedovdiartihkkala gárvvisin beassášbasiid áigge.
On hyvä, että tällaiset asiantuntijakokoukset eivät jää vain yhteen kokoukseen, vaan itse kokous toimii alkuna yhteistyölle ja jatkotyöskentelylle.	Lea buorre, ahte dakkár áššedovdičoakkámat eai báze dušše ovtta čoakkámii, muhto ieš čoakkán lea álgun ovttas- ja joatkkabargui.
kirjoitti...	Juvvá Lemet